Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Täysjyvää vai ei viljaa?

with 32 comments

Viljatuotteiden käytön rajoittaminen tai kokonaan välttäminen on yleistymässä vähähiilihydraattisten, gluteenittomien ja ”kivikauden” ruokavalioiden suosion kasvun myötä. Leipomot ovatkin tiedottaneet vähentyneestä leivän kysynnästä.

Täysjyväviljan syöntiä suositellaan usein vedoten suuriin väestötutkimuksiin, joissa täysjyväviljan syönti yhdistyy parempiin terveysvaikutuksiin kuin muiden viljatuotteiden syönti. Tällaiset tutkimukset eivät kuitenkaan kerro, olisiko parempi syödä täysjyväviljaa vaiko ei viljaa ollenkaan.

Päivitetty 16.6.2016 – lisätty tutkimus numero 10.

Olen kerännyt tähän artikkeliin tutkittua tietoa, jonka näkökulma on nimenomaan täysjyväviljan vertaaminen kokonaan viljattomaan ruokavalioon. Näissä tutkimuksissa on jaettu joukko ihmisiä satunnaisesti noudattamaan joko täysjyväpainotteista tai viljatonta ruokavaliota. Ruokavalioilla on myös joitakin muita eroja kuin täysjyväviljan käyttö, joten terveysvaikutukset voivat perustua osin muihin tekijöihin kuin viljaan. Pelkästään viljan suhteen eroavia ruokavalioita vertaileva tutkimus olisi käytännössä hyvin vaikea toteuttaa, koska viljan tilalle tulee aina jotain muuta tai muussa tapauksessa energiansaanti laskee ja henkilö laihtuu.

(Olen tehnyt parhaani löytääkseni mukaan kaikki aiheeseen liittyvät tutkimukset. Jos joku lukijoista on tietoinen muista vastaavista tutkimuksista, niin lähettäisitkö kommentin.)

(1) A Palaeolithic diet improves glucose tolerance more than a Mediterranean-like diet in individuals with ischaemic heart disease.

Lundin yliopistossa Ruotsissa järjestettiin pieni ruokavaliokoe, jossa 29 sydänongelmaista henkilöä jaettiin 12 viikon ajaksi kahteen ryhmään. Toinen ryhmä siirtyi viljattomalle kivikautiselle ruokavaliolle ja toinen ryhmä runsaasti täysjyväviljaa sisältävälle välimerellisen tyyppiselle ruokavaliolle. Koejakson jälkeen kivikautisen ryhmän sokerinsieto oli parantunut huomattavasti enemmän kuin välimerellisellä ryhmällä. Kaikilla kivikautisen ryhmän henkilöillä veren sokeriarvot normalisoituivat.

(2) Comparison of Low Fat and Low Carbohydrate Diets on Circulating Fatty Acid Composition and Markers of Inflammation

Connecticutin, Kalifornian ja Minnesotan yliopistoissa Yhdysvalloissa tutkittiin vähähiilihydraattisen ja vähärasvaisen ruokavalion vaikutuksia moniin metabolisen oireyhtymän osatekijöihin. Koehenkilöt olivat ylipainoisia miehiä ja naisia, joilla oli heikentyneet veren rasva-arvot. Toinen ryhmä vältti 12 viikon ajan kaikkia viljatuotteita ja toinen suosi täysjyväviljatuotteita. Viljatonta ruokavaliota noudattaneella ryhmällä paranivat useat metabolisen oireyhtymän osatekijät enemmän täysjyväpainotteisen ruokavalion noudattajiin verrattuna. Paino putosi, sokerinsieto ja insuliiniherkkyys paranivat, tulehdusarvot paranivat, veren rasvahapot, LDL-kolesterolin jakauma, hyvä HDL-kolesteroli sekä kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde paranivat.

(3) Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a randomized cross-over pilot study.

Lundin  yliopiston tutkimuksessa 13 henkilöä, jotka sairastivat kakkostyypin diabetesta, noudattivat satunnaisessa järjestyksessä peräjälkeen kolme kuukautta viljatonta kivikautista ruokavaliota ja kolme kuukautta suositusten mukaista täysjyväviljaan painottuvaa ruokavaliota. Viljaton ruokavalio paransi veren sokeri- ja kolesteroliarvoja, verenpainetta, painoa ja vyötärönympärystä suositusten mukaiseen ruokavalioon verrattuna.

(4) Poistettu. Ks. kommentit.

(5) A paleolithic diet is more satiating per calorie than a mediterranean-like diet in individuals with ischemic heart disease.

Kolmannessa Lundin yliopiston tutkimuksessa oli mukana 29 sydäntautia sairastavaa miestä, joilla oli lisäksi heikentynyt sokerinsieto tai kakkostyypin diabetes. Henkilöt noudattivat 12 viikon ajan joko kivikautista viljatonta ruokavaliota tai Välimeren ruokavalion tyyppistä täysjyväviljaan painottuvaa ruokavaliota. Viljattoman ruokavalion noudattajat tulivat kylläiseksi pienemmällä energiamäärällä kuin täysjyväviljaa syöneet.

(6) Long-term effects of a Palaeolithic-type diet in obese postmenopausal women: a 2-year randomized trial

Uumajan, Cambridgen ja Göteborgin yliopistojen tutkimuksessa oli mukana 70 yli 55-vuotiasta ja ylipainoista naista. He noudattivat kahden vuoden ajan joko viljatonta kivikauden ruokavaliota tai pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaista täysjyväviljatuotteita painottavaa ruokavaliota. Kuuden kuukauden kohdalla kivikauden ruokavalio oli vähentänyt vartalon rasvan määrää ja parantanut useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä suositusten mukaiseen ruokavalioon verrattuna. Kahden vuoden jälkeen erot ruokavalioissa ja veriarvoissa olivat kaventuneet, ja pelkästään triglyseridiarvo oli kivikauden ruokavaliota noudattaneilla parempi. Lue lisää tästä tutkimuksesta: Kivikauden ruokavalio vastaan ravitsemussuositukset

(7) Favourable effects of consuming a Palaeolithic-type diet on characteristics of the metabolic syndrome: a randomized controlled pilot-study

Hollantilaisessa tutkimuksessa oli mukana 34 noin 50-vuotiasta ylipainoista miestä ja naista, jotka kärsivät metabolisesta oireyhtymästä. He noudattivat kahden viikon ajan joko viljatonta kivikauden ruokavaliota tai hollantilaisten ravitsemussuositusten mukaista täysjyväviljaa painottavaa ruokavaliota. Viljaton kivikauden ruokavalio paransi verenpainetta ja kolesteroliarvoja painonpudotuksesta riippumatta suositusten ruokavalioon verrattuna.

(8) Metabolic and physiologic effects from consuming a hunter-gatherer (Paleolithic)-type diet in type 2 diabetes

Kalifornian yliopiston tutkimuksessa oli mukana 14 ylipainoista aikuistyypin diabeetikkoa (ikä 50-69 vuotta), jotka noudattivat kahden viikon ajan joko viljatonta kivikauden ruokavaliota tai Amerikan Diabetesliiton (ADA) suosittelemaa ruokavaliota, joka perustuu vähärasvaisiin maitotuotteisiin, täysjyväviljatuotteisiin ja palkokasveihin. Viljaton kivikauden ruokavalio paransi verensokerin hallintaa, kolesteroliarvoja ja insuliiniherkkyyttä enemmän kuin ADA:n ruokavalio.

(9) Paleolithic nutrition improves plasma lipid concentrations of hypercholesterolemic adults to a greater extent than traditional heart-healthy dietary recommendations

Michiganin yliopiston tutkimuksessa oli mukana 20 henkilöä (ikä 40-62 vuotta), joilla oli korkeat kolesteroliarvot. He noudattivat peräkkäin Amerikan Sydänliiton (AHA) suosittelemaa ruokavaliota, joka perustuu hedelmiin ja kasviksiin, täysjyväviljatuotteisiin ja säännölliseen kalan syöntiin ja lisätyn sokerin rajoittamiseen, ja viljatonta kivikauden ruokavaliota, kutakin neljän kuukauden ajan. Viljaton kivikauden ruokavalio paransi kolesteroliarvoja enemmän kuin AHA:n ruokavalio ja riippumatta painon muutoksesta.

(10) Cardiovascular, Metabolic Effects and Dietary Composition of Ad-Libitum Paleolithic vs. Australian Guide to Healthy Eating Diets: A 4-Week Randomised Trial

Australialaisessa tutkimuksessa oli mukana 39 tervettä ja lievästi ylipainoista naista (ikä noin 35-60 vuotta). He noudattivat neljän viikon ajan joko viljatonta kivikautista ruokavaliota tai australialaisten ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, joka painottaa täysjyväviljan tärkeyttä. Viljatonta ruokavaliota noudattaneet laihtuivat enemmän. Kolesteroliarvot paranivat kummallakin ryhmällä yhtä paljon, ja muissa aineenvaihduntaan liittyvissä veriarvoissa ei ollut eroa ryhmien välillä.

Viljaton ruokavalio siis voitti täysjyväviljaan perustuvan ruokavalion urheilutermiä käyttäen puhtaasti 9-0.

Tällä pienellä ”katsauksella” on joitakin rajoituksia. Koehenkilöiden määrä tutkimuksissa oli suhteellisen pieni ja tutkimusten kesto suhteellisen lyhyt, poislukien tutkimuksessa numero 6. Koehenkilöt kaikissa tutkimuksissa olivat ylipainoisia tai sairastivat kakkostyypin diabetestä tai sydäntautia (pl. tutkimus 9). Terveillä henkilöillä tulokset saattavat olla erilaiset, mutta toisaalta heillä ei olisi juuri mitään parannettavaakaan, ja suurella osalla suomalaisista kuitenkin on ylipainoa tai heikentyneet sokeri- tai kolesteroliarvot.

Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan toki ajatella, että saavutetut terveysedut jokaisessa tutkimuksessa johtuivat jostakin muusta ruokavalion tekijästä kuin täysjyväviljan välttämisestä. Siinä tapauksessa tulisi kuitenkin johdonmukaisesti tunnustaa, että täysjyvävilja ei ole keskeinen tekijä ihmisten terveydelle.

Tätä kirjoitusta on päivitetty pariin otteeseen, ja täysjyvään painottuvia ja täysin viljattomia ruokavalioita vertailevien tutkimusten määrä alkaa jo olla ihan kohtalainen. Kaikkien tutkimusten tulokset osoittavat samaan suuntaan, joten varoittelu täysjyvän välttämisen haitallisuudesta alkaa olla jo melko suurella todennäköisyydellä aiheetonta. Kivikauden ruokavaliosta on julkaistu myös katsausartikkeli AJCN-tiedelehdessä, ja kaikki siihenkin sisältyneet tutkimukset (4 kpl, jotka kaikki ovat luettelossa yllä) osoittivat viljattoman ruokavalion etua: Paleolithic nutrition for metabolic syndrome: systematic review and meta-analysis

Kommenttien puolella on linkki tutkimukseen, jossa kuukauden mittaisen gluteenittoman ruokavalion (eli ei ruista, vehnää eikä ohraa, poislukien teollisesti käsitelty vehnätärkkelys) katsottiin heikentävän suolistobakteerikantaa terveillä koehenkilöillä. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, eli se ei täytä tiukempia tieteellisiä kriteerejä, mutta huoli voi kuitenkin olla aiheellinen.

Täysjyväviljan suosittelu ei vaikuta perustuvan tutkittuun tietoon täysjyväviljan paremmuudesta viljattomaan vaihtoehtoon verrattuna vaan joko oletukseen, että kaikki syövät viljaa joka tapauksessa, tai politiikkaan, jonka mukaan viljaa on pakko kuluttaa, koska sitä tuotetaan.

Lue myös:
Kivikautinen ja Välimeren ruokavalio laskevat paksusuolen syövän riskiä, tulehdusta ja oksidatiivista stressiä

Written by Jari

6.4.2011 klo 9.31

Kategoria(t): Kuitu, Vilja

32 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Olisi hyvä nähdä enemmän normaalipainoisia tutkittavia tällaisissa vertailuissa. Heidän vasteensa vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ei välttämättä ole niin yksioikoinen. Monella on myös kaikenlaisia terveyspulmia, kuten suolisto-oireita, verensokerin heittelyä tai iho-ongelmia, joten vähähiilihydraattisen tai paleoliittisen ruokavalion vaikutuksia näihin olisi mielenkiintoista seurata.

    Linkitän tähän maanviljelyn aloittamisen terveysvaikutuksia kuvaavan katsausartikkelin, joka on kirjoitettu paleonäkökulmasta. Suosittelen kaikkia aiheesta kiinnostuneita lukemaan, jos tämä ei ole vielä tullut vastaan: http://www.dovepress.com/the-western-diet-and-lifestyle-and-diseases-of-civilization-peer-reviewed-article-RRCC

    Hanna

    6.4.2011 at 10.41

  2. Olen seurannut jo pitkään vastaavaa kekskustelua sekä netissä, että tavannut valtavasti ihmisiä, jotka ovat jättäneet viljat pois kokonaan ruokavaliostaan. Vastaani ei ole tullut yhtään negatiivista kokemusta viljojen poisjättämisestä?

    – Juha

    Juha Eriksson

    6.4.2011 at 11.01

  3. Yksi tärkeä pointti tässä on myös se, että Suomessa on maailman huonoimpia gluteenitoleransseja yleensäkin, koska maanviljely on tullut tänne Pohjolaan vasta n 4500 vuotta sitten, ja vasta vielä myöhemmin viljasta on tullut valtaosalle päivittäistä ruokaa. Eli viljan pois jättämisen merkitys saattaa olla suomalaiselle vielä parempi juttu (keskimäärin) kuin esim. eteläeurooppalaiselle.

    Nina W

    6.4.2011 at 11.54

  4. Lukijapalautteena tuli linkki tällaiseen tutkimukseen:

    Effects of a gluten-free diet on gut microbiota and immune function in healthy adult human subjects.

    Siinä kuukauden mittaisen gluteenittoman ruokavalion (eli ei ruista, vehnää eikä ohraa, poislukien teollisesti käsitelty vehnätärkkelys) katsottiin heikentävän suolistobanteerikantaa terveillä koehenkilöillä.

    Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut vertailuryhmää, toisin kuin kaikissa artikkeliin mukaan lasketuissa tutkimuksissa.

    • Tutkimuksessa numero 5 ei ollut verrokkiryhmää, vaan ruokavalioita toteutettiin vuorotellen. Mitenkäs tämä ongelma?

      Immu

      9.4.2011 at 1.31

      • Tarkoitat varmaankin numeroa 3.

        On tosiaan hieman tulkinnanvaraista, voiko tuollaisen järjestelyn luokitella kunnolla kontrolloiduksi. Tässä tapauksessa mielestäni ei kuitenkaan ole ongelmaa, sillä koejakson kesto oli kolme kuukautta ja mitatut muuttujat reagoivat nopeasti ruokavalion muutoksiin.

        Toisekseen, jos kriteerit asetetaan kovin tiukoiksi, voi käydä niin, ettei jää enää ainuttakaan tutkimusta tarkasteltavaksi.🙂

  5. Paleoliittinen ja jotkin muutkin hiilihydraattirajoitteiset ruokavaliot ovat osoittaneet, että ilman viljaa voidaan saavuttaa edullisia muutoksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä. Ehdottomasti. Sen osoittaa nuo esittelemäsi tutkimukset.

    Paleoliittiset ruokavaliot on koostettu näissäkin referoiduissa tutkimuksissa paitsi viljattomiksi myös paljon pähkinöitä, vähän suolaa ja sokeria sekä maitotaloustuotteita sisältäviksi. Siten osa vaikutuksista välittyy myös näiden tekijöiden kautta eikä ainoastaan ”viljattomuuden” kautta. Esimerkiksi verenpaineen alenemista voi varsin paljon selittää suolan vähentyminen merkittävästi Paleon aikana.

    Viljankuitu yhdistyi uudessa meta-analyysissä alentuneeseen infektio- ja kokonaiskuolleisuuteen. http://www.ajcn.org/content/83/1/124.full . Käsittääkseni samanlaista havaintoa ei ole kasvisten kuiduista.

    Viljan kuidulla voi olla merkitystä myös suolistosyöpien ilmaantumisessa sekä suoliston edullisen mikrobifloran ylläpitämisessä.

    Joten toteaisin, että ilman viljaa voi varmaankin koostaa terveellisen ruokavalion, mutta Paleon kaikki etuja ei voi laittaa viljattomuuden piikkiin, vaan yhtälöön vaikuttaa Paleossa samaan aikaan muuttuvat muut ruokavaliotekijät. Paleolla saadut tulokset, joita referoit keskittyvät ns. surrogaattimarkeritutkimuksiin, eikä vielä pidempiaikaisiin kuolleisuus-, sydänterveys- ja syöpätutkimuksiin. Joten kokonaisterveyden kannalta pitkäaikaisnäyttö olisi suotavaa.

    Lyhytaikaisissa kokeissa ilman viljoja ja samanaikaisesti muita järkeviä muutoksia tekemällä näyttää pärjäävän erittäin hyvin
    .

    Reijo Laatikainen

    6.4.2011 at 19.38

    • Kiitos kommentista, Reijo.

      Tuo meta-analyysi perustuu myöskin tilastollisiin väestötutkimuksiin, joten emme voi olla varmoja, johtuuko tulos viljan kuidusta vai jostakin muusta sen kanssa yhteydessä olevasta ravintotekijästä.

      Jos viljan kuitu itsessään olisi kovin hyödyllistä, niin leseiden popsiminenhan parantaisi terveyttä. Yritin tätä artikkelia varten etsiä myös kontrolloituja kokeita kuitulisän käytöstä, mutta sellaisia ei jostakin syystä juurikaan löytynyt.

      • Tässä kaksi esimerkkiä.

        Valkoisen riisin (50 g /pv) vaihtaminen kokoriisiin vähensi diabeteksen riskiä 16 %, ja kokojyväviljaan 36 % tässä vuosi sitten ilmestyneessä Harvardin väestötutkimuksessa. Siten nimenomaan viljakuitu sinänsä ja siihen liittyvät ravintotekijät vaikuttivat olevan erityisen tehokkaita diabeteksen ehkäisyssä. Mutta tämä on väestötutkimus.

        Hain oikeastaan kyseenalaistuksestasi johtuen taannoin tietoa juuri siitä miten viljan kuitu vaikuttaa suolistosyöpä- ennusteeseen. Kyllä siitä on ainakin yksi iso RCT -tutkimus. Esim.
        Wheat Bran Fiber -tutkimuksessa syötettiin jo suolistosyöpään sairastaneille vehnän lesettä 13,5 g/pv n. kolmen vuoden ajan tähtäimenä vähentää suolistosyöpää. Ei vaikutusta. http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM200004203421602

        Reijo Laatikainen

        8.4.2011 at 11.03

      • Niin ja edellisestä HArvardin tutkimuksesta unohtui viite:
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20548009

        Reijo Laatikainen

        8.4.2011 at 11.04

      • Juu, noita suolistosyöpäpapereita näkyi jonkin verran mutta yritin hakea hieman laajempaa näkökulmaa eli vaikkapa sv-tautien tai kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä.

        Kuitulisäähän luulisi olevan suhteellisen helppo tutkia. Voitaisiin toteuttaa kaksoissokkona ja plasebo-kontrolliryhmällä. Myös koehenkilöille helppo noudattaa.

      • Tein uudemman haun ja kymmeniä tuloksia selailtuani löytyi joukosta muutamia ihan mielenkiintoisiakin kokeita. Ehkäpä niistä kirjoittelen seuraavaksi.

  6. […] […]

    Primal Eating

    7.4.2011 at 7.05

  7. Kiitos mielenkiintoisesta yhteenvedosta. Itse en varovaisena ihmisenä vetäisi johtopäätöksiä suuntaan enkä toiseen viljattoman ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksista kokonaisterveyteen vielä noitten tutkimusten pohjalta. Pisin seurantajakso kun oli vain 3 kuukautta. Mutta hyvä että tätäkin asiaa aletaan tutkia. Tulevaisuudessa tulee sitten varmasti tutkimuksia vähän pidemmilläkin seurantajaksoilla.

    Juha Eriksson: Tämä ei suoranaisesti liity viljojen poisjättämiseen, mutta Meri Pekkanen kirjoitti monkeyfood-blogissaan pohdintoja tiukan paleo-ruokavalion ja terveysongelmiensa yhteydestä.

    http://monkeyfood.net/2011/03/27/paleoruokavalion-ongelmia/

    Kyse on tietenkin yksittäisen ihmisen pohdinnoista eikä tieteestä, mutta mielestäni oli ihan mielenkiintoista luettavaa (tekstissä myös linkki yhdysvaltalaiseen paleo-blogiin jossa vähän vastaavia pohdintoja ja tekstin perässä myös mielenkiintoisia kommentteja)

    LingLing

    7.4.2011 at 7.34

  8. Luettelosta on poistettu alla mainittu tutkimus. Poiston syynä on se, että vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa oli varsin paljon gluteenia eli viljan proteiinia. Tämän vuoksi sitä ei voi luokitella viljattomaksi, vaikka viljatärkkelystä ja viljakuitua ei ollutkaan mukana.

    (4) The Effect of a Plant-Based Low-Carbohydrate (”Eco-Atkins”) Diet on Body Weight and Blood Lipid Concentrations in Hyperlipidemic Subjects

    Kanadalaistutkimuksessa oli mukana 47 henkilöä, jotka olivat ylipainoisia ja joiden veren rasva-arvot olivat heikentyneet. Henkilöt noudattivat neljän viikon ajan joko vähähiilihydraattista hyvin vähän viljatuotteita sisältävää ruokavaliota tai vähärasvaista täysjyväviljatuotteisiin perustuvaa ruokavaliota. Vähähiilihydraattinen ruokavalio paransi kolesteroliarvoja ja verenpainetta vähärasvaiseen verrattuna.

  9. Haluaisin jakaa tällaisen mielenkiintoisen videon, jossa tohtori Robert. H. Lustig luennoi fruktoosin vaikutuksesta metabolisen oireyhtymän syntymiseen.

    Sugar: The Bitter Truth
    http://uctv.ucsd.edu/search-details.aspx?%3Bsubject=health&showID=16717

    Fruktoosia on paljon luonnossa mm. sokerissa, hedelmissä, mehussa, marjoissa, hunajassa jne. Fruktaaneja eli ketjufruktoosia taas sisältävät runsaasti mm. vilja, erityisesti täysjyvä, tumma riisi, kaalit, useat juurekkaat, sipulit ja sikurijuuri/inuliini.

    Itselläni on Fruktoosin imeytymishäiriö ja joudun noudattamaan tiukkaa ruokavaliota mikäli haluan pysyä kivuttomana ja terveenä. Olen siis tohtori Lustigin kannalla. Samaistun myös omien oireideni ja lähisukuni oireiden pohjalta. Esim. itseltä parani kihti(gout), ärtyneen paksusuolen -tyyppiset oireet ja paljon muutakin FODMAP-ruokavaliolla. Isältäni parani kakkostyypin diabetes, hän ei enään tarvitse insuliinia, hän välttää fruktoosia ja joutuu rajoittamaan samalla myös glukoosia. Haastavaa kyllä muttei mahdotonta. Tämä ainakin tekisi todella loogiseksi sen miksi täysjyvä ei ole yhtä hyvä terveyden kannalta kuin viljattomuus. Itselleni täysjyvästä tulevat oireet ovat melko karmivia joten sekin pitää minut hyvin jöössä. Kaura on ainoa poikkeus vilja. Kotimainen ja siitä ei koskaan tule yhtään oireita, käytänkin sitä todella paljon.

    Amerikassa kansa on myös herännyt tähän ja kampanjoita mm. High Fructose Corn Syrup (glukoosi-fruktoosisiirappi) vastaan on ruvettu järjestämään.

    Marjapuuro

    7.4.2011 at 18.18

  10. Tässä melko tuore meta-analyysi joka esittää että ohran beta-glukaanin runsas käyttö (?) vähentää LDL -kolesterolia 0,3 mmol http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20924392

    Reijo Laatikainen

    8.4.2011 at 22.41

    • Samansuuntaisia tuloksia löysin myös jonkin verran, vaikkakin yksin LDL-kolesterolin alennus ei välttämättä merkitse yhtään mitään. Kirjoittelen näistä tarkemmin myöhemmin.

    • Metodi on tuttu, sapen sidonta. Beta-glukaani, ravintokuitu, estää kolesterolia imeytymästä elimistöön. Beta-glukaanin muodostama geeli sitoo itseensä ohutsuolessa sappihappoja ja vie niitä pois elimistöstä. Sappihappojen yksi rakennusaine on kolesteroli. Maksa käyttää elimistössä jo olevaa kolesterolia uusien sappihappojen tekemiseen poistuneiden tilalle. Näin veren kolesterolipitoisuus alenee.
      Mutta tässä ei kuitenkaan muutu se perimmäinen syy, eli mikä aiheutti korkean kolesterolin.

      Hugo

      7.2.2013 at 22.29

  11. Tässä muuten Harvardin kohortti jossa hedelmien ja kasvisten kuitu ei vähentänyt sydänsairauksia iäkkäillä, mutta viljan kuitu vähensi. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12672734. Ja varmaan Jarille on myös tuttu Jenni Lapin vieraskirjoitus blogissani täysviljasta ja diabeteksesta, jonka mukaan niemenomaan rukiin kuidussa on potentiaalia suojata aikuistyypin diabetekselta.

    Reijo Laatikainen

    8.4.2011 at 23.19

    • Miten rukiin kuitu eroaa maailman kaikista liukenemattomista kuiduista funktionsa puolesta? Ei mitenkään. Sapen sitominen ja tätä kautta kuona-aineiden poistaminen on sen ainoa funktio.

      Hugo

      7.2.2013 at 16.51

  12. […] Kannattaako kokonaisia kuitupitoisia elintarvikkeita kuten täysjyväviljaa syödä? Niiden mukana tulee kuidun lisäksi yleensä myös tärkkelystä ja gluteenia, jotka ovat osalle väestöstä ongelmallisia. Omaa kroppaa kannattaa kuunnella. Täysjyvävilja on todennäköisesti terveellisempää kuin käsitelty vilja, mutta tutkimuksissa, joissa on verrattu kokonaisia ruokavalioita, on viljaton ruokavalio on ollut terveellisempi kuin täysjyväpainotteinen, mutta näyttöä on vielä varsin vähän. Lue lisää: Täysjyvää vai ei viljaa? […]

  13. […] ja viljatonta ruokavaliota vertaavat tutkimukset löytyy tästä vanhemmasta kirjoituksesta: Täysjyvää vai ei viljaa? Kerro ystäville:JaaFacebookSähköpostitseTykkää tästä:TykkääOle ensimmäinen, joka tykkää […]

  14. […] viljaton hakkaa täysjyväviljaa sisältävät ruokavaliot joka kerta, esimerkki tässä: Täysjyvää vai ei viljaa? Katso myös edellinen kohta luonnonkansoista ja […]

  15. […] myös: Kivikauden ruokavalio vastaan ravitsemussuositukset Täysjyvää vai ei viljaa? Punainen liha tappaakin vain Yhdysvalloissa Mikael Fogelholm tarinoi: Liha lihottaa Mikael […]

  16. Olisi hyvä muistaa juuri tuo pointti, että (täysjyvä)viljattomilla saattaa olla suoliston rasvahappopitoisuus normaalia matalampi mikä altistaa sitten puolestaan suolistosairauksille, syövälle, infektioille ym. Jos siis ei käytä täysjyväviljoja tulisi huolehtia muilla tavoin siitä, että saa sulamatonta tärkkelystä ja kuituja. Kyllä, sulamaton tärkkelys pierettää ja kiertää mahassa, johtuen siitä, että butyraatti nimistä rasvahappoa syntyy kuitujen käymisprosessin kautta. Esimerkiksi tästä voi lukea butyraatista, tässä ohra ja kaura, ovat suositeltuja viljoja: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2036.2007.03562.x/full

    j

    25.3.2016 at 16.00

  17. j

    25.3.2016 at 16.11

  18. Kiitos linkeistä, j. Jos ei syö viljatuotteita, hyviä kuidun lähteitä ovat mm. pähkinät, hedelmät, marjat ja jotkin kasvikset.

    Jari

    25.3.2016 at 16.43

  19. Tässä vielä yksi mielenkiintoinen, ei tosin ole vertailtu viljatonta – vaan asetelma oli vertailla täysjyvän saantia. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25559238

    j

    25.3.2016 at 18.53

  20. Minusta kaikissa viljatutkimussa on harha. Leivässä oleva hiiva aiheuttaa niin pahoja häiriöitä suolen toimintaan, että pitäisi tutkia hiivan poisjäämistä eikä viljan poisjäämistä.

    Tottakai jätettäessä vilja pois, niin silloin jää myös hiiva pois. Entä jos tutkittaisiin intialaista tsapatia (chapati), jossa on vain jauhoja ja vettä?

    Tapani Vaulasto

    3.5.2016 at 10.59


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: