Matti Uusitupa, teollisuuden sponsoroima professori
Päivitetty 12.11.2011: Foodfiles ja verotiedot
Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusitupa on näkyvä ravitsemusvaikuttaja tiedotusvälineissä. Hän on yksi siitä harventuvasta joukosta, jonka mielestä tyydyttynyt, ”kova” rasva tukkii verisuonet ja ihmisten pitäisi syödä runsaasti hiilihydraatteja. Miksiköhän Uusitupa pitää niin tiukasti kiinni vanhoista teorioista?
Uusitupa on saanut tutkimusrahoitusta ainakin seuraavilta tahoilta:
Fazer Leipomot Oy, VAASAN Oy, Raisio Oyj, Raisio Benecol Ltd, Danisco Ltd, International Council of Olive Oil, Arla Foods, Carlshamn Mejeri AB, Svenska Nestlé AB, Van den Bergh Foods AB, Eridania Beghin-Say, Meadow Lea Foods, F Hoffman-La Roche Ltd, Novo Nordisk Foundation.
Uusitupa on itse ilmoittanut Suomen Lääkärilehdessä seuraavanlaisia sidonnaisuuksia:
”Matti Uusitupa on saanut luentopalkkioita yrityksiltä (Professio Finland, Unilever) ja omistaa osakkeita (Orion, Foodfiles Ltd).”
Oy Foodfiles Ltd tekee tilaustutkimuksia elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Foodfiles mainostaa, että tutkimuksen tilaaja voi päättää sen julkaisusta. Saattaapa siis käydä niinkin, että epämieluisat tutkimustulokset jätetään julkaisematta. Yrityksen myynti on vuosina 2006-2010 ollut yhteensä lähes 5 miljoonaa euroa, eli aivan pikkurahoista ei ole kyse. Matti Uusitupa omistaa hieman yli 13 % osakkeista. Foodfilesin asiakkaita ovat olleet mm. seuraavat yritykset:
Arla Foods Ab, AstraZeneca Oy, Atria Oyj, Camelina Oy, Danisco Sugar Oy, Oy Karl Fazer Ab, Oy Marli Ltd, Novartis Finland Oy, Oriola Oy, Pouttu Oy ja Valio Oy.
Uusitupa on Suomen Sydänliitto ry:n puheenjohtaja. Kyseinen yhdistys on saanut rahoitusta mm. seuraavilta yrityksiltä:
Boehringer Ingelheim Finland ky, HK Ruokatalo Oy, Medtronic Finland Oy, MSD Finland Oy, Normomedical Oy/Omron Healthcare, Oriola, Orion Corporation Orion Pharma, Oy Eli Lilly Finland Ab, Pfizer, Saarioinen Oy, Sanofi-aventis Oy, Unilever Finland Oy, Vaasan Oy, Valio Oy.
Uusitupa on myös toiminut Danisco tutkimussäätiön hallituksessa ja Diabetestutkimussäätiön hallituksessa samaan aikaan kun säätiö on myöntänyt Uusituvalle itselleen tutkimusrahoitusta.
Siinä onkin taloudellisia sidonnaisuuksia kerrakseen: leipää, aamiaismuroja ja muita viljatuotteita, margariinia, kasviöljyä, puhdasta sokeria, jäätelöä, maitotuotteita, kahvia ja muita juomia, makeisia, valmisruokaa, lastenruokaa ynnä muuta. Kovin hiilihydraatti- ja kasvirasvapainotteista ja pitkälle prosessoitua ruokaa. Lääkkeitä unohtamatta.
Matti Uusituvan verotettava tulo vuonna 2010 oli yhteensä 151 384 euroa. Kuukausitulona se tekee peräti 12 615 euroa. Professorin kuukausipalkka on yleensä 6 222 euroa tai johtavan tutkijan 5 427 euroa (Taloussanomien palkkavertailu). Uusituvalla on siis mahdollisesti useita tuhansia euroja kuukaudessa sivutuloja.
Eikös tässä ole vaarana, että menee tiede ja tieteen rahoittaja sekaisin? Uusitupa tuntuu omien puheidensa mukaan kovasti arvostavan puhtaan tieteellistä lähestymistapaa:
”Matti Uusitupa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä sekä tieteellisten tosiasioiden tunnustamista ravitsemuskeskustelussa mm. rasvan, kolesterolin ja hiilihydraattien osalta.” – Rasvakohussa ei ole päätä eikä häntää, Sydän-lehti
”Tieteellisin argumentein on vaikea väitellä ihmisen kanssa, jolla on vahva usko omaan mielipiteeseensä. Se on huono asia, koska kyllä jonkun pitää uskaltaa sanoa, mikä nykyinen tutkittu tieto asioista on.” – Muotidieetteihin ei kannata langeta, Viikkosavo-lehti
Lienee siis sopivaa perehtyä Uusituvan omiin tieteellisiin argumentteihin hänen ravitsemuslinjoistaan. Noin viisi vuotta sitten hän paljasti, miksi hänen mielestään tyydyttynyt rasva aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja.
”Uusituvan mukaan 1960-luvulla tehtiin kolme klassista tutkimusta, joissa osoitettiin tyydyttyneen rasvan vaikutus paitsi veren kolesteroliin myös valtimotautisairastuvuuteen. Kova rasva suurensi kolesterolitasoa ja lisäsi sairastuvuutta ja kuolleisuutta pehmeään rasvaan verrattuna. Uusitupa yksilöi näistä kolmesta tutkimuksesta Finnish Mental Hospital Studyn.”
Kyseinen suomalainen mielisairaalatutkimus oli kuitenkin moniltakin osin kovin huonosti suunniteltu ja toteutettu, eikä se nykyään täyttäisi tieteellisiä kriteerejä. Lue lisää ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen kirjoituksesta: “Tämä tiedettiin jo 60-luvulla” -toteaa rasvatutkijat (osa 1)
”Uusituvan mukaan 1980- ja 1990-luvuilla tehtiin koko joukko tutkimuksia, jotka osoittivat kovan rasvan olevan haitallista suurentaessaan kolesterolitasoa. Hänen mukaansa kolesterolitaso on keskeinen valtimotautiriskin kannalta, joten kolesterolitasoa nostava ruokavalio on haitallinen.”
Uusitupa puhuu kolesterolitasosta eli kokonaiskolesterolista, vaikka hänen pitäisi asiantuntijana tietää, että kokonaiskolesteroli on varsin huono sydänriskin mittari. Tyydyttynyt rasva parantaa HDL-kolesterolia, triglyjä ja LDL-kolesterolin partikkelijakaumaa, jotka ovat parempia riskin mittareita. Lisätietoa: Pienet LDL-hiukkaset – vaiettu kolesterolisalaisuus
”Uusituvan mukaan on laskettu tilastollisesti, että Suomessa laskenut sepelvaltimotautikuolleisuus selittyy merkittävältä osalta kolesterolitason laskulla, kun kovan rasvan käyttö on pienentynyt merkittävästi. Tämän laskelman lähdettä hän ei pyydettäessä kertonut.”
Ei kunnon tiedettä kuitenkaan niin tehdä, että poimitaan tilastoista kaksi muuttujaa, jotka näyttäisivät liikkuvan samaan suuntaan. Muutenhan meidän tulisi julistaa myös mustavalkotelkkarit sepelvaltimokuolemien aiheuttajiksi.
”Uusituvan mukaan koe-eläimille saadaan aiheutettua valtimotauti syöttämällä rasvaa ja kolesterolia.”
Jänikset ovat kasvissyöjiä, ja niiden elimistö ei pysty käsittelemään kolesterolia, kun taas ihminen on sekasyöjä, jonka elimistölle kolesteroli on elintärkeää. Jänisten ja ihmisten rinnastaminen on Uusituvalta kovin kummallinen tieteellinen argumentti.
Sydän-lehden jutussa Uusitupa väittää, että täysjyväviljatuotteet olisivat hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. Tämäkin on varsin kummallista, sillä Itä-Suomen yliopiston oman tutkimustuloksen mukaan täysjyväruisleipä on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia.
Viikkosavo-lehden jutussa taasen uusitupa perustelee ravitsemussuositusten mukaisen vähärasvaisen ruokavalion terveellisyyttä suomalaisella diabeteksen ehkäisytutkimuksella. Tieteellisen lähestymistavan kannalta ongelma on kuitenkin siinä, että tutkimuksessa yhdistettiin kolme osatekijää: ruokavalio, laihdutus ja liikunta. Emme siis voi tietää, mistä osatekijästä tulos johtui. Toisaalta tuoreessa espanjalaistutkimuksessa puolitettiin diabetesriski lisäämällä rasvan syöntiä, ilman laihdutusta ja liikuntaa. Siinä ei jäänyt varaa selityksille.
Uusituvalla ei muuten ole korkeakoulututkintoa ravitsemustieteestä. Hän on koulutukseltaan lääkäri.
Miksi Matti Uusitupa peräänkuuluttaa tieteellisiä tosiasioita ja tieteellisiä argumentteja, jos hänen omat tieteelliset tosiasiansa ja argumenttinsa ovat näinkin heiveröisiä? Taitaa kuitenkin olla niin, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat! Vai antaisiko kovin moni julkisuudessa sellaisia lausuntoja, jotka ovat oman työnantajan edun vastaisia?
Päivitys 23.10.
Matti Uusitupa sanoi Turun Sanomien nettisivuilla, että ”eurooppalaisella elintarviketeollisuudella on sormensa pelissä siinä, että viime aikoina on esiintynyt kehotuksia syödä enemmän kovaa rasvaa.” Lisäksi Uusituvan mukaan ”meijeriteollisuus sponsoroi kokouksia, joissa kovaa rasvaa puolustellaan tai vähätellään sen haittojen tutkimusnäyttöjä”.
Sattumalta Uusitupa itse oli vasta alle puoli vuotta sitten eli 18.5.2011 puhujana kokouksessa, jonka järjesti Unilever. Kokouksessa puolusteltiin ”pehmeää” rasvaa. Elintarvikejätti Unilever myy prosessoitua kasvirasvaa. Melkoisen tekopyhää Uusituvalta, sanoisin. Lue lisää: Kun elintarviketeollisuudesta tulee tieteen portinvartija
Päivitys 26.10.
Matti Uusitupa on viime päivinä kampanjoinut lehdissä vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan argumenteilla, jotka eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Uusitupa pelottelee karppauksen heikentävän terveyttä, vaikka hän itse on viitannut Suomen Lääkärilehdessä useisiin tutkimuksiin, joissa karppaus on parantanut terveyttä. Lue lisää: Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä
Ravitsemus ja terveys 
Joko Jari perehdyit tähän tuoreeseen ja laajempaan kansainväliseen COI-juttuun.
http://www.theheart.org/article/1294175.do?utm_campaign=newsletter&utm_medium=email&utm_source=20111014_TopStories_EN
”Vetelä täällä, suo siellä”
Timo Kuusela
16.10.2011 at 11.30
Kirjoittaja Jari paljastelee tosiasioita väittäen tieteellisesti kestämättömästi perustelluksi Uusituvan väitteet.
Missähän lienee todisteet siitä, että Uusituvan tutkimukset ei olisi valideja? Entäpä nimetön bloggaaja? Onko edes ”luotettava taho”?
Viljasieppo
26.10.2011 at 7.29
Ei minua tarvitse uskoa, sillä pyrin laittamaan juttuihini aina myös lähteet, joista tiedon voi kuka tahansa tarkistaa. 🙂
Tutkimukset sinänsä ovat yleensä ihan valideja, mutta usein niillä yritetään todistella jotakin sellaista, mihin niiden asetelma ei edes pysty vastaamaan. Esim. kuten Uusitupa yrittää todistella ruokavalion terveellisyyttä tutkimuksella, jossa on yhdistetty ruokavalio, laihdutus ja liikunta.
Haluaisitko Viljasieppo keskustella tarkemmin jostakin tietystä yksityiskohdasta?
Jari
27.10.2011 at 7.07
Kannattaa lueskella itse niitä linkattuja tutkimuksia ja uskaltaa tehdä omiakin johtopäätöksiä asioista. Vain siten voi ottaa vastuuta mielipiteistään, eikä delegoida niitä aina muille.
Neonomide
26.10.2011 at 23.30
Neonomide sen sanoikin. Kannattaa tosiaan lukea lähteitä ja miettiä ihan oikeasti itsenäisesti. Jarilta todella hyvä kirjoitus. Tsemppiä jatkoonkin.
mauvo
27.10.2011 at 12.11
Lopetin karppaamisen kolmen vuoden jälkeen viime keväänä. Syinä oli toisaalta kova väsymys varsinkin liikunnan jälkeen ja toisaalta se, etten noiden kolmen vuoden aikana laihtunut yhtään. Käsitykseni nyt on että ne ketkä laihtuvat karppaamalla, laihtuvat siksi että proteiinit ja rasva antavat paremman kylläisyyden tunteen, läheskään kaikki eivat kuitenkaan laihdu. Turha unohtaa höpinät metabolisista eduista, kalori on kalori, tulee se sitten mistä tahansa!
Hiilihydraattien lisäämisestä huolimatta, en todellakaan meinaa jatkossakaan pelätä tyydyttynyttä rasvaa ja toisaalta meinaan jatkossakin pitää viljatuotteiden osuuden ruokavaliossani pienenä ja kiinnittää huomiota omega 3/6 suhteeseen, nämähän ovat asioita, joilla ei todellakaan ole mitään tekemistä VHH:n kanssa, karppajien on turha yrittää niitä omia itselleen.
Voi että raakamaitoon tehty perunamuussi voisilmällä on hyvää!
Takoja
27.10.2011 at 13.57
Jäi vielä kirjoittamatta, kun artikkeli kerran Uusituvan lausuntoja käsittelee, että onpahan siinä varsinainen puusilmä! Toinen yhtä paha puusilmä on mielestäni karppiguru Antti Heikkilä!
Takoja
27.10.2011 at 14.05
”kalori on kalori, tulee se sitten mistä tahansa!”
– niin että jos syön kalorillisesti samna määrän teollisia irtokarkkeja ja porkkanaa, niin vaste on sama, vai??
Niinhän sen pitäisi ollakin, että jokainen kuuntelee sitä omaa oloaan. Toiselle sopii viljaton ruokavalio, toiselle taas ei. KOkeilematta sitä ei voi kukaan tietää. Maalaisjärjellä ajatellen kaikki luonnollinen ravinto kyllä kuuluu ihmiseen, mutta teolliset sössöt ei. Tässä on ehkä se suurin pointti, joka nyt hukkuu suuren hiilihydraattikohun alle..
Johanna
28.10.2011 at 11.00
No joo, tulihan siinä vähän vedeltyä mutkia suoriksi. Mahdollisimman luonnollisia, prosessoimattomia ruokia minäkin yritän syödä.
Takoja
28.10.2011 at 15.08
Pakko on sen verran kommentoida, että uskon sisätautien erikoislääkärin olevan paremmin selvillä ravinnon kokonaisvaikutuksista elimisön toimintaan ja fysiologiaan kuin ravitsemustieteilijän. Ravitsemustieteiden opiskeluun kuuluu mm. kokkaus-kursseja, kun taas lääketieteessä keskitytään huomattavasti tiukempiin faktoihin. Lisäksi blogin kirjoittajan tulisi esittää jotain faktatietoa erittäin halventavan väitteen (voisi jopa ylittää kunnianloukkaus kynnyksen) professori Uusituvan tieteellisestä riippumattomuudesta. Lisäksi sanoit Uusituvan osallistuneen Unileverin kokoukseen puhujana ja syytät häntä tekopyhyydestä. Kuitenkin tiedätkö mitä Uusitupa sanoi kyseisessä kokouksessa? En tiedä minäkään, mutta pelkkä kokouksessa puhuminen ei tarkoita sielunsa myymistä yritykselle. Vakavat väitteet vaativat todellisia todisteita.
Auktori
27.10.2011 at 21.25
Auktori:
”uskon sisätautien erikoislääkärin olevan paremmin selvillä ravinnon kokonaisvaikutuksista elimisön toimintaan ja fysiologiaan kuin ravitsemustieteilijän. ”
Lääkärien ravitsemuskoulutus lääkiksessä on kurssin mittainen sessio, jossa selitetään ihan perusjutut ja toivotetaan hyvää iltaa. Sisätautilääkärien kanssa puolet elämästäni pelailleena tiedän liian hyvin, miten tämä näkyy heidän ”tieteellisessä” tuntemuksessa ravitsemuksesta – se delegoidaan muille. Tietämys on keskimäärin täysin olematonta ja lähellä perushoitajien tasoa. Ravitsemusterapeuttien koulutus taas sisältää ravitsemusta 300 opintopistettä, ei näistä voi puhua samana päivänä. Enkä nyt mitenkään puolustele monien ravitsemusterapeuttien ilmapäisyyttä ravintosuositustensa suhteen, esimerkiksi Laatikainen on tässä mielessä harvinainen, itsenäisesti ajatteleva intellektuelli.
Uusitupa on erikoistunut ravitsemukseen myöhemmin ja brezhneviläisenä gerontokraattina näyttää hyvin mallikelpoiselta primum non nocere -koulukunnan panikoijatutkijalta kaikenlaista uutta tietoa kohtaan. Tämä saa myös epäilemään hänen hyvin karppimyönteistä kirjoitustaan tuoreessa vertaisarvioidussa lehdessä mallioppiseksi haamukirjoitukseksi. Samankaltaisesta ”akateemisesta huoraamisesta” D-vitamiinilautakunnan pj jäi jo kiinni viime vuonna. Kun lehdissä puhutaan aivan toista kuin julkisuudessa, on hyvin vaikea ottaa näitä tyyppejä kovin vakavasti.
Neonomide
28.10.2011 at 2.02
Kaikki mainitsemani taloudelliset sidonnaisuudet ovat tarkistettavissa. Tutkimusten rahoittajat on ilmoitettu tutkimuspapereissa. Osan hän on ilmoittanut itse Suomen Lääkärilehdessä ja omassa cv:ssään. Suomen Sydänliiton rahoittajat löytyy yhdistyksen kotisivuilta. Kukin lukija voinee päätellä itse sitoumuksista ja Uusituvan esittämien mielipiteiden tieteellisestä laadusta, vaikuttavatko sponsorit hänen mielipiteisiinsä ja puheisiinsa.
Uusitupa toimii mielestäni tekopyhästi, kun hän kirjoittelee meijeriteollisuuden sponsoroivan kokouksia joissa puolustellaan kovaa rasvaa, vaikka hän itse on margariiniteollisuuden sponsoroimassa kokouksessa puhumassa. Eiköhän kanta ja puheet siinä kokouksessa ole ollut sama kuin muulloinkiin.
Jari
28.10.2011 at 5.10
En hetkeäkään epäile, etteikö Uusitupa olisi tosiaan saanut rahoitusta mainitsemiltasi yrityksiltä, enkä niin aiemmin väittänytkään. Uusitupa kommentoi tätä hyökkäystäsi häntä vastaan Savon sanomissa (28.10.2011). Hänen mukaansa 95% rahoituksesta tulee Akatemialta, EU:lta, Tekesiltä ja Pohjoismaisilta ohjelmilta. 5% yritysrahoitus kuulostaa varsin kohtuulliselta. Itse lääketieteen tutkimusta sivusta seuranneena voin todeta, että rahoituksen saaminen on erittäin vaikeaa näinä päivinä. Yritysrahoituksessa on oma vaaransa ja erityisesti ongelmia on ollut lääketeollisuuden rahoittamissa lääketutkimuksissa. Asia on hyvä nostaa esille, mutta syytöksesi ovat todisteihin nähden mielestäni kovia. Samaisen Savon sanomien lehtijutun perusteella haluaisin kysyä omaa koulutustasi? Kova olet arvostelemaan, mutta ainakaan julkiterhikistä ei mitään nimelläsi löydy, joten et lääketieteellistä koulutusta ole saanut.
Auktori
28.10.2011 at 7.28
Auktori: Prosenttiosuuksiin en osaa ottaa kantaa, niitä kun ei tutkimuspapereissa ilmoiteta. On siellä toki julkistakin rahoitusta ollut mukana reilusti. Nykyään kuulemma valtio edellyttää rahoituksen keräämistä yrityksiltä ennen kuin valtion rahaa tippuu. Voisiko tuosta nyt sitten päätellä, että yrityksien osuus voisi olla lähes 30 prosenttia?
http://omayliopisto.uef.fi/yliopiston-varainhankinta
Uusitupa itsehän ei karta ollenkaan tilaisuuksia leimata muita ilmiöitä niiden rahoituksen vuoksi. Ja samanlaista tekopyhyyttä ja kaksoisstandardeja löytyy jatkuvasti myös hänen tieteellisistä argumenteistaan, viimeksi A-talkissa.
Mulla itselläni ei ole mitään alan koulutusta, kaikki on vuosien varrella itse opittua. Siksi pyrinkin aina pitämään lähteet kunnossa, ettei pelkästään maallikon puheita tarvitse kenenkään uskoa. 🙂
Jari
28.10.2011 at 14.24
Erikoisinta mielestäni on se, että niin harvoin ”virallista” ”kova rasva on vaarallista” kantaa vastustavat onnistuvat puuttumaan olennaisimpaan, eli siihen miten epätieteellisiä ja evoluutioperspektiivin ohittavia perusteita kovan rasvan vastustamisessa käytetään.
Yleisimpiä perusteita on ”näin on *tiedetty* pitkään”, vaikka tieteellinen tieto ei muodostu harrastamalla jotakin ajattelutottumusta pitkään, vaan perusteltavista tutkimustuloksista.
Evolutiivisessa ympäristössään ihmisillä on usein ollut pelkästään lihaan ja maitoon perustuvia ruokavalioita ja kun puhutaan ravitsemustieteestä pitäisi näyttää toteen nimenomaan se miten ja miksi juuri kova rasva jonka sulattamiseen ihmisen elimistön on täytynyt evoluution lakien takia erikoistua olisi vaarallista.
Kasvisrasvat sen sijaan ovat nykyään yleisesti käytössä sellaisina annoksina joista edes sadasosaa ei ole mahdollista saada elimistöönsä evolutiivisessa ympäristössä ja niiden ruoansulatuksessa syntyvien hajoamistuotteiden vaikutusta koko ihmisruumiin kemiaan ei ole kunnolla tutkittu. Silloin kun on ovat tulokset viitanneet ongelmiin.
Kolesterooliin ja ravinnon sisältämään energiaankin tuijottaminen lihavuuden aiheuttajana ei ole oikeasti kunnolla perusteltua. Elimistö varastoi energiaa ja polttaa energiaa ja myös päästää sitä ulosteen mukana ulos sen mukaan millainen kemiallinen tasapaino kehossa vallitsee. Ihmisen kemia ohjaa energian varastoitumisen väärissä määrissä vääriin paikkoihin vain silloin kun elimistön käsitykset evolutiivisesta ympäristöstä johtavat elimistön harhaan.
Jos elimistö tulkitsee energiansaannin olevan hyvä ja riittävä ei energiaa varastoidu liikaa, eikä muodostu mm. läskiä (jonka evolutiivinen tehtävä on ollut ruokapula-ajan energiavarastointi), vaan rasvasolutkin voivat kehittyä muuttamaan ylimääräistä ravintoa lämmöksi tai vireystasoa kasvattavaksi lihasten toimintavalmiudeksi joka auttaapysymään terveenä ja hankkimaan lisää ravintoa.
Liialliset määrät esimerkiksi viljojen ja ruohojen kautta saatua rasvaa ja hiilihydraatteja voivat olla ja joissakin tapauksissa todistetusti ovat olleet vaarallisia kehon kemialliselle itsesäätelylle, koska eivät kemiallisten eroavaisuuksiensa takia kommunikoi ruumiinkemialle ymmärrystä riittävän ravinnonsaannin ilmapiiristä siitä huolimatta, että ravintoa on tullut kehoon paljon.
Myös jotkut laihdutusmetodit joissa annoskokoa rajoitetaan ovat vaaraksi lihottaa, koska evolutiivinen kemia käsittää pienen annoskoon viitteeksi pula-ajasta jolloin ravintoa pitää varastoida läskiksi.
Uusitupa viittaa perusteluissaan muutamien tuhansien vuosien ravinto ja terveyskehitykseen, eli siihen jossa ollaan siirrytty keskiajan pääosin halvasta lähes pelkän viljan syömisestä monipuolisempaan ravintoon ja silti käyttää tänä ainkana tapahtunutta yleisterveyden kohenemista perusteluna kovien rasvojen vaarallisuudesta…
Alarik Lundin
27.10.2011 at 22.58
”Myös jotkut laihdutusmetodit joissa annoskokoa rajoitetaan ovat vaaraksi lihottaa, koska evolutiivinen kemia käsittää pienen annoskoon viitteeksi pula-ajasta jolloin ravintoa pitää varastoida läskiksi.”
Hauska teoria, mutta kokeellisesti annoskoon rajoittaminen on myös vähentänyt nälkää. Itse nälkägeeni-hypoteesi sinällään on huuhaata, koska luonnonkansojen parissa lihavuutta on aniharvoin ja ruokaa heitetään aina koirille, erityisesti vähärasvaista proteiinia. Ruoan laatu on se juttu, sitten sosiologinen lööperi.
”Uusitupa viittaa perusteluissaan muutamien tuhansien vuosien ravinto ja terveyskehitykseen, eli siihen jossa ollaan siirrytty keskiajan pääosin halvasta lähes pelkän viljan syömisestä monipuolisempaan ravintoon ja silti käyttää tänä ainkana tapahtunutta yleisterveyden kohenemista perusteluna kovien rasvojen vaarallisuudesta…”
Uusitupa ei ymmärrä mitään ihmisen evolutiivisesta ravitsemuksesta väittäessään viljoja luonnolliseksi ravinnoksi. Ne ovat jyrsijöiden ja lintujen ravintoa ja nicheä muille. Esimerkiksi siat lihovat, saavat metabolisen oireyhtymän ja menettävät nälänhallinnan viljarehuilla vs luonnonsekasapuska muutamassa viikossa.
Neonomide
28.10.2011 at 2.19
Sama ilmiö näkyy nykyisin Kiinassa, kun jo vanhastaan vehnävoittoiset alueet ovat leviämässä riisinsyöntialueille – ylipaino nousee hälyyttävää tahtia. Vehnää seuraavat myös sydänsairaudet, mikä on lakaistu maton alle kun uskottavaa mekanismia ei olla olevinaan ehditty löytää.
Neonomide
28.10.2011 at 2.23
Jep. Kuten sanoit, ruoan laatu on se juttu, mutta vieläkin tärkeämpi on syömistä edeltävä aivokemiallinen tila joka säätelee sitä mihin ruoansulatus kohdistaa energian ja siihen vaikuttaa positiivisimmin liikunnasta aiheutunut näläntunne jonka seurauksena energia suuntautuu lisäämään toimintavalmiutta.
”Kuluta mitä syöt, niin pysyt hoikkana” on virheellinen väite, sillä nimenomaan enemmän täytyy syödä ja mielellään niin paljon kerralla kun hyvälle tuntuu pidemmän syömättömän toimeliaisuuden aiheuttaman nälän jälkeen. Liikunta itsessään on merkittävin tekijä ruoansulatukseen, mutta sen lisäksi tarvitaan riittävä ruoka, muutoin pula-aika mentaliteetti aktivoituu.
Myös annoskoko vaikuttaa aivokemiaan.
Pienien annoksien syöminen tiheämpään tahtiin ja siihen liittyvä vähäisempi nälkä ei laihduttajaa hyödytä.
Juuri tuollainen ruoan kanssa kituuttelu jolloin lautasella harvoin on sellaista määrää ruokaa jonka syöjä voi tulkita silminnähtävästi riittoisaksi, on omiaan aktivoimaan aviokemiassa pula-aika mentaliteetin ja näläntunteen vähäistyminen on vain oire läskiksi energiaa varastoivan ja toiminnallisuutta rajoittavan pula-aika-aineenvaihdunnan aktivoitumisesta.
Juuri kunnon fyysisen toiminnan tuomaan nälkään syöty ruoka joka ennen ruokailua havaitaan liiankin riittoisaksi siten, että syöjä voi olla varma saavansa itsensä kylläiseksi, aktivoi ruoansulatuksen kaikkein tehokkaimpaan ravinnon käyttöenergiaksi hajoittamiseen.
Alarik Lundin
28.10.2011 at 10.48
http://www.adressit.com/puolueeton_tutkimus
Kannatan puolueetonta tutkimusta, mutta vanhat kääkät mukaan, nin voivat puolustaa kantaansa. Selvästikään nykyinen ravintomalli ei toimi.
vvpp
28.10.2011 at 0.18
On myös eräänlainen karppaukseen verrattava ilmiö, josta on jo pitkän ajan luotettava kokemus.
Koira joka syö huosti tasapainotettua koiranruokaa johon on tungettu hilareita, lihoaa helpommin. Koira joka syö laadukasta koiranruokaa, jotka ovat tyypillisesti hyvin rasvaisia ja proteiinipitoisia, ei lihoa vaikkei paljoa liikkuisikaan ”tarpeeksi” suhteessa syömäänsä määrään, koska ruoansulatuselimistö toimii tereveellä tavalla ja koira pysyy terveempänä ja jaksavampana.
Pilipali laihdutuseläinruoat ovat taas usein hilaripitoisia halppisvaihtoehtoja jotka tekevät koirasta väsyneen ja sairaan, ja lihoaminenkin saattaa vain pahentua jos vanha ruoka sisälsi enemmän eläinrasvaa ja raakaproteiinia.
Ihminen ei toki ole koira, mutta ei ihminen ole myöskään viljansyöjäeläin. Täytyy muistaa sekin, että vaikka monet apinat ovat adaptoituneet evolutiiviseen lokeroon jossa ne syövät pääosin hedelmiä, ovat kaikki kädelliset kehittyneet lihansyöjäpedoista ja yhä ruoansulatukseltaan pääasiallisesti lihansyöjäpetoja. Kaikki apinat preferoivat lihaa, vaikkeivät sitä usein tai aina koko elämässään saa syödäkseen.
Alarik Lundin
28.10.2011 at 2.11
Missä itse aiheen lähteet? En löytänyt kirjoituksesta yhtään konkreettista todistetta siitä, että Uusitupa olisi saanut rahoitusta mainitsemiltasi yrityksiltä.
Lähdekriittinen
28.10.2011 at 13.21
PubMed-tietokannasta niitä löytyy, hakusanalla ”Uusitupa M”[Author]
Tässä muutama esimerkki:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21901116
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21166843
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20978525
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17490981
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16523204
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16469978
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11317662
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11126207
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10334650
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12197945
Jari
28.10.2011 at 14.10
Eikös olekin huvittavaa että sekä Heikkilä, että Uusitupa tuovat esille japanilaisten terveen ruokavalion? Toinen kehuu riisistä saatavia hiilihydraatteja, toinen on huomannut kokojyväviljan puuttumisen ja uskoo japanilaisten pitkäikäisyyden johtuvan siitä! Mitä jos molemmat ovat oikeassa?
Takoja
28.10.2011 at 15.21
mielestäni karppauskeskustelussa aika pitkälti jätetään huomioimatta lihavuusepidemia, myös suomessa. Karppaus varmasti toimii valtaosalla ylipainoisista painonpudotuksessa, itse diabetesammattilaisena harkitsisin tarkkaan tiukkaa karppaamista diabeetikolla. Insuliiniresistenssistä en ole nähnyt keskustelua nostetuksi, kuitenkin sokeriaineenvaihdunnan häiriintyessä häiriintyy myös insuliinin toiminta perifeerisessä kudoksessa ja myös mm. maksakudoksessa. Insuliiniresistenssi taas aiheuttaa oaljon ongelmia ja muutoksia aineenvaihduntaan. matalahiilihydraattinen ruokavalio ei stimuloi insuliinieritystä ja mahdollisesti siis antaa kudoksille ”hengähdystakoa” hyperinsulinemiasta ja auttaa palautumaan ”sokeripöhöstä”. Professori Uusitupa mainitsi eilisessä A-talk ohjelmassa liikunnan dramaattisesta vähenemisestä niin suomessa kuin muuallakin, tämä tulisi myöskarppaukseen liittyvässä keskustelussa ja ylipäänsä karppauksessakin ottaa huomioon niin hyvässä kuin huonossa valossa. Insuliini on ainoa joka elimistössä laskee sokeria, liikunta (aktiivinen lihaskudos) toimii ko-operaattorina tässä ja jos liikunta vähenee, voi insuliinimäärien nostaminen olla elimistön ainoa keino sokeroituvien ravintoaineiden suhteen. Lisäksi lihavoitumisessa pitäisi keskustella myös alkoholista, sehän on lähes yhtä energiarikasta kuin rasva. Karppaus toivottavasti katkaisee omalla tahollaan lihavoitumista, mutta samalla pitäisi huomioida proteiinipitoisen ruokavalion kuormitus munuaisille. Lisäksi proteiinipitoisen ruuan tuottaminen lisää huomattavasti hiilijalanjälkeä. Ehkä meidän pitäisi vain vähentää/karpata hiilihydraateissa, rasvassa, alkoholissa ja samalla lisätä fyysistä aktiivisuutta ja sosiaalista osallistumista. Kiitos mielenkiintoisista mielipiteistänne muuten!
kalle laine
28.10.2011 at 16.19
Kalle,
Miillä muulla keinolla/lääkityksellä saat nälän tunteen hyvin halliten 2-diabeetikon (muutkin ”metaboolikot”)
– ylipainon korjaantumisen/normaalipainon saavuttamisen?
– sokeritasapainon korjaantumisen ja lääkitystarpeen laskemisen/poistumisen?
– Lipidiarvojen (”kolesteroliarvojen”) muutoksen; trigly alas, HDL ylös, LDL vaihdellen mutta laatu parempi?
– hsCRPn laskun menetelmän alarajalle?
– verenpaineen laskun?
– spontaanin liikunnan käynnistymisen/lisääntymisen?
– ym.
kuin (sokeri)hiilihydraattien vähentämisellä.
Olisin kovin kiinnostunut tietämään ja väittelemään noin 10 v omakohtaisen hoidontehostuksen kokemuksella.
Timo Kuusela
28.10.2011 at 16.45
Moi, ja kiitos kiinostuksesta, kirjoitin jo kertaalleen pitkähköt vastaukset ja perustelut mutta unohdin laittaa nimeni kenttään ja koko teksti lähti jonnekin bittiavaruuteen, tyhmästä päästä kärsii jne. vastaan hiukka lyhyemmin, sori.
Eli olen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon ammatilliset erikoistumisopinnot amk:ssa käynyt fysioterapeutti, meitä ei ole montaa suomessa, itse taisin olla kolmas tai jotain. Näkökulmani jo siitä syystä eroaa ns. terveydenhuoltoalan ja diabetesliiton näkemyksestä joiltain osin.
Luulisin että olemme samoilla linjoilla sinun kanssasi, itse olen myös hiilihydraattien vähentämsisen kannalla, mutta en tue hiilihydraattien vähentämistä jos samalla lisätään rasvaa ja proteiinia. Sitä suuremmalla syyllä jos sokeriaineenvaihdunta on häiriintynyt diabeettiselle tasolle tai on esim. MBO:n kaltainen valtimotautiriskiryvästymä. Silloin pitäisi tietää montaa eri asiaa ja koko tilanne pitäisi suunnitella huolellisesti lääkehoidon, ravinnon ja liikunnan suhteen koska (toivottavavasti) voinnin kohentuessa hoidon eri suhteita pitäisi aktiivisesti muuttaa. Tässä mielestäni on tällä hetkellä iso klikki, lääkkeet ja ravinto ottavat huomattavan ison osan, mutta liikunta jää täysin taka-alalle. Siitäkin huolimatta että liikunnalla on tutkitusti listaamiesi labra- yms. muuttujien suhteen positiivinen vaikutus. missä sitten liikunta-alan ihmiset ovat? en tiedä, eikö sitä pystytä vastaavassa määrin tuotteistamaan vai miten, mutta liikuntaa ei olla sokeriaineenvaihdunnan kannalta nostettu esiin lääkehoidon ja ravinnon tapaan.
Itse asiassa karppaus ja metabolinen oireyhtymä (ml. T2DM) ovat hyvin pitkälti medisiina vs. ravitsemushoito-tyyppistä näkökulmaeroa, ainakin omasta mielestäni. Liikuntaa ja terapeuttista harjoittelua kuten fysioterapiassa kohdennettua liikeharjoittelua kutsumme, pitäisi käyttää varsinkin alkuvaiheen muutoksissa enemmän hyödyksi. Tälläin saataisiin positiivinen vaste hh-aineenvaihduntaan, sekä pystyttäisiin tukemaan elintapamuutoksissa ennaltaehkäisemällä erilaisia rasitus- yms. kipuja jne. jotka ovat sokeriaineenvaihdunnan häiriintyessä yleistyneet. Lisäksi pitäisi vielä pystyä aktiivisesti ohjaamaan lääkityspuolta jolloin esim. suuria perusinsulliiniannoksia tiputettaisiin, tällöin insuliinin aiheuttama painonlisäys ja toisaalta mahdolliset hypot ja niistä aiheutuvat välipalat jäisivät pois. tämä vaan vaatisi kokonaisuuden hallitsevia henkilöitä ja mielestäni fysioterapiassa pystyttäisiin vastaamaan, harmi vaan että meitä on vielä vähän, ja esim. diabeetikoiden hoitoa ei tunnuta halusta vapautettavan lääkäri-hoitaja-akselilta. Samahan pätee mm. diabeetikoiden kuntoutukseen, jos katsot paljonko diabeetikoita on nimenomaan diabeteksen takia päässyt avokuntoutukseen, määrä on huikaisevan pieni, miksi sitten on niin, on hyvä kysymys. toinen on, onko se diabeetikon ja/tai mbo-potilaan etu? mielestäni ei mutta järjestojä ja totuttuja tapoja vastaan on hankalaa taistella. toisaalta tästä on yhdetä osin kyse karppauksessakin, tämän hetkinen tilanne on kestämätön ja terveydenhuolto ei oikein vastaa huutoon muuta kuin lääkitystä lisäämällä mihin monet vaikuttavat kyllästyneen.
Ehdottomuutta en kannata, mutta laaja-alaista osaamista ja näkemystä kylläkin. myös hiilihydraattien vähentäminen ja niiden muutto GI-indeksillä insuliinivaikutuksiltaan vähäisemmiksi on perusteltua. sen sijaan rasvan ja proteiinin lisäämistä samassa yhteydessä en kannata. Liikunnan ja kohdennettujen harjoitteiden lisäämistä kannatan sekä lääkehoidon aktiivista ohjaamista koko tuon elämäntapamuutosprosessin myötä.
Komeita sanoja, tiedän mutta tätä ohjaustyötä tehneenä uskallan sanoa että se useimmiten toimiikin, vaatii tosin sitoutumista.
Omasta mielestäni hiilihydraattiaineenvaihdunnas
kalle laine
1.11.2011 at 19.18
Mikähän systeemeissä sitten mättää?
Kyllä kai ns nuorien aikuisten pitäisi olla selvillä syömisen säännöistä. Koko ikänsä ovat saaneet kuulla neuvoja oikeista elämäntavoista. Kuitenkin uunituore väitöskirja kertoo seurantavälillä 2001 – 2007 keskeisten muutosten olevan vyötärönmitan lisääntymisen, verensokerin ja verenpaineen kohoamisen – siis joukon tasolla. Mitä nämä muutokset muuta ovat kuin esiin pilkistäviä metabolisen oireyhtymän piirteitä (MBO/MetS). Kohta sielläkin päästään sovittujen tautiarvojen tasoon, erikoisesti T2DM. Muut ilmiöt etenevät ohessa. Sepelvaltimoahtautuman rasituksessa ilmenevät oireet alkavat tuntumaan varsin myöhään. Ahtautuman pitää olla suuruusluokkaa 80%. Eli ei hyvin mene nuorilla aikuisillakaan.
Jotain muuta pitää keksiä kuin tätä samaa puhetta/suositusta, jota on saatu kuulla kaikilta foorumeilta jo pidempään kuin nuoret aikuiset ovat eläneet.
Timo Kuusela
1.11.2011 at 19.47
Tuohon kysymykseen kun löytyisi yleispätevä vastaus ja vielä ratkaisu, niin ajelisin toisenlaisella autolla… Syöminen on tietysti niin monitahoinen asia kaikinpuolin että taustalla voi olla monenlaista asiaa mielenterveydestä lähtien. Erään henkilön vs-arvot olivat huonot koska hänellä oli ylivilkas lapsi. jotta ei jatkuvasti olisi komentamassa hän kompensoi ahdistustaan syömällä suklaata, mitä siinäkin sitten tekee. samoin voi olla nuortenkin parissa. LApsilla ja nuorillahan mbo on yllättävän yleinen, sen sijaan T2DM:a on vielä vähän koska sairausvuosia on vasta muutamia. mutta totta on että tulevaisuuden näkymänä on, että meillä on ihmisiä (nuoria miehiä) joilla on useamman sukupolven työttömyys taustalla ja sairauksia, joita on yleensä alkanut esiintymään vasta yli 50-vuotiailla. Ja se on kallista. mutta kyseessä on monitahoinen ongelma joka tosiaan näkyy perusterveyden hoitamisessa, hammasterveydessä, sosiaalisessa terveydessä ja taloudellisessa terveydessä. Nykyään voidaan toimintakykyynkin laskea taloudellinen aspekti mukaan.
Ikävä sanoa mutta mielestäni medikalisaatio ja toisaalta ihmiskunnan motorisoituminen, erilaiset uhkakuvat lasten piirissä sekä vanhempien esimerkki ovat vahvasti mukana. Ja siinä näkisin että Uusitupa on oikeassa, kohtuus kaikkeen ja liikuntaa lisää, poppaskonsteja ei ole. On hyvä jos karppaus auttaa, kja varmasti auttaakin, mutta se ei ole ratkaisu tähän kokonaisuuteen pelkältään. Nuorimmat sepelvaltimopotilaat joilla ohitusta pitää jo vakavasti harkita, ovat olleet itärajalla alle 40-vuotiaita. ja jos elintavat näyttävät huonoilta, myös leikkauskomplikaatiot sekä pitkäaikaisennusteet leikkauksen hyödystä ovat suht synkkiä.
Mutta, nämä me tiedetään, asialle pitäisi vain tehdä usealla tasolla ratkaisuja. Kuubassa taloussaarron aikana kansanterveys parani kun keskipaino laski useilla kiloilla. Samalla tavalla jenkit, britit ja ehkäpä myös suomalaiset on syömässä itseään perikatoon. Laihuus kun ei sinänsä kerro terveydestä. Amerikassa vain tämä cheekbones- ja vatsalihas-erottuvuus on nostettu framille ja samaa näyttää olevan muuallakin.
kalle laine
2.11.2011 at 14.52
KYSYMYS
Vieläkö Uusitupa on osaomistajana Foodfiles Oy:ssä, mikä tekee maksua vastaan elintarvike- ja lääketutkimuksia ?
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/v%C3%A4itteist%C3%A4-faktoja-ihmiskokeilla/303204
Leino Utriainen
30.10.2011 at 20.06
Kyllä, Uusitupa on oman ilmoituksensa mukaan edelleen siinä osakkaana.
Jari
30.10.2011 at 20.54
Harvemmin taidetaan omiin seminaareihin kutsua ketään sellaista puhujaksi, joka omaa aatettamme vastaan puhuisi. Jos meijeritalouden seminaari, aivan varmasti siellä ei puhuta ko. tuotteita vastaan.
3 kk ilman gluteenia ja vain yksi gluteeniton näkkäri aamuisin. Vatsa tervehtynyt, sydänoireet kadonneet, verenpaine tasainen. Toisaalta samalla jätin pois Calcishewit ja muut, joissa on aspartaamia, siis aikamoista myrkkyä lääkkeissäkin, ja otin ruokalistalle takaisin voin Benecolin sijaan. Kun aloin sydöä kevyttuotteita, lihoin ja sydänoireet tulivat. Nyt samalla liikunnalla ja muilla elintavoilla, pelkkä ruoka on parantanut olotilaani huimasti.
Inkki
30.10.2011 at 21.38
Ihmeellistä kun voin vastustajat eivät usko tätä kun moni on tervehtynyt sairauksistaan jättämällä margariinin ja liiallisen hiilihydraatin käytön.
P.J.J
31.10.2011 at 10.00
Läski laihtuu liikkumalla enemmän ja syömällä vähemmän. Läski on pahempi uhka terveydelle kuin tupakka IMHO
kiero
31.10.2011 at 12.42
Läski ei ole vaarallista mitä on luultu Puskan johdolla. Maidonrasva on terveellistä siinä on 400 erilaista rasvayhdistelmiä siitä voit päätellä että rasvassa on moneen käyttöön ihmiselimistöön muutenkin ihminen kovaa rasvaa koko kropassa. Rypsiöljy sopii paremmin móottoriöljyksi kuin ihmisruuaksi, miksei käytetä maidonrasvaa moottoriöljyksi? osaatko sanoa?
P.J.J
31.10.2011 at 13.38
Normaalisti ruokavalioon kuuluu vihersmoothiet (yleensä yksi aamulla) ja mahdollisimman usein prosessoimaton, vaikkakin ajoittain kuumennettu ruoka. Pieniä määriä viljoja. Terveenä olen ollut muutaman vuoden ja energiatasot kunnossa. Rasvat on tullut kaakaovoista, kirnuvoista, pähkinöistä, avokadosta, kookos- ja oliiviöljystä.
Nyt olen kuukauden ollut hyvin vahvasti kuumennetun ruoan ja viljojen varassa, välillä smoothien juonut ja rasvat kutakuinkin samana, mutta lopputuloksena onnistuin tulemaan kipeäksi.
En todellakaan tiedä mikä on ”oikea ruokavalio” ja mitä pitäisi tasan tarkkaan syödä. Pyrin kuuntelemaan kehoa ja miettimään ennnen karkkipussin ottamista mitä keho voisi oikeasti haluta. Sillä olen pysynyt virkeänä ja terveenä. Muutos ruokavaliossa on väliaikainen ja mielellään seuraan miten keho reagoi takaisin normiin siirtymisestä. Jos vanhat merkit pitää paikkansa, on flunssat taas jäämässä muutamaksi vuodeksi.
Summa summarum: Mieti miksi haluat syödä sitä mitä syöt, ole kiitollinen kun saat syödäksesi (mitä tahansa!) ja nauti hetkistä ruoan parissa. Ei se itsensä ruokkiminen saa vakavaa olla 🙂
Ossi
7.12.2011 at 12.12
Kylläpä on blogaaja kova ravitsemusasiantuntija – tosin ilman koulutusta! Uusitupa on sisätautiopin professoi ja arvostettu tutkija.PubMedistä löytyy satoja kansainvälisesti noteerattuja tutkimuksia, joissa hän on osallisena!
Eiköhän kansainvälinen tutkimusyhteisö tiedä paremmin nämä asiat.
Lukisit vaikka jenkkikardiologien ravintosuositukset, mutta ilmeissti hekin ovat ” teollisuuden ostamia”
logiikkasi mukaan.
Montako kasainvälisesti noteerattua tutkimusta on esim ortopedi Heikkilällä?
No ei yhtään
erikoislääkäri
4.3.2012 at 17.35
Nimimerkki erikoislääkäri: Haluaisitko keskustella itse asiasta, vai onko ainoastaan titteleillä merkitystä? Oletko Uusituvan kanssa samaa mieltä kaikista hänen teeseistään?
En ihan ymmärtänyt, miten ortopedi Heikkilä tai jenkkikardiologit liittyvät asiaan…
Jari
11.3.2012 at 19.23
Eikö myös Dwight Lundell ole entinen jenkkikardiologi? Hän taisi toimia ammatissaan jotain 25 vuotta ja suorittaa noin 5000 avosydänleikkausta. Ja kyllähän nykyään löytyy paljon professoreita ja korkealle koulutettuja erikoislääkäreitä, jotka ovat Lundellin kanssa samaa mieltä.
erikoismies
21.3.2012 at 13.51
[…] keskimääräiseen pohjoismaiseen ruokavalioon vajaan puolen vuoden ajan. Päätutkija oli Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta. Paperiin oli kirjoittanut nimensä myös iso liuta muita tutkijoita eri […]
Näin Itä-Suomen yliopisto taikoi “Itämeren ruokavaliosta” terveellisen | Ravitsemus ja terveys
18.3.2013 at 12.41
”Tulevaisuudessa kohdennetulla geenitutkimuksella voidaan entistä tarkemmin selvittää, ketkä voisivat hyötyä pitkäaikaisista D-vitamiinilisistä.”
Mitähän tuo tarkoittaa-aika epäselvä oli eilinen Radio Savo uutisointi D vitamiinista?
PS.
Skandinaaviset suositukset lienevät edelleen puuta heinää.
Lääkärit hoitaa D vajauksen verikokeen perusteella.
Rav asiantuntijat hoitaa sen tyyliin ”helikopterista vettä janoisille Saharassa kastelukannulla” ei mitään
synergiaa väestön terveydentilaan muuta kuin että se on heikentynyt noilla suosituksilla….
Voisko vastata kysymykseen?
Dr. Life
14.8.2013 at 11.18
Hei, ei tartte paastota jos ei oo kuun ”luut ja nahka”, kuten isälläni joka eli 102 vuotiaaksi. Hänellä ei ollut mitään sairauksia, vain, kerran viidessä vuodessa kävi lääkärissä kun ei ollut vatsa toiminut 3 päivään. Aspiriinia söi ”jotta ruoka sulaisi”, aina vähän, joskus vähän liikaakin.
Itse olen paastonnut joka kolmas vuosi työaikanani, aina kun on ollut 79 kg olen laihduttanut 65 kiloon, söin terssiin ja väsymykseen, unentarpeeseen.
Nyt 30 vuotta eläkkeellä olessani nukun 0,5 Immovanella 7,5 tuntia ja herään virkeänä, en näe koskaan mitään unia, 2 kertaa päivässä tulee oikea nälkä ja syön noin 3-400 g mitä vaan. Ensimmäiseksi syön 12-15.oo aikaan, aamulla vain kupillinen mustaa, + 50 asteista kahvia.
tv. 87-v jolla un 34 jälkeläistä ja jotka kaikki ovat työssä, lapsia tai eläkkeellä.
Luin tuossa vitamiineistä, silloin isä ja äitikään ei saanut mitään vitamiineja, kun ”kaikki piti myydä” maksoivat kartanonsa, 180 ha maatilan velkaa jonka minä ainoana sain.
Söivät perunaa ja vehnää, lanttua saivat kerran viikossa helmikuuhun, porkkanaa lokakuuhun ja Jouluna.
Minulle hedelmät, marjat purkkivitamiinit yms. lisäävät ruokahalua, sen olen todennut jo kymmeniä kertoja.
——————————————————————————————
MINUSTA ei ole tärkeää lainkaan mitä syö, kunhan ei syö koskaan liikaa. Vältän rasvaa, sokeria syön aivan pussista lusikalla ja lääketieteellisesti aivan liikaa. (äidilläkin oli sokeria joka taskussa, söi 3-5 palaa joka tunti, eli hienosti ja täysvärkevänä 87v, teki vielä eilispäivänä suuren tuottavan rahoitussopimuksen, minule kymppitonnien hyöty 2 viikossa, tiesi kuolemansa päivälleen).
——————————————————————————————–
Matti Korhonen
1.9.2013 at 16.07
[…] korvauksia Nestléltä ja Danisko Sugar Oy:ltä lääke- ja elintarviketeollisuuden ohella (Matti Uusitupa). Tähän liittyen, miksi kukaan, joka hyötyy Monsanton omistamista yrityksistä taloudellisesti, […]
Diabetes | Ruokasota
9.3.2015 at 19.04
[…] vaan maksat laadusta; rahoitat omaa, alkutuottajan ja koko tuotantoketjun terveyttä eikä lobbausta ja valheellista […]
Sokeri – hyvis vai pahis? | Olli Posti - ravinnosta, mielestä ja elämästä
21.10.2015 at 16.38
[…] pääsi eläkkeelle, julkaisi hän ansiolistassaan samalla myös yhteydet ruokateollisuuteen. Oheisena lista, mikä koruttomasti kertoo sinnikkään ja puolueettoman suomalaisen tutkijan […]
Lääkäri Heikkilä: Ravitsemuksen asiantuntijat Suomessa ja COVID-19 | UVM
26.8.2020 at 14.37