Suosittuja kirjoituksia: Näin syöt vähähiilihydraattisesti ; Väärinkäsityksiä VHH-ruokavaliosta ; Pienet LDL-hiukkaset – vaiettu kolesterolisalaisuus ; Näin karppaat monipuolisesti ; Karppaus ja lapset

Ruokavalion pitkäaikaisterveellisyyttä voidaan selvittää tutkimuksilla, joissa jaetaan satunnaisesti melko suuri joukko ihmisiä tutkittavalle ruokavaliolle ja vertailuruokavaliolle useiden vuosien ajaksi. Tällaiset tutkimukset ovat parhaan luokan käyttöä ruokavalion terveellisyydestä, koska niissä ei satunnaistamisen ja erillisen vertailuryhmän vuoksi ole sekoittavia tekijöitä. Tällaiset tutkimukset ovat kalliita toteuttaa, ja siksi niitä ei ole tehty kovinkaan montaa tähän päivään asti.

Ravitsemussuositusten kaltaista ruokavaliota on tutkittu 8 vuoden mittaisessa WHI-tutkimuksessa ja 7 vuoden mittaisessa MRFIT-tutkimuksessa. Kummassakaan tutkimuksessa ruokavaliosta ei ollut terveyshyötyä. Lisäksi WHI-tutkimuksessa suositusten mukainen ruokavalio oli diabeetikoille ja sydänpotilaille haitallisempi kuin vertailuruokavalio.

Husu-Kallion, Fogelholmin ja Karan mukaan yksittäisten tutkimusten nostaminen esimerkeiksi ei ole järkevää. He jatkavat, että on olemassa lukuisia väestötutkimuksia, joissa suomalaisiakin suosituksia myötäilevät indeksit ovat positiivisesti yhteydessä hyvään terveyteen. Tämä on aivan totta, mutta väestötutkimukset ovat luonteeltaan aina tilastollisia, niissä on sekoittavia tekijöitä ja niillä ei voida selvittää todellista syy- ja seuraussuhdetta. Tämän vuoksi niitä ei lueta parhaan luokan käytöksi.

Olisi suotavaa, ettei Mikael Fogelholm, Matti Uusitupa tai kukaan muukaan jatkossa vaatisi vaihtoehtoisilta ruokavaliolta sellaista tieteellistä näyttöä, jota ei ole olemassa myöskään ravitsemussuositusten ruokavaliolla.

Kuva: Leipätiedotus ry

Maaseudun tulevaisuus -lehti uutisoi 11.11., että rukiin terveysväitteet menivät nurin. Suomalaiset suurleipomot Vaasan ja Fazer lähettivät Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsalle kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteeksi leivälle. Ehdotuksista puoli tusinaa koski ruista. Efsa hylkäsi kaikki lähetetyt terveysväitteet yhtä lukuun ottamatta.

Ainoan hyväksytyn terveysväitteen mukaan ruislesekuitu edistää vatsan toimintaa. Hylättyjen terveysväitteiden joukossa oli mm. se, että ruisleipä vaikuttaisi edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon. Moni Efsan hylkäämä terveysväite löytyy myös suomalaisista ravitsemussuosituksista. Leipomoiden edustajat syyttävät EU:ta ja Eviraa puutteellisesta ohjeistuksesta.

Tätä Matti Uusitupa ei kertonut

Nettisivujani kritisoitiin Savon Sanomissa (28.10.), ja haluaisinkin korjata ja tarkentaa joitakin lehdessä käsiteltyjä seikkoja.

En itsekään usko, että rahoittaja vaikuttaisi tutkimusten tuloksiin, mutta sen sijaan rahoittaja voi vaikuttaa siihen, mitä tutkitaan, ja siihen, minkälaisia mielipiteitä tutkija kertoo tiedotusvälineille. Mielipiteet voivat kallistua rahoittajan suuntaan kiitokseksi jo saadusta rahoituksesta ja rohkaisuksi tulevallekin rahoitukselle.

Matti Uusitupa on osakkaana Foodfiles-nimisessä yrityksessä, josta Savon Sanomatkin on kirjoittanut. Uusituvan osuus on hieman yli 13 %. Yritys tekee tilaustutkimuksia nimenomaan elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Sen liikevaihto on vuosina 2006-2010 ollut yhteensä lähes viisi miljoonaa euroa, eli ihan pikkurahoista ei ole kyse. Nämä tiedot voi tarkistaa kaupparekisteristä.

Uusitupa sanoi Savon Sanomille, että “vähähiilihydraattinen (VHH) ruokavalio on pitkällä aikavälillä saman arvoinen kuin muut laihduttavat ruokavaliot”. Tämä ei ole totta. Suomen Lääkärilehti (37/2011) julkaisi Uusituvan itsensä kirjoittaman VHH-ruokavaliota käsittelevän kirjoituksen, jossa viitattiin 13:een vähähiilihydraattista ja vähärasvaista ruokavaliota vertaavaan satunnaistettuun tutkimukseen. Uusitupa käsitteli ainoastaan laihdutustulosta, joka oli samaa luokkaa.

Laihdutustuloksen lisäksi tulisi huomioida myös ruokavalion yleinen terveellisyys. Kaikkiaan 11:ssä tutkimuksessa 13:sta VHH-ruokavalio paransi sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä enemmän kuin vähärasvainen ruokavalio. Veren kolesteroli- ja sokeriarvot paranivat enemmän, vaikka laihdutustulos oli sama. Kyse oli siis nimenomaan ruokavalion koostumuksesta. Tämän Uusitupa jätti jostakin syystä käsittelemättä. Nämä tiedot voi tarkistaa Lääkärilehden kirjoituksen lähdeluettelosta ja viitattujen tiedelehtien nettisivuilta. Linkit löytyy myös blogistani.

Uusitupa on oikeassa siinä, että minulla ei ole ravitsemusalan koulutusta. Kirjoituksissani mainitsen kuitenkin aina lähteet, jotka ovat asiantuntijoiden kirjoittamia tiedelehdissä julkaistuja artikkeleja. Lisäksi kuka tahansa lukija voi lähettää hyvin perusteltuja kommentteja, jos huomaa kirjoituksissani virheitä. Kaikki kommentit julkaistaan. Asiattomia kommentteja täytyy poistaa jälkikäteen vain hyvin harvoin.

Koulutettujen asiantuntijoiden blogeista suosittelen lämpimästi Savon Sanomien lukijoille TV:stäkin tutun ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen Pronutritionist-blogia. Siellä on julkaistu mm. kattava suomenkielinen tutkittuun tietoon perustuva kirjoitussarja VHH-ruokavaliosta ja useita rasva-aiheisia kirjoituksia. Uusituvan esittämiin uhkakuviin Laatikainen ei ole yhtynyt.

Toivoisin, että Matti Uusitupa lopettaisi aiheettoman VHH- ruokavalion mustamaalauksen Savon Sanomissa ja muissa tiedotusvälineissä. Karppaus ei tapa. Meillä kaikilla on yhteinen motiivi: parempi kansanterveys!

Jari Ristiranta
Ravitsemus ja terveys -blogi

Viittasin 11 tutkimukseen, joissa vähähiilihydraattinen ruokavalio on ollut terveellisempi kuin vähärasvainen. Nuo tutkimukset löytyvät tästä kirjoituksesta: Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä

Toimittaja: Onko tyydyttynyt rasva oikeasti vaarallista? Mikä tutkimus osoittaa sen?

Ursula Schwab: Näitä tutkimuksia on pilvin pimein. Tyydyttynyt rasva on oikeasti vaarallista.

Toimittaja siis nimenomaan kysyi Schwabilta, mikä tutkimus osoittaisi tuon vaarallisuuden, mutta Schwab ei osannut vastata kysymykseen. Kysyin myös itse samaa Ursula Schwabilta, mutta hän ei ole tähän päivään mennessä osannut vastata. Jos tutkimuksia todella olisi pilvin pimein, niin miksei Schwab voisi poimia niistä muutamaa hyvää esimerkkiä? Jos Schwab vastaa myöhemmin, liitän hänen vastauksensa tähän kirjoitukseen.

Samassa Terve24:n artikkelissa Schwab osoittaa myös puutteelliset tietonsa ravintoaineiden lähteistä. Hänen mukaansa on melkein mahdotonta saada monipuolisesti ravintoaineita ilman täysjyväviljaa. Tämä väite on täysin virheellinen.

Lisää aiheesta:
Terve24: Mikä ruoassa mättää?
Rasvamyytti: Kova rasva kohottaa veren kolesterolia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä
Luonnon omat monivitamiinit

Mikael Fogelholm pelotteli karppaajia täysjyvän puutteesta, koska
siitä on ollut väestötutkimuksissa haittaa. Ko. tutkimuksissa
kuitenkin ovat käytännössä vastakkain täysjyvä ja valkoinen vilja. Sen
sijaan täysjyväpainotteista ja viljatonta ruokavaliota vertaavissa
tutkimuksissa on viljaton ollut aina terveellisempi! Lisätietoja
blogissani. Miten vilja voi olla terveydelle olennaista, kun
evoluution mittakaavassa se on tullut ruokavalioomme aivan äskettäin?

Jari Ristiranta
Ravitsemus ja terveys -blogi

Viittaamani täysjyväviljapainotteista ja viljatonta ruokavaliota vertaavat tutkimukset löytyy tästä vanhemmasta kirjoituksesta: Täysjyvää vai ei viljaa?

Harvardin yliopistolla seurattiin noin 15 vuoden ajan noin 77 000 naisen ja 47 000 miehen ruokavaliota ja paksusuolen syöpää. Tutkimuksessa havaittiin useita syöpään vaikuttavia tekijöitä ruokavaliosta ja elämäntavoista, mutta kuidun saannilla ei ollut merkitystä. Tutkijat kertovat myös, ettei muissakaan vastaavissa tutkimuksissa kuidulla ole johdonmukaisesti ollut yhteyttä suolistosyöpiin. Lähde: Fiber Intake and Incidence of Colorectal Cancer among 76,947 Women and 47,279 Men

Riippumattoman Cochrane Collaboration -järjestön tutkijat ovat yhdistäneet katsausartikkeliksi viiden eri ravintokuitua ja paksusuolen syöpää käsittelevän tutkimuksen tulokset. Nämä tutkimukset olivat satunnaistettuja kontrolloituja kokeita, joiden avulla voidaan parhaiten osoittaa mahdollinen syy-yhteys. Tutkijat eivät löytäneet näyttöä, että kuidun lisääminen vähentäisi syöpätapauksia tai syövän uusiutumista. Lähde: Dietary fibre for the prevention of colorectal adenomas and carcinomas

Tyydyttyneet rasvahapot voivat toki nostaa veren kolesterolipitoisuutta ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta kolesterolipitoisuuteen vaikuttavat muutkin tekijät. Kokonaiskolesteroliin nojaaminen sydän- ja verisuonitautiriskin suhteen on kuitenkin epäolennaista. Riskiä ennustavat paremmin kolesterolisuhteet: HDL:n suhde kokonaiskolesteroliin, HDL:n suhde triglyserideihin ja pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrä. Tyydyttyneet rasvahapot ovat kolesterolisuhteille eduksi siinä missä muutkin käsittelemättömät rasvat.

Tyydyttyneiden rasvahappojen syönnin yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin on selvitetty viime vuosina useissa erittäin laajoissa koostetutkimuksissa. Kaikissa on päädytty samaan lopputulokseen: Tyydyttyneellä rasvalla ei ole mitään yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

Professorit Matti Uusitupa ja Mikael Fogelholm ovat viimeaikoina varoitelleet TV:ssä (ks. video) vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta mm. sen vuoksi, että ruokavaliosta ei ole pitkän aikavälin tutkimusnäyttöä. Tästä syystä voisimme siis olettaa, että Uusituvan ja Fogelholmin kannattamasta ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta olisi pitkän aikavälin näyttöä. Eivät kai herrat asettaisi vaihtoehtoiselle ruokavaliolle sellaisia vaatimuksia, joita heidän itsensä suosittelema ruokavalio ei täytä? Onko sellaista näyttöä sitten olemassa? Aika heikolta näyttää.

Women’s Health Initiative (WHI) on yksi harvoista pitkäaikaisista satunnaistetuista ja kontrolloiduista (eli sisältää vertailuryhmän) tutkimuksista ravitsemussuositusten mukaisesta vähärasvaisesta ruokavaliosta, jossa syödään paljon kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita. Tutkimuksen kesto oli 8 vuotta, ja koehenkilöt olivat vaihdevuosi-iän ylittäneitä naisia. Tulokset olivat kovin laihat ja mahdollisesti haitallisetkin: Terveille naisille ruokavaliosta ei ollut mitään hyötyä. Sen sijaan sydän- ja verisuonitauteja jo sairastavilla naisilla vähärasvaisella ruokavaliolla tautitapahtumien määrä oli suurempi [1] ja diabeetikoilla verensokeri oli korkeampi [2] kuin vertailyryhmällä.

The Multiple Risk Factor Intervention Trial (MRFIT) on toinen kuuluisa pitkäaikainen ravitsemustutkimus. Siinä korkeassa sydänriskissä olevat miehet söivät vähemmän rasvaa ja tyydyttynyttä (“kovaa”) rasvaa ja enemmän monityydyttymätöntä (“pehmeää”) rasvaa. He söivät enemmän kalaa ja siipikarjaa, vähärasvaisia maitotuotteita, margariinia ja kasviöljyä, hedelmiä ja viljatuotteita [3]. Kokonaisuudessa oli mukana myös tupakoinnin vähentäminen. Tutkimuksen kesto oli 7 vuotta. Koe- ja vertailuryhmien miehillä ei saavutettu eroa sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa tai kokonaiskuolleisuudessa [4]. Suositusten mukaisesta ruokavaliosta ei siis ollut miehillekään hyötyä.

Annan toki Uusituvalle ja Fogelholmille mahdollisuuden perustella lausuntojaan tarkemmin. Missä on pitkän aikavälin näyttö ravitsemussuositusten mukaisen vähärasvaisen ruokavalion terveellisyydestä tai turvallisuudesta? Lähetän professoreille kopion tästä viestistä, ja liitän heidän vastauksensa tämän artikkelin jatkoksi myöhemmin, jos vastausta tulee.

Diabeteksen lisääntyminen johtuu väestön lihomisesta – syödään liikaa ja liikutaan liian vähän. Suomalaisessa hyvin tehdyssä diabeteksen ehkäisytutkimuksessa pystyttiin suosituksen mukaisilla ravintomuutoksilla ja liikunnan lisäämisellä ehkäisemään noin 60 prosenttia uusista diabetestapauksista. -Pekka Puska

Puska sanoo itsekin, että diabeteksen lisääntyminen johtuu lihomisesta, mutta hän jättää mainitsematta, että suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa elintapamuutoksiin sisältyi myös laihdutus. Miksei Puska antanut totuudenmukaista kuvaa tutkimuksesta? Miten Puska voi tietää, johtuiko diabeteksen osittainen ehkäisy laihdutuksesta, liikunnasta vai suosituksen mukaisesta ruokavaliosta? Täytynee lisätä myös, että tuoreessa espanjalaistutkimuksessa puolitettiin diabetesriski lisäämällä rasvan syöntiä, ilman laihdutusta ja liikuntaa. Siinä ehkäisy johtui yksiselitteisesti ruokavaliosta.

Kovan rasvan, kuten tyydytetyn eläinrasvan, korvaaminen kasvi- ja kalaöljyillä on eräs tärkeimmistä suosituksista, koska se alentaa veren kolesterolitasoa ja sitä kautta ehkäisee verisuonten ahtautumista. -Pekka Puska

Puska ei tunnu olevan tietoinen – tai jättää kertomatta – että veren kolesteroliarvoissa kokonaiskolesterolia parempia sydän- ja verisuonitautiriskin ennustajia ovat kolesterolisuhteet: HDL:n osuus kokonaiskolesterolista, HDL:n ja triglysereiden suhde ja pienten LDL-hiukkasten määrä. Kaikki käsittelemättömät rasvat, myös eläinrasva, parantavat kolesterolisuhteita.

Ruokavalion perustana tulisi olla hyvät hiilihydraatit. -Pekka Puska

Tämä ravitsemussuosituksissakin oleva linja perustuu sellaiseen olettamukseen, että runsasrasvainen ruokavalio lihottaisi ja aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja. Tutkittu tieto ei tue tätä olettamusta. Korkeampi rasvan määrä ei ole yhteydessä sv-tauteihin. Tutkimuksissa, joissa verrataan vähärasvaista ja vähähiilihydraattista (VHH) ruokavaliota, VHH-ruokavaliolla on laihdutettu yhtä paljon tai enemmän. Lisäksi VHH-ruokavaliolla parantuvat verenpaine sekä veren kolesteroli- ja sokeriarvot. VHH-ruokavaliolla pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrä voi pudota jopa 80 %.

Tautiongelmat ovat tulleet, kun ruokavalioon on tullut paljon huonoa tyydyttynyttä rasvaa ja huonoja hiilihydraatteja, kuten sokeria, valkoista viljaa ym. -Pekka Puska

Puska jättää mainitsematta, että myös kasviöljyjen kulutus ja käyttö ravitsemusteollisuudessa on noussut huimasti viime vuosikymmenten aikana. Mistä sitten tautiongelmat johtuvat? Sitä emme voi tietää poimimalla yksittäisiä muutoksia tilastoista.

Toisaalta viime vuosikymmenien suositusten mukaiset ravintomuutokset, kun on siirrytty eläinrasvoista kasvirasvoihin ja lisätty kasvisten kulutusta, ovat olleet keskeinen syy siihen, että meillä työikäisten vuotuinen sydänkuolleisuus on pienentynyt peräti 80 prosenttia. -Pekka Puska

Tämä on pelkkää arvailua ja toiveajattelua. Muutosten todellista syytä ei voida selvittää tilastoja lukemalla vaan kunnollisilla tutkimuksilla, kontrolloiduilla ruokavaliokokeilla. Tutkimusten tulokset eivät tue Puskan rasvalinjaa.

[Sompit puhuvat vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta ja kertovat sen parantaneen monia klinikallaan käyneitä.] MF: Jos tämä olisi näin hienoa, niin Somppi ynnä muut vakuuttaisivat tiedemaailman, Sydänliiton ja THL:n tekemällä asiasta satunnaistetun tutkimuksen, jossa asia todistettaisiin. -Mikael Fogelholm

Fogelholm on ilmeisesti ummistanut silmänsä kymmeniltä satunnaistetuilta tutkimuksilta, joissa on tutkittu nimenomaan vähähiilihydraattista ruokavaliota ja saatu parempia terveystuloksia kuin vähärasvaisella ruokavaliolla. Miten on edes mahdollista, ettei ravitsemustieteen professori seuraa tutkittua tietoa ravitsemuksesta?

[Sompit vannovat voin ja muiden täysrasvaisten maitotuotteiden nimeen.] MF: Tästä ei ole mitään näyttöä, pikemminkin päinvastoin. -Mikael Fogelholm

Fogelholm ei puhu totta. Hän on ilmeisesti tämänkin asian suhteen ummistanut silmänsä tutkitulta tiedolta. Tässä joitakin esimerkkejä tutkimusnäytöstä rasvaisten maitotuotteiden hyödyistä: Laajassa koostetutkimuksessa runsas maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä 13 % pienempään kuolleisuuteen. Tutkimukset olivat ajalta, jolloin käytettiin pääasiassa täysrasvaisia maitotuotteita. Maitotuotteiden rasvahapot muokkaavat LDL-kolesterolin partikkelijakaumaa terveellisempään suuntaan. Maitorasva saattaa suojata diabetekselta. Australialaisessa tutkimuksessa täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjillä oli vähemmän sydänkuolemia. Ruotsalaistutkimuksessa voilla saavutettiin matalampi veren rasvapitoisuus kuin kasviöljyllä. Täysmaidon juonti on yhteydessä pienempään eturauhassyövän riskiin ja rasvaiset maitotuotteet pienempään paksusuolen syövän riskiin. Vähärasvaiset maitotuotteet lisäävät hedelmättömyyttä. Täysrasvaiset maitotuotteet lihottavat vähemmän. Maitorasvaa käyttävillä lapsilla on vähemmän astmaoireita ja atooppisia tauteja. Ei mitään näyttöä, Mikael Fogelholm? Todellako?

Lähetän kopion tästä tekstistä Ilta-Sanomien toimitukselle, Pekka Puskalle ja Mikael Fogelholmille. Jos he haluavat tarkemmin kommentoida kummallisia väitteitään, niin julkaisen myös heidän kommenttinsa mielelläni. Jos toivot, että Ilta-Sanomat käyttää jatkossa fiksumpia asiantuntijoita, voit lähettää palautetta toimitukselle.