Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Kasvissyöntipropagandaa Helsingin Sanomissa

with 6 comments

Helsingin Sanomat uutisoi 9.9. nettisivuillaan tuoreesta tutkimuksesta otsikolla Tutkimus: Karppaajan kannattaa suosia kasvikunnan tuotteita. Uutisessa on lukuisia tahattomia tai tahallisia virheitä, joiden vuoksi lukijalle saattaa jäädä virheellinen mielikuva tutkimuksen tuloksista. Jutun kirjoittaneen toimittajan nimeä ei julkaistu.

Heti ensimmäinen lause on virheellinen: Vähähiilihydraattista ruokavaliota suosivan kannattaa syödä tarvitsemansa lisäproteiinit kasvikunnasta peräisin olevina tuotteina. Ensinnäkin, vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaja ei tarvitse lisäproteiinia.  Toiseksi, tutkimuksen henkilöillä ei ollut suurtakaan eroa kasvikunnan proteiinin saannissa.

HS jatkaa: Tutkimuksen aineistossa oli 129 716 amerikkalaista naista ja miestä, jotka olivat omin päin päätyneet ”karppaamaan” eli suosimaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Todellisuudessa kyse oli kaikista henkilöistä kahdessa suuressa terveystutkimuksessa. Henkilöt eivät noudattaneet vähähiilihydraattista ruokavaliota, sillä heidän hiilihydraattien saantinsa vaihteli 35 ja 60 energiaprosentin välillä. VHH-ruokavaliossa hiilihydraatteja syödään yleensä vain noin 20 % energiasta tai vähemmän.

HS:Tutkijoiden mukaan kasvis- ja lihansyöjien kuolleisuudessa oli pieni, mutta tilastollisesti merkittävä ero. Kasvissyönnistä ei myöskään ei ollut kyse, sillä tutkimuksen henkilöt söivät eläinrasvaa ja -proteiinia vähintään 30 prosenttia energiastaan.

Mitä siis oikeasti tutkittiin? Tutkijat seurasivat kahteen suureen yhdysvaltalaiseen terveystutkimukseen osallistuneita miehiä ja naisia 20-26 vuoden ajan. Henkilöiden ruokailutottumuksia seurattiin kyselylomakkeilla. Tutkijat loivat eräänlaisen vähähiilihydraattisen pisteytyksen; suuremmat pisteet saivat tavanomaista vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän proteiinia ja rasvaa syöneet henkilöt. Lisäksi luotiin erilliset pisteytykset, joihon yhdistettiin vielä ruokailun painottuminen eläin- tai kasvikunnan tuotteisiin.

Kyse ei kuitenkaan ollut todellisesta vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, sillä vähitenkin hiilihydraatteja syöneet henkilöt söivät kuitenkin reilusti enemmän hiilihydraatteja kuin vhh-ruokavalioiden noudattajat. Lisäksi runsaampi proteiinin syönti ei ole vhh-ruokavaliossa tarpeen.

Tutkimuksen tulosten mukaan korkea eläinkuntaan painottuva vhh-pisteytys oli yhteydessä suurempaan kuoleman riskiin ja kasvikuntaan painottuva vhh-pisteytys oli yhteydessä pienempään kuoleman riskiin. Pelkän tutkimuksen tiivistelmän lukemalla voisi siis helposti pönkittää kasvissyöntiaatetta, mutta vastuullisen toimittajan olisi syytä perehtyä tutkimuksen sisältöön tarkemmin.

Tutkimuksen tiedoista ilmenee, että kasvispainotteisen pisteytyksen tarkimmilla ja laiskimmilla noudattajilla ei ollut niin paljon eroa, kuin annetaan ymmärtää. Eläinkunnan tuotteiden syönti oli heillä aika lailla samaa luokkaa, kuten myös kasvikunnan proteiinin syönti. Suuremmat erot ruokavaliossa olivat ainoastaan kasvirasvan ja omega-3-rasvahappojen syönnissä. Nämä rasvahapot saattavat selittää eron kuolleisuudessa. Niitä saa esim. rypsiöljystä, rasvaisesta kalasta tai kalaöljykapseleista. Elimistö pystyy hyödyntämään omega-3-rasvahapoja kuitenkin paremmin kalaöljystä kuin kasviöljystä.

Eläinkuntaan painottuvan pisteytyksen tarkimmat noudattajat painoivat enemmän ja tupakoivat enemmän kuin laiskimmat noudattajat, mikä saattaa selittää osan erosta. Ruokavaliossa merkittävät erot olivat eläinproteiinin ja -rasvan syönti. Proteiinin kokonaismäärä nousi turhankin suureksi, sillä pisteytys painotti myös proteiinin määrää. Tämä herättää kysymyksen yhdysvaltalaisten lihajalosteiden laadusta. Prosessoituja lihatuotteita ei eritelty kyselylomakkeilla.

Tämän tyyppiset seurantatutkimukset eivät pysty osoittamaan luotettavasti syy- ja seuraussuhteita, koska kaikkia osatekijöitä henkilöiden ruokavaliosta ja terveyskäyttäytymisestä ei voida seurata ja ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Kasviöljyjen mahdollista terveellisyyttä voidaan tutkia tarkemmin satunnaistetuilla ruokavaliokokeilla, mutta sellaisten tulokset ovat olleet toistaiseksi vaatimattomia.

Varsinainen tutkimusraportti julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Low-Carbohydrate Diets and All-Cause and Cause-Specific Mortality

Written by Jari

12.9.2010 klo 9.38

6 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Jo pelkästään se ettei prosessoituja lihatuotteita oltu eroteltu tekee tutkimuksen aikalailla vaikeatulkintaiseksi. Tuore tietohan kertoo että eroa on prosessoidun ja ”puhtaan” punaisen lihan välillä, jälkimmäinen ei näytä lisäävän ainakaan sydän- ja verisuonitauteja
    http://circ.ahajournals.org/cgi/content/abstract/121/21/2271

    Hyvä oikaisu tuohon todella huonosti uutisoituun tutkimukseen jonka tuottama tietokin aika ohutta.

    Vilho

    13.9.2010 at 14.10

  2. Voimmeko odottaa tavallisilta toimittajilta tällaista tarkkuutta? Pitäisi olla todella hyvin asioihin perehtynyt henkilö, jotta voi ruotia näitä kunnolla ja koko kulttuurin millä tavalla tiedeuutiset toimitetaan pitäisi muuttua. Tästähän oikeat tieteentekijät alituiseen valittavat, toimittajien ylimalkaisuudesta. Tosin uutisista saattaa kadota myyvyys, jos liian tarkkaan kerrotaan.

    Todellakin vähimmillään päivittäinen hiilareiden saanti oli n. 170 g. Ei se ole kovin vähähiilihydraattista.

    Artikkelin yhteydessä oli mielenkiintoinen pääkirjoitus, jossa jatketaan tuota aloittamaasi listaa siitä, mitkä asiat voivat sekoittaa tulosta. Esim. ”…men in the highest decile of animal-based low-carbohydrate diet score were 3 times more likely to smoke and half as likely to exercise than those the lowest decile” .Tällä(kin) on saattanut olla merkitystä.

    Mutta sinänsä. Kaikkia tutkimuksia, riippumatta lopputuloksen suunnasta, voi ja pitää ruotia tällä tavalla analyyttisesti. Täydellistä tutkimusta ei ole, eikä tule.

    Reijo Laatikainen

    13.9.2010 at 14.45

    • Minun mielestäni olisi parempi jättää koko uutinen julkaisematta, jos anonyymi Hesarin toimittaja ei tuon paremmin aihettaan ymmärrä…

      ravitsemusjaterveys

      13.9.2010 at 15.14

      • Toimittaja? Tämä juttu ei oikein vaikuta toimitukselliselta aineistolta, vaan enempi maksetulta mainokselta.

        Pekka P.

        6.10.2010 at 10.00

  3. Samaa tutkimusta on käsitelty seuraavassa blogissa varsin kattavasti (kannattaa lukea myös kommentit):

    http://rawfoodsos.com/2010/09/08/brand-spankin-new-study-are-low-carb-meat-eaters-in-trouble/

    Ko. blogista kannattaa lukea myös Colin Cambellin The China Studyn melko seulaksi ampuva kritiikki. Cambellin kirjahan on ehkä kuuluisimmasta päästä kasvissyöntipropagandaa:

    http://rawfoodsos.com/the-china-study/

    ja mielenkiintoisena anekdoottina samasta datasta tehty analyysi vehnän syönnin korrelaatiosta sydän ja verisuonitauteihin.

    http://rawfoodsos.com/2010/09/02/the-china-study-wheat-and-heart-disease-oh-my/

    Samppa

    21.9.2010 at 18.11

    • Korjaanpa itseäni… Colin Campbell. Sydän- ja verisuonitaudit.

      Samppa

      21.9.2010 at 18.21


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: