Ravitsemus ja terveys

Tällaisen mielikuvan Mikael Fogelholm haluaa luoda elintarviketeollisuuden markkinointiyhdistys Ruokatiedon haastattelussa. Tarkat sanat kuuluivat näin: “Liha saattaa olla yhteydessä lihavuuteen”.

Fogelholm on valinnut sanansa kieli keskellä suuta. Teknisesti ottaen viesti ei ole valheellinen – yhteyksiä voi olla monenlaisia (syy-yhteyksiä ja tilastollisia yhteyksiä), ja mikä tahansa saattaa olla totta. Eräässä äskettäin julkaistussa väestötutkimuksessa kasvisten syönti oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen. Julistettaisiinko siis kasvikset tappaviksi?

Fogelholm on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Neuvottelukunnan itsensä julkaisemissa ravitsemussuosituksissa sanotaan, että runsaasta proteiinin saannista voi olla hyötyä painonhallinnassa proteiinin kylläisyyttä lisäävän vaikutuksen vuoksi. Liha on parhaita proteiinin lähteitä. Lihalla on myös toinen kylläisyyttä edistävä ominaisuus: siinä ei ole hiilihydraatteja. Hiilihydraattien rajoittaminen parantaa tutkitusti kylläisyyttä ja siten laskee energiansaantia spontaanisti. Miksi Fogelholm sitten antaa ymmärtää, että liha lihottaisi, jää arvoitukseksi.

Lieneekö logiikka siinä, että Fogelholm on Vihreän liiton jäsen? Vai siinä, että hän valtion ravitsemuspoliitikkona haluaa ajaa politiikkaa, jossa suomalaisia rankaistaan muiden maiden kohtuuttoman väestönkasvun aiheuttamasta ylikansoituksesta ja ruokakriisistä syöttämällä lihan sijaan vaikkapa soijaa?

Tämä ei ole ensimmäinen eikä toinenkaan kerta, kun Fogelholm on päästänyt suustaan typeryyksiä ulos. Tässä muita Mikaelin teesejä:

#1 Täysjyvävilja on hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. (Todellisuudessa useimmiten nopeasti imeytyvää.)

#2 Rasvaisten maitotuotteiden terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä. (Todellisuudessa näyttöä on reilusti.)

#3 Tiukka karppaaminen kasvattaa tyypin 2 diabeteksen riskiä. (Todellisuudessa tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio tutkitusti parantaa veren sokeriarvoja.)

#4 Liha lihottaa. (Niinkö?)

Mitähän seuraavaksi on tulossa? Olisiko soija kenties terveydelle välttämätöntä? Olisiko soijassa salaisia vitamiineja, joita ei muualta saa? Näillä teeseillä laaditaan tänä vuonna julkaistavia yhteispohjoismaisia ravitsemussuosituksia.

Länsimaiden ylipainoepidemian oletetaan usein johtuvan ainakin osittain arkiliikunnan vähenemisestä. Yhdysvaltalaistutkijat ovat julkaisseet koostetutkimuksen, jossa yhdistettiin 98 eri tutkimuksen tiedot ihmisten energiankulutuksesta, fyysisestä aktiivisuudesta ja ruumiinpainosta eri maissa.

Kehitysmaissa painoindeksi miehillä oli keskimäärin 22,7 ja naisilla 24,3. Teollisuusmaissa ylipaino oli yleisempää; painoindeksi miehillä oli keskimäärin 26,0 ja naisilla 26,6.

Energiankulutus väheni kaikkialla ihmisten vanhentuessa, mutta teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä ei ollut eroa energiankulutuksessa tai fyysisessä aktiivisuudessa. Tutkijat kyseenalaistavatkin vähentyneen energiankulutuksen roolin väestöntason lihavuuden aiheuttajana.

Tutkimus julkaistaan American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Energy expenditure in adults living in developing compared with industrialized countries: a meta-analysis of doubly labeled water studies