Fiksu ravitsemusterapeutti bongattu

Aika usein suomalaisten ravitsemusterapeuttien lausuntoja lukiessa saa hävetä heidän puolestaan, koska lausunnot ovat tutkitun tiedon vastaisia. Siksi ravitsemusterapeutti Anette Palssan tuore kirjoitus yllätti erittäin positiivisesti.

Meta-analyysissä käytiin läpi kymmeniä aiemmin tehtyjä tieteellisesti laadukkaita tutkimuksia ja analysoitiin tulokset. Tutkimuksen loppupäätelmät saivat ravitsemusterapeutin aamukahvit väärään kurkkuun: ruokavalion tyydyttyneellä rasvalla ei ole sydämelle haitallisia vaikutuksia.

Lue koko juttu: Keventäjät – Rasvakattilassa kuohuu

Huomasin vain pari asiavirhettä kokonaisuutena hienosta kirjoituksesta. Hiilihydraattien korkea kuitupitoisuus ei yleensä hidasta verensokerin nousua, mutta kuitupitoisissa tuotteissa on hieman vähemmän imeytyviä hiilihydraatteja. Siemenissä ja joissakin pähkinöissä on hiilihydraatteja varsin vähän.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on turvallinen pitkällä aikavälillä

Johns Hopkinsin yliopiston ja lastensairaalan tutkijat Yhdysvalloissa seurasivat epileptikkolapsia ja nuoria aikuisia, jotka ovat aikaisemmin noudattaneet ketogeenistä eli hyvin vähän hiilihydraatteja ja hyvin paljon rasvaa sisältävää ruokavaliota sairaudensa hoidossa. Tutkimuksessa oli mukana 101 potilasta, jotka noudattivat ruokavaliota vaihtelevan ajan, 16 kuukaudesta 8 vuoteen.

Kukaan potilaista ei ilmoittanut haitallisia sydän- ja verisuoniterveyteen liittyviä sivuoireita kuten sydänkohtausta, sydämen laajentumista tai epänormaalia plakin kerääntymistä valtimoihin. Yhdellä potilaalla oli korkea verenpaine.

Kaksi potilasta ilmoitti saaneensa munuaiskiviä ruokavalion lopettamisen jälkeen. Munuaiskivet ovat yhtä yleisiä myös väestöllä, jota ei ole hoidettu ketogeenisellä ruokavaliolla.

Maksa- ja munuaistoimintonsa testanneilla potilailla kaikki tulokset olivat normaaleja. Kolesteroliarvot mittauttaneista potilaista (26) oli kokonaiskolesteroli yli viitearvon kolmella henkilöllä.

Johtava tutkija Eric Kossoff sanoi: Olemme aina uskoneet ketogeenisen ruokavalion olevan suhteellisen turvallinen pitkällä aikavälillä tilapäisistä sivuoireista huolimatta, ja nyt meillä on näyttöä. Tutkimuksemme pitäisi lopettaa toistuvat epäilykset ruokavalion pitkän aikavälin turvallisuudesta.

Tutkimus julkaistiin Epilepsia-lehdessä. Long-term outcomes of children treated with the ketogenic diet in the past

Samansuuntaisia tuloksia raportoivat myös puolalaistutkijat vuonna 2008. Heidän tutkimuksessaan 22 koehenkilöä noudatti vähähiilihydraattista ruokavaliota yli kolmen vuoden ajan, ja veriarvoissa ei havaittu mitään hälyttävää.

Tutkimus julkaistiin Nutrition Research -lehdessä. Long-term consumption of a carbohydrate-restricted diet does not induce deleterious metabolic effects

Vähähiilihydraattinen ruokavalio terveellisempi diabeetikoille kuin Välimeren ruokavalio

Israelilainen tutkijaryhmä vertasi kolmea erilaista ruokavalioita ylipainoisilla kakkostyypin diabeetikoilla. Tutkijat jakoivat 259 keski-ikäistä koehenkilöä satunnaisesti noudattamaan joko Amerikan Diabetesliiton (ADA) suosittelemaa ruokavaliota, perinteistä Välimeren ruokavaliota (PV) tai vähähiilihydraattista välimeren ruokavaliota (VHH) 12 kuukauden ajaksi. Koehenkilöiden painoa ja veriarvoja seurattiin.

Tavoitteena VHH-ryhmällä oli saada 35 E% (prosenttia energiasta) hiilihydraateista ja 45 E% rasvasta, muilla ryhmillä 50 E% hiilihydraateista ja 30 E% rasvasta. Toteutunut ero jäi pienemmäksi; ADA-ryhmä söi hiilihydraatteja 45,4 E%, PV-ryhmä 45,2 E% ja VHH-ryhmä 41,9 E%. Kaikki ryhmät söivät proteiinia yhtä paljon ja saivat ruoastaan energiaa yhtä paljon.

75 % koehenkilöistä jatkoi kokeen loppuun asti. VHH-ryhmällä paino putosi keskimäärin 10,1 kg, ADA-ryhmällä 7,7 kg ja PV-ryhmällä 7,4 kg. Sokerihemoglobiini (HbA1c) laski VHH-ryhmällä merkittävästi enemmän kuin ADA-ryhmällä. HDL-kolesteroli (”hyvä kolesteroli”) nousi vain VHH-ryhmällä. Triglyseridit laskivat PV-ryhmällä 1,5 mmol/l, VHH-ryhmällä 1,3 mmol/l ja ADA-ryhmällä 0,7 mmol/l.

Tutkijoiden yhteenvedon mukaan intensiivinen 12 kuukauden ruokavaliokoe yhteisöllisissä puitteissa paransi tehokkaasti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaikilla ryhmillä. Vain vähähiilihydraattinen välimeren ruokavalio paransi HDL-kolesterolia ja se oli verensokerin hallinnan kannalta parempi kuin muut ruokavaliot.

Tutkimus julkaistiin Diabetes, Obesity and Metabolism -lehdessä. A low carbohydrate Mediterranean diet improves cardiovascular risk factors and diabetes control among overweight patients with type 2 diabetes mellitus: a 1-year prospective randomized intervention study

Kuidut lihottavat

Tunnustan heti ensimmäiseksi, että otsikko on huono. Sain inspiraation siihen YLEltä, joka kertoi tästä samasta tutkimustuloksesta otsikolla Kuidut karistavat kiloja. Kumpikin otsikko on aika lailla virheellinen.

Eurooppalaistutkijat seurasivat lähes 90 000 tervettä aikuista henkilöä keskimäärin 6,5 vuoden ajan. Henkilöiden painon kehitystä seurattiin ja kuidun saantia arvioitiin. Keskimäärin henkilöt lihoivat 400 g vuodessa. He, jotka söivät keskimääräistä 10 g enemmän kuitua päivittäin, lihoivat 361 g vuodessa. Keskimääräistä 10 g enemmän viljakuitua syöneet puolestaan lihoivat 323 g vuodessa.

Ravintokuitu, tuo valtion ravitsemuspolitiikan keskeinen ihmeaine, kaikkien tautien ehkäisijä, auttoi hyvin vähän painonhallinnassa. Useimmat paljon kuitua syöneet henkilöt lihoivat. Siksi tuo YLEn otsikointi ihmetyttää. Kuidut karistivat kiloja? Mielikuvia, mielikuvia.

Tutkimus julkaistiin the American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Dietary fiber and subsequent changes in body weight and waist circumference in European men and women

Voilla matalampi veren rasvapitoisuus kuin kasviöljyllä

Kohonnut veren rasvapitoisuus on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Lundin yliopiston tutkijat Ruotsissa selvittivät erilaisten rasvojen vaikutusta aterianjälkeiseen veren rasvapitoisuuteen (triglyseridit). 47 koehenkilöä söivät aterian yhteydessä joko uudenlaista rypsi- ja pellavaöljyn seosta, voita tai oliiviöljyä. Henkilöille tehtiin useita verikokeita aterian jälkeen.

Kun ateria sisälsi voita, veren rasvapitoisuus nousi merkittävästi vähemmän kuin kasviöljyä sisältäneen aterian jälkeen. Miehillä ero oli suurempi kuin naisilla.

Voin pienempi vaikutus veren rasvapitoisuuteen selittyy sillä, että viidennes voin rasvasta koostuu lyhyt- ja keskipitkistä rasvahapoista, joita elimistö voi käyttää suoraan energiana ja joiden vaikutus veren rasvapitoisuuteen on siten vähäinen. Suoliston solut saattavat myös mieluummin varastoida voin rasvahappoja kuin kasviöljyjen pitkäketjuisia rasvahappoja.

Lähde: Butter produces lower blood fats than olive oil – Lund University

Myöskin aikaisemmin vuonna 2007 Saska Tuomasjukan väitöstutkimuksessa (Turun yliopisto) todettiin, että veren rasvapitoisuus aterian jälkeen on merkittävästi matalampi silloin, kun aterian rasva on tyydyttynyttä.

Lähde: Ravinnon kova rasva alentaa veren rasvapitoisuuksia – Turun yliopisto

Matti Tolonen keskustelee ravinnon rasvoista ja kolesterolista

LKT, dosentti Matti Tolonen keskustelee ravinnon rasvoista ja kolesterolista Radio Finlandiassa.

Kuuntele: Tohtori Matti Tolonen 27.1.2010

Älykkyyspillerillä sydän terveeksi

Brittitutkijat seurasivat 1145 yli 55-vuotiasta miestä ja naista 20 vuoden ajan. He määrittelivät aineiston perusteella viisi merkittävintä sydäntautien riskitekijää, jotka olivat tupakointi, älykkyysosamäärä, matala tulotaso, korkea verenpaine ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Lääketeollisuus on tutkimuksen uudesta löydöksestä innoissaan. Lääketehtaat kehittelevät jo pilleriä, joka nostaa älykkyysosamäärää eli tekee fiksummaksi. Älykkyysosamäärälle suunnitellaan viitearvoja. Jos älykkyysosamääräsi on liian matala, tulee lääkäri tulevaisuudessa määräämään älykkyyspillerin. Näin saadaan sydänkuolemat vähenemään entisestään.

Vaikuttaako idea tutulta? Niinpä niin. Kolesterolin raja-arvot ja statiinit on jo keksitty.

Sydäntauteja voitaisiin ehkäistä tehokkaasti myös jakamalla rahaa kansalaisille, mutta rahoittajaa projektille etsitään vielä…

Lähde: Low IQ among top heart health risks, study finds | Reuters

Sokerilla makeutetut virvoitusjuomat saattavat lisätä haimasyövän riskiä

Tutkijat Yhdysvalloista ja Singaporesta selvittivät virvoitusjuomien tai mehun juonnin ja haimasyövän yhteyttä. Tutkimuksessa seurattiin yli 60 000 Singaporen kiinalaista henkilöä 14 vuoden ajan. Heistä 140 sairastui haimasyöpään.

Vähintään kaksi kertaa viikossa virvoitusjuomia juoneilla henkilöillä oli lähes kaksinkertainen (1,87) riski sairastua haimasyöpään verrattuna niihin, jotka eivät juoneet virvoitusjuomia lainkaan. Mehun juonnilla ja haimasyövällä ei havaittu olevan yhteyttä.

Virvoitusjuoman sokeri ei välttämättä selitä eroa, sillä mehuissa on aivan yhtä paljon sokeria kuin virvoitusjuomissakin. Ero riskissä voi johtua muista näiden juomien eroista tai virvoitusjuomia käyttävien henkilöiden muista elintavoista.

Tutkimus julkaistiin Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention -lehdessä. Soft Drink and Juice Consumption and Risk of Pancreatic Cancer: The Singapore Chinese Health Study

Vuonna 2005 julkaistiin vastaavanlainen tutkimus Yhdysvalloissa, jossa seurattiin yli 138 000 henkilöä 20 vuoden ajan. Siinä sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien juonnilla ei havaittu yhteyttä haimasyöpään miehillä, mutta yhteys naisilla oli lievä. Vahvempi yhteys havaittiin ylipainoisilla tai vähän liikkuvilla naisilla.

Tutkimus julkaistiin myöskin Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention -lehdessä. Sugar-Sweetened Soft Drink Consumption and Risk of Pancreatic Cancer in Two Prospective Cohorts

Haimasyöpä on melko harvinainen, mutta yleistymässä oleva syöpä. Sen hoitomahdollisuudet ovat huonot.

Etelä-Pohjanmaa-lehti kirjoittaa Antti Heikkilän ruokavaliosta

Moni on vielä siinä uskossa, että laihduttaessa tulee välttää rasvaa. Se saattaakin olla monella dieettiä suunnittelevalla se suurin kompastuskivi.

Antti Heikkilän dieetissä voi aamupalaksi hyvällä omalla tunnolla paistaa pekonia ja munia. Tämä on jopa suositeltavaa. Rasva nimittäin tarvitsee rasvaa palaakseen.

Antti Heikkilän dieetti on ravinteikas vähähiilihydraattinen ruokavalio. Sen luvataan auttavan ylipainon lisäksi myös diabetekseen ja sokeritasapainohäiriöihin, metaboliseen oireyhtymään, kohonneeseen verenpaineeseen, kohonneisiin veren rasva-arvoihin, toistuviin tulehduksiin, krooniseen ihottumaan, masennukseen sekä mielialan vaihteluihin.

Lue koko juttu: Antti Heikkilän dieetissä rasva on hyvästä (myös PDF)

”Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin

Maailman arvostetuimpiin tutkijoihin lukeutuvat Frank Hu ja Ronald Krauss kolleegoineen ovat julkaisseet The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä meta-analyysin eli eräänlaisen yhteenvedon 21 laadukkaasta tutkimuksesta, joissa on seurattu ”kovan” eli tyydyttyneen rasvan sekä sydän- ja verisuonitautien yhteyttä. Yhteenvedon aineistossa oli mukana lähes 350 000 henkilöä ja 23 vuoden seuranta-aika.

Tämän erittäin laajan aineiston perusteella tyydyttyneen rasvan käytöllä ei ole ollut minkäänlaista yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Eniten ja vähiten tyydyttynyttä rasvaa syöneet henkilöt sairastuivat näihin tauteihin yhtä usein. Henkilöiden ikä ja sukupuoli eivät vaikuttaneet tulokseen.

Hu ja Krauss kirjoittavatkin samassa lehdessä, että sydän- ja verisuonitautien torjunnassa pitäisi ruokavalion osalta painottaa käsiteltyjen hiilihydraattien syönnin vähentämistä ja ylipainon ehkäisyä.

Tutkimustulos vahvistaa myös viime vuonna julkaistun laajan tiedekatsauksen tuloksen. Katsauksessa kanadalainen tutkijaryhmä kävi järjestelmällisesti läpi kaikki väestönseurantatutkimukset ja satunnaistetut ruokavaliokokeet, joissa tutkittiin eri ruokien ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. Kriteerit täyttäneitä tutkimuksia löytyi vuodesta 1950 lähtien yhteensä 189 kappaletta. Tutkijoiden mukaan tieteellinen näyttö tyydyttyneen rasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin ei ole riittävää.

Tämä tuore tutkimusyhteenveto ei sovi valtion ravitsemuspolitiikkaan, ja kenties sen vuoksi Yleisradio ja merkittävimmät suomalaiset tiedotusvälineet ovat jättäneet sen uutisoimatta.

Lähteet:
Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease
A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease
Saturated fat, carbohydrate, and cardiovascular disease

Keskustelua aiheesta käydään myös muualla:

Ravintomedia: Tyydyttyneiden rasvojen sydänterveysriski kyseenalaistettiin
veteraaniurheilija: Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin
Manninen Nutraceuticals: Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin
Ravitsemusterapeutin ravinto- ja terveysuutiset: Tyydyttynyt rasva -ei yhteyttä sydän- tai aivoinfarkteihin?
Aamiainen ruohikolla: Rasvalaiva pyörii ympyrää
Tohtori Tolonen: Rasvainen ruoka ei aiheuta valtimotauteja
Toe Hold: Tarkastelussa tyydyttynyt rasva ja kolesteroli
Marita Kaatrala: Tutkimus: Eläinrasvoilla ei yhteyttä sydäntauteihin