Maitorasva saattaa suojata diabetekselta

Yhdysvaltalaistutkijat ovat liittäneet maitorasvan osana olevan transpalmitoleenihapon huomattavasti matalampaan kakkostyypin diabetekseen sairastumisen riskiin. Elimistö ei valmista transpalmitoleenihappoa itse, vaan sitä saadaan pelkästään maidon ja lihan rasvasta.

Juuri julkaistuun tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä korkeampi veren transpalmitoleenihappopitoisuus oli yhteydessä parempiin kolesteroli- ja tulehdusarvoihin sekä parempaan insuliinitasoon ja insuliiniherkkyyteen. Viidenneksellä henkilöistä, joilla veren transpalmitoleenihappopitoisuus oli korkein, oli 60 % pienempi riski sairastua kakkostyypin diabetekseen kuin sillä viidenneksellä, jolla pitoisuus oli matalin.

Maitorasvassa on myös CLA-rasvahappoa, K2-vitamiinia ja voihappoa, joita pidetään terveydelle edullisina.

Tutkimus julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Trans-Palmitoleic Acid, Metabolic Risk Factors, and New-Onset Diabetes in U.S. Adults

Harvardin yliopiston tiedote: Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk

Vähäinen liikunta ei selitä ylipainoa teollisuusmaissa

Länsimaiden ylipainoepidemian oletetaan usein johtuvan ainakin osittain arkiliikunnan vähenemisestä. Yhdysvaltalaistutkijat ovat julkaisseet koostetutkimuksen, jossa yhdistettiin 98 eri tutkimuksen tiedot ihmisten energiankulutuksesta, fyysisestä aktiivisuudesta ja ruumiinpainosta eri maissa.

Kehitysmaissa painoindeksi miehillä oli keskimäärin 22,7 ja naisilla 24,3. Teollisuusmaissa ylipaino oli yleisempää; painoindeksi miehillä oli keskimäärin 26,0 ja naisilla 26,6.

Energiankulutus väheni kaikkialla ihmisten vanhentuessa, mutta teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä ei ollut eroa energiankulutuksessa tai fyysisessä aktiivisuudessa. Tutkijat kyseenalaistavatkin vähentyneen energiankulutuksen roolin väestöntason lihavuuden aiheuttajana.

Tutkimus julkaistaan American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Energy expenditure in adults living in developing compared with industrialized countries: a meta-analysis of doubly labeled water studies

Tuore rasvakatsaus: Monityydyttymättömät omega-6-rasvahapot saattavat lisätä sydänriskiä

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen (NIH) tutkijaryhmä on julkaissut tuoreen meta-analyysin (koostetutkimus), jossa he kokosivat yhteen tuloksia satunnaistetuista kontrolloiduista ruokavaliokokeista, joissa lisättiin monityydyttymättömien rasvahappojen ja vähennettiin muiden rasvahappojen syöntiä.

Ruokavaliokokeet jaettiin kahteen eri ryhmään. Osassa kokeista lisättiin pääasiassa omega-6-rasvahappojen saantia, ja osassa kokeista taasen lisättiin sekä omega-6- että omega-3-rasvahappojen saantia. Kaikissa kokeissa vähennettiin sekä tyydyttyneiden rasvahappojen että transrasvahappojen saantia.

Tutkijat havaitsivat, että tyydyttyneen rasvan ja transrasvan korvaaminen sekä omega6- että omega-3-rasvahapoilla laski yhdistettyä sydänkohtauksen ja sydänkuoleman riskiä 22 prosentilla.

Tyydyttyneen rasvan ja transrasvan korvaaminen pelkästään omega-6-rasvahapoilla päinvastoin lisäsi yhdistettyä sydänkohtauksen ja sydänkuoleman riskiä 13 prosentilla sekä lisäksi kuoleman riskiä kokonaisuudessaan 16 prosentilla. Nämä tulokset eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä.

Mitä tästä meta-analyysistä voidaan sitten käytännössä päätellä?

• Kaikissa rasvakokeissa vähennettiin tyydyttyneen rasvan lisäksi myös transrasvan saantia. Vertailuryhmät saivat keskimäärin 3 % energiastaan transrasvasta. 22 prosentin sydänriskin lasku omega-6- ja 3-kokeissa on voinut johtua osittain tai kokonaan transrasvan vähentämisestä. Ei ole siis näyttöä siitä, että tyydyttyneen (”kovan”) rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä (”pehmeällä”) rasvalla laskisi sydänriskiä, jos samalla ei vähennetä myös transrasvan saantia.
• Vastaavasti omega-6-rasvahappojen todellinen sydänriski saattaa olla nyt havaittua korkeampi, sillä niitä lisättäessä vähennettiin samalla transrasvaa

Meta-analyysi kritisoi voimakkaasti suomalaista mielisairaalatutkimusta, eikä sitä siksi otettu mukaan tuloksiin. Mielisairaalatutkimuksessa vertailuryhmät mm. söivät transrasvaa 13 kertaa enemmän kuin koeryhmät, ja yksi vertailuryhmistä sai yli kaksinkertaisen määrän Tioridatsiini-lääkitystä (antipsykootti), jonka tiedetään olevan sydämelle haitallista.

Mahdollisesti haitallisia omega-6-rasvahappoja on runsaasti auringonkukkaöljyssä, maissiöljyssä ja soijaöljyssä. Myös rypsiöljyssä on melko runsaasti omega-6-rasvahappoja, mutta toisaalta siinä on myös runsaasti omega-3-rasvahappoja. Oliiviöljyssä on taasen melko vähän omega-6-rasvahappoja, mutta myös vähän omega-3-rasvahappoja. Rypsiöljyn ja oliiviöljyn keskimmäinen paremmuus onkin jossain määrin kiistanalainen kysymys.

Tärkeintä rasvojen valinnassa lienee transrasvojen välttäminen ja rasvaisen kalan tai kalaöljyn riittävä käyttö. Myös kasviöljypohjaiset omega-3-rasvahapot saattavat olla sydämelle hyväksi, mutta kunnollista näyttöä tästä ei ole. Tyydyttyneen (”kovan”) rasvan välttämiselle ei ole perusteita.

Meta-analyysi julkaistiin British Journal of Nutrition -lehdessä. n-6 Fatty acid-specific and mixed polyunsaturate dietary interventions have different effects on CHD risk: a meta-analysis of randomised controlled trials