Ravitsemus ja terveys

THL:n pääjohtaja ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Puska on väittänyt lukuisissa haastatteluissa ja keskusteluissa, että suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat tuhansiin tutkimuksiin.

THL on ottanut kantaa ajankohtaiseen rasvakeskusteluun nettisivuillaan artikkelissa Kysymyksiä ja vastauksia rasvasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Artikkelin loppuun on liitetty 15 tutkimuksen luettelo, joiden ilmeisesti pitäisi tukea valtion rasvapolitiikkaa. Tukevatko ne? Käyn tässä kirjoituksessa läpi kaikki nämä 15 tutkimusta.

Burr ym, Lancet 1989;2:757-61

Tämä tutkimus on THL:lta varsin nolo valinta lähteeksi, koska ravitsemussuosituksissa neuvotut rasvan vähennys, tyydyttyneen rasvan korvaus monityydyttymättömällä ja viljakuidun saannin lisäys eivät vaikuttaneet sydäntautitapahtumiin tai kuolleisuuteen. Ainoastaan rasvaisen kalan syönnin lisäys vähensi kuolleisuutta.

De Lorgeril ym. Circulation 1999; 99:779-85.

Tämä on kuuluisa Lyon Diet Heart Study, yksi harvoista menestyksekkäistä ruokavaliokokeista. Tutkimuksessa tehtiin useita ruokavaliomuutoksia: Lisää leipää, juureksia, vihreitä kasviksia, kalaa ja hedelmiä. Lihansyöntiä vähennettiin ja painotettiin siipikarjaan. Voi ja kerma vaihdettiin rypsiöljypohjaiseen erikoismargariiniin, jossa oli korkea omega-3-pitoisuus. Lisäksi käytettiin oliiviöljyä, rypsiöljyä ja kohtuullisesti viiniä aterioilla.

Tutkimuksen koeryhmällä sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä kuolemia ja tautitapahtumia oli huomattavasti vähemmän kuin vertailyryhmällä. Tuloksia ei voida varmuudella laskea yksittäisen muutoksen eduksi, koska kyseessä oli monen muutoksen koe. Edun syynä saattaa kuitenkin olla 4,5-kertainen ero omega 6/3-suhteessa, sillä tämän tutkimuksen muilla muutoksilla ei ole muissa tutkimuksissa koskaan saavutettu vastaavaa etua.

Tutkimuksen tulokset eivät tue THL:n kolesteroliteoriaa, sillä koe- ja vertailuryhmien kokonaiskolesterolissa ja LDL-kolesterolissa ei ollut eroa.

Erlund ym. Am J Clin Nutr 2008;87:323-331

Tämä tutkimus kertoo marjojen syönnin eduista, eikä siten liity rasvakeskusteluun.

Jakobsen ym Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32

Kyseessä on tilastollinen analyysi eri rasvojen ja hiilihydraattien yhteydestä sepelvaltimotautiin 11 seurantatutkimuksessa. Tutkijat spekuloivat, että tyydyttyneen rasvan vaihto monityydyttämättömään laskisi tautitapahtumien ja kuolemien määrää. Vastaavasto tyydyttyneen rasvan vaihto hiilihydraatteihin nostaisi tautitapahtumien määrää.

Näitä spekulaatioita rasvamuutoksista ei ole toistaiseksi näytetty toteen kokeellisissa tutkimuksissa. Ks. Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret. Mielenkiintoista kuitenkin on, että hiilihydraatit saattavat olla sydänterveyden kannalta huonoin vaihtoehto, mutta siltikin valtio suosittelee niitä saatavaksi 55 % energiasta – huomattavasti enemmän kuin tyydyttyneitä tai monityydyttymättömiä rasvoja.

Jula ym. JAMA. 2002 Feb 6;287(5):598-605.

Tässä tutkittiin statiinien ja useiden yhtäaikaisten ruokavaliomuutosten (rasvamuutos, omega-3, hedelmät, kasvikset, kuitu) vaikutusta veren kolesteroliarvoihin, insuliiniin ja antioksidantteihin miehillä, joilla oli korkeat kolesteroliarvot. Ruokavaliomuutokset laskivat kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia, mutta ne laskivat myös sydäntaudeilta suojaavaa HDL-kolesterolia. Tautitapahtumia tai kuolemia ei tässä lyhyessä kokeessa mitattu.

Lindström ym. Diabetologia 2006;49:912-920.

Kyseessä on suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS). Tutkimus osoitti, että ravitsemussuositusten noudattaminen, laihdutus ja liikunta yhdistettyinä viivästyttävät kakkostyypin diabetekseen sairastumista. Emme voi siis varmuudella tietää yksin ruokavalion koostumuksen vaikutusta, mutta tutkijoiden itsensä mielestä ero perustui lähinnä laihdutukseen.

Tutkimuksesta on julkaistu useita artikkeleita, mutta tässä nimenomaisessa THL:n viittaamassa artikkelissa esitetään, että korkeampi rasvan kokonaissaanti oli yhteydessä diabetekseen sairastuvuuteen. Tämä on varsin ymmärrettävä tilastollinen yhteys, sillä tutkimuksessa nimenomaan yhdistettiin vähärasvainen ruokavalio laihdutukseen ja liikuntaan, ja runsasrasvaista vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavaa koeryhmää ei ollut mukana.

Marchioli ym. Circulation 2002;105:1897-1903

Tässä tutkimuksessa kalaöljykapseleiden syönti laski huomattavasti sydänpotilaiden kuolleisuutta.

Mensink ym. Am J Clin Nutr 2003;77:1146-55

Tässä koostetutkimuksessa yhdistettiin 60 eri kokeellisen tutkimuksen tiedot rasvojen ja hiilihydraattien vaikutuksesta kolesteroliarvoihin. HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhteeseen monityydyttymätön rasva vaikuttaa edullisimmin, tyydyttyneen rasvan ja hiilihydraattien ollessa samanveroisia. Kaikki rasvat, myös tyydyttynyt, vaikuttavat triglyserideihin ja LDL-kolesterolin partikkelilaatuun edullisemmin kuin hiilihydraatit.

Hiilihydraatit ovat siis kolesteroliarvojen kannalta epäterveellisin vaihtoehto, mutta silti valtio suosittelee niitä saatavaksi 55 % energiasta – huomattavasti enemmän kuin tyydyttyneitä tai monityydyttymättömiä rasvoja.

Mozaffarian ym Plos Medicine 2010;7(3):e1000252 doi:10.1371/journal.pmed.1000252

Tässä koostetutkimuksessa yhdistettiin tiedot useista kokeellisista tutkimuksista, joissa tyydyttynyttä rasvaa vaihdettiin monityydyttymättömään. Kun tutkimusten kokonaisuus otettiin huomioon, rasvan vaihdos laski hieman sydäntautitapahtumia. Koosteeseen otettiin kuitenkin mukaan kaksi tutkimusta, joissa rasvavaihdoksen itsenäinen vaikutus on kyseenalainen. Ilman näitä kahta tutkimusta koosteen tulos ei olisi ollut tilastollisesti merkitsevä.

Toinen vastaava koostetutkimus (Mente, 2009), johon THL ei jostakin syystä viitannut, tuli sellaiseen lopputulokseen, ettei rasvan vaihdoksesta ole etua. Lisätietoja: Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret

Oh DY ym Cell 2010;142:687-698.

Tämä tutkimus käsittelee kalan omega-3-rasvahappojen vaikutusta tulehduksen ehkäisemiseen hiirillä.

Simell ym. Int J Epidemiol 2009;38:650-5.

Tässä on kyseessä suomalainen STRIP-tutkimus Turusta. Kyseessä oli jälleen monen yhtäaikaisen muutoksen koe: Vähän rasvaa, vain kolmannes tyydyttynyttä rasvaa, vähän kolesterolia, vähärasvaisia maitotuotteita, margariini- tai kasviöljylisä, säännöllisiä ravitsemusterapeutin tapaamisia, kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, vähän suolaa, pieniä annoskokoja ja passiivisen sekä aktiivisen tupakoinnin rajoittamista.

Tutkimuksessa havaittiin, ettei rasvamuutos vaaranna lasten kehitystä. Vaikutukset sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin olivat vaatimattomia. 14 vuoden kohdalla apolipoproteiinien ApoA-I ja ApoB suhteessa, joka on kolesteroliarvoista paras sydänongelmien ennustaja, ei ollut eroa koeryhmän ja vertailuryhmän välillä.

Tutkijat raportoivat, että 11 vuoden kohdalla koeryhmän poikien verisuonten kunto oli parempi kuin vertailyryhmällä, mutta toisaalta tähän vaikuttaa passiivinen tupakointi, jota tutkimuksessa pyrittiin vähentämään.

Stamler J. Am J Clin Nutr 2010;91:497-9

Tämä ei ole tutkimus vaan pääkirjoitus tiedelehdessä. Kirjoitus viittaa koostetutkimukseen, jonka mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

Vartiainen ym. Int J Epid 2010;39:504-518.

Tässä artikkelissa Pekka Puska, Erkki Vartiainen ja kumppanit spekuloivat, että kolesterolitason ja verenpaineen lasku ja tupakoinnin väheneminen selittävävät suuren osan sydänkuolemien laskusta Suomessa.

Vessby ym. Diabetologia 2001;44:312-319

Tässä artikkelissa Matti Uusitupa, Bengt Vessby ja kumppanit esittävät, että kertatyydyttymätön rasva olisi insuliiniherkkyydelle parempi vaihtoehto kuin tyydyttynyt rasva, vaikka kokeessa ryhmien ero insuliiniherkkyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,0534, taulukko 4).

Myöhemmin julkaistu tutkimuskooste kertoo, että useimmissa tutkimuksissa (12/15) rasvan laadulla ei ole ollut vaikutusta insuliiniherkkyyteen. Samoin kertovat myös kaksi koosteen jälkeen julkaistua tuoreempaa tutkimusta (1, 2). Jostakin syystä THL viittaa kuitenkin pelkästään Uusituvan ja kumppaneiden epärehelliseen esitykseen.

Yokoyama ym. Lancet 2007; 369: 1090-98

Tässä tutkimuksessa kalaöljylisä (EPA) vähensi lievästi sydäntautitapahtumia japanilaisilla sydänpotilailla.

Yhteenveto

THL:n siteeraamat tutkimukset tukevat THL:n politiikkaa rasvaisen kalan syönnin hyödyllisyydestä, mutta eivät tue politiikkaa eläinrasvan vaihdosta kasvirasvaan. Kalakin on eläin!

Osa luetteloon valituista tutkimuksista on valikoitu epärehellisesti niin, että ne eivät edusta kaiken tutkitun tiedon kokonaiskuvaa. Osassa tutkimuksista halutaan esittää hyödyn tulevan rasvamuutoksesta, vaikka yhtäaikaisesti on tehty useita muutoksia. Tutkimukset eivät myöskään tue suositeltua vähärasvaista ja runsashiilihydraattista ruokavaliota. Kovin vähissä on valtion rasvapolitiikkaa tukeva näyttö.

Tiedustelin THL:n viestinnästä kuka artikkelin on kirjoittanut ja kuka sen oikeellisuudesta vastaa. Sen on kuulemma kirjoittanut “THL:n asiantuntijaryhmä”, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Erkki Vartiainen, Suvi Virtanen, Tiina Laatikainen, Antti Jula, Jarmo Virtamo, Antti Uutela, Marja-Leena Ovaskainen, Merja Paturi, Matti Jauhiainen ja Pekka Puska.

Helsingin Sanomat uutisoi 9.9. nettisivuillaan tuoreesta tutkimuksesta otsikolla Tutkimus: Karppaajan kannattaa suosia kasvikunnan tuotteita. Uutisessa on lukuisia tahattomia tai tahallisia virheitä, joiden vuoksi lukijalle saattaa jäädä virheellinen mielikuva tutkimuksen tuloksista. Jutun kirjoittaneen toimittajan nimeä ei julkaistu.

Heti ensimmäinen lause on virheellinen: Vähähiilihydraattista ruokavaliota suosivan kannattaa syödä tarvitsemansa lisäproteiinit kasvikunnasta peräisin olevina tuotteina. Ensinnäkin, vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaja ei tarvitse lisäproteiinia.  Toiseksi, tutkimuksen henkilöillä ei ollut suurtakaan eroa kasvikunnan proteiinin saannissa.

HS jatkaa: Tutkimuksen aineistossa oli 129 716 amerikkalaista naista ja miestä, jotka olivat omin päin päätyneet “karppaamaan” eli suosimaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Todellisuudessa kyse oli kaikista henkilöistä kahdessa suuressa terveystutkimuksessa. Henkilöt eivät noudattaneet vähähiilihydraattista ruokavaliota, sillä heidän hiilihydraattien saantinsa vaihteli 35 ja 60 energiaprosentin välillä. VHH-ruokavaliossa hiilihydraatteja syödään yleensä vain noin 20 % energiasta tai vähemmän.

HS:Tutkijoiden mukaan kasvis- ja lihansyöjien kuolleisuudessa oli pieni, mutta tilastollisesti merkittävä ero. Kasvissyönnistä ei myöskään ei ollut kyse, sillä tutkimuksen henkilöt söivät eläinrasvaa ja -proteiinia vähintään 30 prosenttia energiastaan.

Mitä siis oikeasti tutkittiin? Tutkijat seurasivat kahteen suureen yhdysvaltalaiseen terveystutkimukseen osallistuneita miehiä ja naisia 20-26 vuoden ajan. Henkilöiden ruokailutottumuksia seurattiin kyselylomakkeilla. Tutkijat loivat eräänlaisen vähähiilihydraattisen pisteytyksen; suuremmat pisteet saivat tavanomaista vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän proteiinia ja rasvaa syöneet henkilöt. Lisäksi luotiin erilliset pisteytykset, joihon yhdistettiin vielä ruokailun painottuminen eläin- tai kasvikunnan tuotteisiin.

Kyse ei kuitenkaan ollut todellisesta vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, sillä vähitenkin hiilihydraatteja syöneet henkilöt söivät kuitenkin reilusti enemmän hiilihydraatteja kuin vhh-ruokavalioiden noudattajat. Lisäksi runsaampi proteiinin syönti ei ole vhh-ruokavaliossa tarpeen.

Tutkimuksen tulosten mukaan korkea eläinkuntaan painottuva vhh-pisteytys oli yhteydessä suurempaan kuoleman riskiin ja kasvikuntaan painottuva vhh-pisteytys oli yhteydessä pienempään kuoleman riskiin. Pelkän tutkimuksen tiivistelmän lukemalla voisi siis helposti pönkittää kasvissyöntiaatetta, mutta vastuullisen toimittajan olisi syytä perehtyä tutkimuksen sisältöön tarkemmin.

Tutkimuksen tiedoista ilmenee, että kasvispainotteisen pisteytyksen tarkimmilla ja laiskimmilla noudattajilla ei ollut niin paljon eroa, kuin annetaan ymmärtää. Eläinkunnan tuotteiden syönti oli heillä aika lailla samaa luokkaa, kuten myös kasvikunnan proteiinin syönti. Suuremmat erot ruokavaliossa olivat ainoastaan kasvirasvan ja omega-3-rasvahappojen syönnissä. Nämä rasvahapot saattavat selittää eron kuolleisuudessa. Niitä saa esim. rypsiöljystä, rasvaisesta kalasta tai kalaöljykapseleista. Elimistö pystyy hyödyntämään omega-3-rasvahapoja kuitenkin paremmin kalaöljystä kuin kasviöljystä.

Eläinkuntaan painottuvan pisteytyksen tarkimmat noudattajat painoivat enemmän ja tupakoivat enemmän kuin laiskimmat noudattajat, mikä saattaa selittää osan erosta. Ruokavaliossa merkittävät erot olivat eläinproteiinin ja -rasvan syönti. Proteiinin kokonaismäärä nousi turhankin suureksi, sillä pisteytys painotti myös proteiinin määrää. Tämä herättää kysymyksen yhdysvaltalaisten lihajalosteiden laadusta. Prosessoituja lihatuotteita ei eritelty kyselylomakkeilla.

Tämän tyyppiset seurantatutkimukset eivät pysty osoittamaan luotettavasti syy- ja seuraussuhteita, koska kaikkia osatekijöitä henkilöiden ruokavaliosta ja terveyskäyttäytymisestä ei voida seurata ja ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Kasviöljyjen mahdollista terveellisyyttä voidaan tutkia tarkemmin satunnaistetuilla ruokavaliokokeilla, mutta sellaisten tulokset ovat olleet toistaiseksi vaatimattomia.

Varsinainen tutkimusraportti julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Low-Carbohydrate Diets and All-Cause and Cause-Specific Mortality