Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Pekka Puska ja Mikael Fogelholm antavat virheellistä tietoa Ilta-Sanomissa

with 31 comments

Viikonlopun Ilta-Sanomissa on artikkelit ”Mikä voissa on vikana?” ja ”4x eri totuus rasvasta”. Artikkeleissa ravitsemusasiantuntijoina pidetyt Pekka Puska ja Mikael Fogelholm kertovat näkemyksiään terveellisestä ravinnosta. Puskan ja Fogelholmin väitteet ovat osin virheellisiä, tutkitun tiedon vastaisia. Lainaukset lehdestä:

Diabeteksen lisääntyminen johtuu väestön lihomisesta – syödään liikaa ja liikutaan liian vähän. Suomalaisessa hyvin tehdyssä diabeteksen ehkäisytutkimuksessa pystyttiin suosituksen mukaisilla ravintomuutoksilla ja liikunnan lisäämisellä ehkäisemään noin 60 prosenttia uusista diabetestapauksista. -Pekka Puska

Puska sanoo itsekin, että diabeteksen lisääntyminen johtuu lihomisesta, mutta hän jättää mainitsematta, että suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa elintapamuutoksiin sisältyi myös laihdutus. Miksei Puska antanut totuudenmukaista kuvaa tutkimuksesta? Miten Puska voi tietää, johtuiko diabeteksen osittainen ehkäisy laihdutuksesta, liikunnasta vai suosituksen mukaisesta ruokavaliosta? Täytynee lisätä myös, että tuoreessa espanjalaistutkimuksessa puolitettiin diabetesriski lisäämällä rasvan syöntiä, ilman laihdutusta ja liikuntaa. Siinä ehkäisy johtui yksiselitteisesti ruokavaliosta.

Kovan rasvan, kuten tyydytetyn eläinrasvan, korvaaminen kasvi- ja kalaöljyillä on eräs tärkeimmistä suosituksista, koska se alentaa veren kolesterolitasoa ja sitä kautta ehkäisee verisuonten ahtautumista. -Pekka Puska

Puska ei tunnu olevan tietoinen – tai jättää kertomatta – että veren kolesteroliarvoissa kokonaiskolesterolia parempia sydän- ja verisuonitautiriskin ennustajia ovat kolesterolisuhteet: HDL:n osuus kokonaiskolesterolista, HDL:n ja triglysereiden suhde ja pienten LDL-hiukkasten määrä. Kaikki käsittelemättömät rasvat, myös eläinrasva, parantavat kolesterolisuhteita.

Ruokavalion perustana tulisi olla hyvät hiilihydraatit. -Pekka Puska

Tämä ravitsemussuosituksissakin oleva linja perustuu sellaiseen olettamukseen, että runsasrasvainen ruokavalio lihottaisi ja aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja. Tutkittu tieto ei tue tätä olettamusta. Korkeampi rasvan määrä ei ole yhteydessä sv-tauteihin. Tutkimuksissa, joissa verrataan vähärasvaista ja vähähiilihydraattista (VHH) ruokavaliota, VHH-ruokavaliolla on laihdutettu yhtä paljon tai enemmän. Lisäksi VHH-ruokavaliolla parantuvat verenpaine sekä veren kolesteroli- ja sokeriarvot. VHH-ruokavaliolla pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrä voi pudota jopa 80 %.

Tautiongelmat ovat tulleet, kun ruokavalioon on tullut paljon huonoa tyydyttynyttä rasvaa ja huonoja hiilihydraatteja, kuten sokeria, valkoista viljaa ym. -Pekka Puska

Puska jättää mainitsematta, että myös kasviöljyjen kulutus ja käyttö ravitsemusteollisuudessa on noussut huimasti viime vuosikymmenten aikana. Mistä sitten tautiongelmat johtuvat? Sitä emme voi tietää poimimalla yksittäisiä muutoksia tilastoista.

Toisaalta viime vuosikymmenien suositusten mukaiset ravintomuutokset, kun on siirrytty eläinrasvoista kasvirasvoihin ja lisätty kasvisten kulutusta, ovat olleet keskeinen syy siihen, että meillä työikäisten vuotuinen sydänkuolleisuus on pienentynyt peräti 80 prosenttia. -Pekka Puska

Tämä on pelkkää arvailua ja toiveajattelua. Muutosten todellista syytä ei voida selvittää tilastoja lukemalla vaan kunnollisilla tutkimuksilla, kontrolloiduilla ruokavaliokokeilla. Tutkimusten tulokset eivät tue Puskan rasvalinjaa.

[Sompit puhuvat vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta ja kertovat sen parantaneen monia klinikallaan käyneitä.] MF: Jos tämä olisi näin hienoa, niin Somppi ynnä muut vakuuttaisivat tiedemaailman, Sydänliiton ja THL:n tekemällä asiasta satunnaistetun tutkimuksen, jossa asia todistettaisiin. -Mikael Fogelholm

Fogelholm on ilmeisesti ummistanut silmänsä kymmeniltä satunnaistetuilta tutkimuksilta, joissa on tutkittu nimenomaan vähähiilihydraattista ruokavaliota ja saatu parempia terveystuloksia kuin vähärasvaisella ruokavaliolla. Miten on edes mahdollista, ettei ravitsemustieteen professori seuraa tutkittua tietoa ravitsemuksesta?

[Sompit vannovat voin ja muiden täysrasvaisten maitotuotteiden nimeen.] MF: Tästä ei ole mitään näyttöä, pikemminkin päinvastoin. -Mikael Fogelholm

Fogelholm ei puhu totta. Hän on ilmeisesti tämänkin asian suhteen ummistanut silmänsä tutkitulta tiedolta. Tässä joitakin esimerkkejä tutkimusnäytöstä rasvaisten maitotuotteiden hyödyistä: Laajassa koostetutkimuksessa runsas maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä 13 % pienempään kuolleisuuteen. Tutkimukset olivat ajalta, jolloin käytettiin pääasiassa täysrasvaisia maitotuotteita. Maitotuotteiden rasvahapot muokkaavat LDL-kolesterolin partikkelijakaumaa terveellisempään suuntaan. Maitorasva saattaa suojata diabetekselta. Australialaisessa tutkimuksessa täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjillä oli vähemmän sydänkuolemia. Ruotsalaistutkimuksessa voilla saavutettiin matalampi veren rasvapitoisuus kuin kasviöljyllä. Täysmaidon juonti on yhteydessä pienempään eturauhassyövän riskiin ja rasvaiset maitotuotteet pienempään paksusuolen syövän riskiin. Vähärasvaiset maitotuotteet lisäävät hedelmättömyyttä. Täysrasvaiset maitotuotteet lihottavat vähemmän. Maitorasvaa käyttävillä lapsilla on vähemmän astmaoireita ja atooppisia tauteja. Ei mitään näyttöä, Mikael Fogelholm? Todellako?

Lähetän kopion tästä tekstistä Ilta-Sanomien toimitukselle, Pekka Puskalle ja Mikael Fogelholmille. Jos he haluavat tarkemmin kommentoida kummallisia väitteitään, niin julkaisen myös heidän kommenttinsa mielelläni. Jos toivot, että Ilta-Sanomat käyttää jatkossa fiksumpia asiantuntijoita, voit lähettää palautetta toimitukselle.

31 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Minua suututtaa, että me veronmaksajat sponsoroimme tällaista takapajuista toimintaa, jota THL vaikutusvaltaisine Puskineen ja Suomen Akatemia Mikael Fogelholmin suulla tekevät. Kuinka monta uhria tarvitaan, ennenkuin nämä herrat pystyvät lukemaan vhh/LCHF/karppauksen käyttäjäkokemuksia ja tutkimustuloksia?

    Sirkka-Liisa Rauramo

    17.10.2011 at 8.05

  2. Tuo Elwodin meta-analyysi taitaa olla ainoa tutkimuksien yhteenveto noista mainitsemastasi viitteistä. Se perustuu väestötutkimuksiin, joita olet itsekin kritisoinut. Meta-analyysin pääajatus oli *yleensäkin*arvioida maitotaloustuotteiden vaikutuksia terveyteen (ei runsasrasvaisten erityisesti). Maitotaloustuotteiden käyttö *yleisesti ottaen* oli yhteyssä vähäisempään diabeteksen, aivohalvauksen ja sydänsairauksien esiintymiseen sekä vähäisempään kuolleisuuteen riippumatta maitouotteiden rasvapitoisuudesta.

    Väestötutkimuksiin perustuva meta-analyysi ei osoita syy-yhteyttä. Tätä meta-analyysiä voisi käyttää yhtä vasta-argumenttina myös maidon kieltävää kivikauden ruokavaliota vastaan, sen verran hyviä tuloksia maitotaloustuotteista saatiin.

    Tämä meta-analyysi kertoo myös, miten meta-analyysissä mukana olleet prospektiiviset ja tapaus-verrokki -tutkimukset olivat täysin ristiriidassa keskenään voin ja terveyden osalta. Siten en kyllä käyttäisi tätä meta-analyysiä keppihevosena puolestettaessa maitorasvan terveellisyyttä.

    Mutta kyllähän *jotain* näyttöä maitorasvan puolesta on niinkuin viitteilläsi todistat. Kysymys vain kuuluuu, miten paljon ,ja onko sitä enemmän kuin rasvateorian mukaista?

    Satunnaistetuissa vaihtokokeissa maitorasvan vaihtaminen kasviöljyihin toi jossain määrin tuonut etua, vaikkakaan ei tosiaan kovin yksiselitteisesti (Hooper et al 2011). Hooperin ja Skeaff&Millerin meta-analyyseihin on hyvä tukeutua ,koska ne ovat kaikkein laajimmat mitä teemaan liittyen löytyy. Eikä Hooperissa ollut mukana Mielisairaalatutkimusta. Hooperin mukaan tyydyttyneen rasvan vaihtaminen suojaa jossain määrin sydäntapahtumilta, mutta ei muilta sairauksilta. (Tyydyttynyt rasva joka on ”vaihdettu” on yleensä ollut nimenomaan maitorasvaa.

    Mielestäni vaaka kallistuu vielä toistaiseksi siihen suuntaan, että maitorasva ja yleensä tyydyttynyt rasva on jossain määrin haitallista sydänterveydelle, mutta muiden sairauksien osalta pitävää näyttöä sen haitoista eikä hyödyistä ei ole.

    Reijo Laatikainen

    17.10.2011 at 9.11

    • Ihan samaa mieltä olemme edelleen siitä, että väestötutkimukset eivät ole yhtä vahvaa näyttöä kuin kokeelliset tutkimukset, mutta näyttöä nekin silti ovat. Itse asiassa Fogelholmin omatkin teesit perustuvat pääasiassa väestötutkimuksiin.

      Lehtijutussa puhuttiin nimenomaan täysrasvaisista maitotuotteista, ja juuri niitä Elwoodin meta-analyysi käytännössä käsittelee:

      ”[Sompit vannovat voin ja muiden täysrasvaisten maitotuotteiden nimeen.] MF: Tästä ei ole mitään näyttöä”

      Skeaff&Millerin meta-analyysissä oli mukana sekä (huonolaatuinen) suomalainen mielisairaalatutkimus että (monen muutoksen) Oslon tutkimus, jotka eivät mukaan kuulu. Hooperin meta-analyysissä oli mukana niin ikään Oslon tutkimus, joka ei kuulu mukaan. Lisäksi molemmat meta-analyysit perustuvat vahvasti tutkimuksiin, joissa on myös teollisen transrasvan käyttöä vähennetty. Melkoista arvailua on siis ajatella, että hyöty olisi johtunut nimenomaan voin vähentämisestä.

      Fogelholmilta odottaisin jatkossa totuudenmukaisia lausuntoja.

      Jari

      17.10.2011 at 12.41

  3. Nyt olisi paikallaan järjestää Ajankohtaisen kakkosen ravinto-ilta. Paikalla pitäisi olla Ainakin Antti Heikkilä, Tohtori Tolonen, Taija Somppi, Pekka Puska, Matti Uusitupa ja Mikael Fogelholm.

    Timo Allamo

    17.10.2011 at 11.27

  4. Aseveljet Puska ja Fogelholm ovat päättäneet pitää asiassa Mannerheiminlinjan vaikka kuulaa ropisee niskaan joka puolelta. ”Vaikka viimeiseen mieheen, periksi ei anneta, perkele! Meillä on sentään vielä lehdistö näpeissä! Nyt tana…
    Laiffia

    Laiffia

    17.10.2011 at 15.56

  5. Tommi Kangas

    18.10.2011 at 8.56

    • Linkistä löytyy A-talk 16.9.2010 – Voita pöytään. (Siltä varalta ettei esikatselu jollakulla näy.)

      Jari

      18.10.2011 at 10.11

  6. […] Rasvaisten maitotuotteiden terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä. (Todellisuudessa näyttöä on […]

  7. Kansalliset ravitsemussuositukset toimisivat ja estäisivät lihomista ja 2-tyypin diabetesta, kuten tutkimuksistakin käy selville. Ainoa ongelma on, että ihmiset eivät toteuta näitä periaatteita ruokavaliossaan. ”Puolikiloa kasviksia päivässä.” ”Hiilarit kasvisten, marjojen, hedelmien ja TAYSJYVÄviljan muodossa. ”Lautasmallin” mukaan: vähintään 50 % ateriasta kasviksia (mielellään enemmänkin), hyvälaatuista proteiinia (kala (väh. 2 krt/vko), palkokasvit, kana, vähärasvaiset lihat (punaista lihaa harvemmin). Ruokajuomana rasvaton piimä/maito, täysjyväleipää kasvimargariinilla, salaatinkastikkeeseen hyvälaatuista kasviöljyä (rypsioljyssä paras rasvahappokoostumus).. Pähkinät, avokadot ym. hyvät rasvan lähteet mukana ruokavaliossa. Hedelmät välipaloina.

    Kasvisvoittoisella ravitsemussuositusten mukaisella ravinnolla pysyy niin paino kuin elämänilokin kunnossa. Siihen kun vielä lisää säännöllisen päivärytmin, liikuntasuositusten mukaisen lihaskunto- ja aerobisen liikunnan, stressin välttämisen ja hyvät ihmissuhteet ja huolehtii riittävästä unesta, niin paino pysyy kurissa ja elämänloa riittää! Kokeiltu on ja nähty monen kohdalla käytännössä. Turha valittaa ylipainosta, jos näitä perusasioita ei viitsi laittaa kuntoon. Osaamisesta ja teidon puutteesta se ei johdu!

    toimii käytännössä

    21.4.2013 at 10.01

    • Toki osa ihmisistä ei noudata minkäänlaisia suosituksia tai välitä kovin paljon terveydestään. Omia kokemuksia ei kuitenkaan kannata yleistää kaikkia koskeviksi. Suurelle osalle ihmisistä ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ei ole terveellisin mahdollinen vaihtoehto. Se ilmenee myös lukuisista erilaisia ruokavalioita vertailevista tutkimuksista, joita löytyy paljon tästäkin blogista.

      2-tyypin diabeteksen osalta et tainut edes lukea kirjoitustani ajatuksella. Suositusten mukainen ruokavalio ei sitä ehkäise kovin hyvin. Lisää aiheesta juuri arkistosta poimimassani kirjoituksessa: Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS)

      Jari

      21.4.2013 at 10.21

  8. Pelkkä ruokavalio ei painonhallinnassa, diabeteksen ennaltaehkäisyssä tai ylipäätän sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä ole riittävä, jos liikunta jää liian vähäiseksi, unta ei saa tarpeeksi, stressaa jne. ”Kultaisena keskitienä” ravitsemussuositukset ovat hyvä lähtökohta. Siitä sitten vaan tekemään yksilöllisiä sovelluksia, jos joku ruoka-aine ei sovi. Peruslähtökohtaa ravitsemuksen kasvisvoittoisuudesta tuskin kukaan lähtee kumoamaan. Valkoisen vehnän, sokerin ja liiallisen tyydyttyneen ja tyydyttymättömänkin rasvan välttäminen ovat sinällään yksinkertaisia asioita, joilla edistää terveyttä.

    toimii käytännössä

    21.4.2013 at 11.16

    • Kaikessa tietenkin liika on liikaa, mutta onko jossakin näytetty toteen, että rasvan välttäminen edistäisi terveyttä?

      Ravitsemussuositusten lähtökohta ei ole optimaalinen ruokavalio vaan kansan nykyiset kulutustottumukset ja Suomessa tuotettu ruoka. Siihen lähtökohtaan yritetään sitten tehdä mahdollisimman pieniä muutoksia. Se on siis ”kultainen keskitie” vain siinä mielessä, että ihmiset syövät jo valmiiksi melko samalla tavalla.

      Jari

      21.4.2013 at 11.22

  9. Liiallisen rasvan välttäminen ehkäisee liiallista energiansaantia ja sitä kautta ylipainoa. Se lienee näytetty toteen fysiikanlakienkin perusteella? Sama koskee tietenkin liiallista hiilareiden, alkoholin, proteiinim saantia. Laatu ja määrä ratkaisevat lopputuloksen.

    Eikö ole luonnollista ja ihanteellista, että suomalaiset syövät suomessa tuotettua, suomessa kasvatettua ruokaa ja ravitsemussuositukset ovat juuri siksi lähtökohdiltaan kansallisia? Miksi pohjata ravitsemusta – ja suosituksia ulkomaisen tuotannon varaan (esimerkkinä vain esim. pähkinät, avokadot, ym. ”etelän hetelmät”, (valkoinen)riisi, tuontikarjan liha, jne.)?

    Peruna on mukana ravitsemussuosituksissa, vaikka onkin nopeasti sokeristuva hiilihydraatti. Toisaalta se on tälläkin hetkellä suomalaismiesten ensisijainen C-vitamiinin lähde(!!) ja yhdessä monipuolisesti koostetun kuitupitoisen aterian osana ja kohtuullisesti käytettynä (1-2 perunaa/pääateria) turvaa energiansaannin. (Hätätilaolosuhteissa kotimainen peruna ja viljat olisivat pelastuksemme, jos energiansaannista tulisi muuten pulaa. Toivotaan, että tähän ei tarvitse mennä…) Toki ilman perunaa pärjää varsin mainiosti – monipuolisesti kasviksia ja täysjyväviljaa käyttämällä.

    Kotimaiset marjat ja juurekset tulisi nostaa vielä enemmän esille ja tärkeäksi osaksi suomalaista arkiruokavaliota. Kansallisissa ravitsemussuosituksissa tämä on huomioitu, mutta kaupan kassalla asiaa havainnoineena ei kyllä käytännössä näy monenkaan ostoksissa: pikaruokaeinekset, limsat ja höttöhiilarit täyttävät monen ostoskorit. Siitä on ravitsemussuositukset kaukana, edes se ”kultainen keskitie”. Kasviksia auttamattomasti liian vähän; hiilareiden ja rasvan laatu ja määrä kaukana suosituksista. Osalla runsaasti voita tai täysrasvaisia maitotuotteita korissa. Tähän päälle sitten istuminen tv:n ja sähköisen median ääressä useampi tunti/vrk, niin ehkäse siinä sitten lihavuutta ja sydän- ja verisuonitauteja… Kyse on pienistä arkisista valinnoista, johin nykysuosituksetkin antavat hyvän pohjan. Ravitsemustieteen kehittyessä voidaan sitten hioa ja hifistellä suosituksia.

    Tärkeintä on kuitenkin elää mahdollisimman hyvin tätä elämää, turhia niuhottmatta – edes ruokavaliosta.

    Elää syödäkseen vai syödä elääkseen?

    21.4.2013 at 13.05

    • Sanoisinpa niin, että kotimaisen ruoan suosiminen on ”hyvä renki, mutta huono isäntä”. Esimerkiksi niille, joille ei gluteeniviljat tai hiilaripainotteinen ruokavalio sovi, on turha tyrkyttää kotimaista ruista. Toinen esimerkki on kotimaisen rypsin tyrkyttäminen margariinina, jossa ei myöskään ole paljoakaan järkeä. Ja sitten esim. pähkinöitä, avokadoja tai sitrushedelmiä ei kannata vältellä sen vuoksi, että ne eivät ole kotimaisia.

      Hiilareiden ja rasvan keskimääräinen käyttömäärä (tai paremminkin suhde) ei ole kaukana suosituksista.

      Jari

      21.4.2013 at 13.24

      • Kukapa keliaakikolle kotimaisia viljoja tyrkyttäisi? Ei aikanaan käypähoitosuositukseen perustuva terveydenhoito. Ilman täysjyväviljaakin pysytyy hyvin elämään, jos on pakko terveydellisistä syistä. Niille, joille täysjyväruis sopii, se on oivallista kuitu- ja energiapitoista ravintoa kohtuudella nautittuna – suorastaan loistavaa valkoiseen vehnään verrattuna.

        Rypsiäkään ei ole mikään ”pakko” käyttää margariinin muodossa kun öljynäkin sitä on luonnollisemmassa muodossa saatavilla – vieläpä kylmäpuristettuna. Suomalaiset vaan eivät ole vielä täysin omaksuneet öljynkäyttökulttuuria, joten margariinin käyttöä voi perustella riittävien kasvirasvahappojen turvaamiseksi. Voita sen sijaan leivällä osataan Suomessakin käyttää.

        Pähkinät, mantelit, avokadot, sitrukset ym. tuontiherkut upeine rasvahappokoostumuksineen, flavonoideineen, kuituineen ja vitamiineineen vain rikastuttavat ruokavaliotamme – hieno asia, kun niitä on saatavilla – mielellään eettisesti kestävällä pohjalla tuotettuna, ilman torjunta-ainejäämiä. Niillä voi vaihtelun nimissä korvata kotimaiset marjat ja juurekset, sehän on selvää. Halvemmalla vaan pääsee, kun kerää marjat itse omasta maasta – ilman torjunta-ainejäämiä… Samalla saa hyötyliikuntaakin ja mieli rauhoittuu luonnon keskellä…🙂

        toimii käytännössä

        21.4.2013 at 15.02

      • ”Hiilareiden ja rasvan keskimääräinen käyttömäärä (tai paremminkin suhde) ei ole kaukana suosituksista.”

        Onko tosiaankin täysjyväviljasta + kasviksista saatujen hiilareiden suhde tyydyttyneisiin/monityydyttymättömiin rasvahappoihin lähelläkään suosituksia? Arvelen, että raffinoidun valkoisen viljan+sokerin ja tyydyttyneen rasvan osuus vie pidemmän korren tällä hetkellä – ravitsemussuosituksista poiketen.

        Elintarviketeollisuus tietysti suosii halpoja raaka-aineita kuten valkoista vehnää ja raffinoitua sokeria. Laadukas, ravinteikas, puhdas ruoka on mahdollisimman käsittelemätöntä ja yksinkertaista. Tämä on ravitsemussuositustenkin peruslähtökohta. Ei siellä eineksiä ja pullamössöleipää kannusteta syömään vaan kotimaisia kasviksia, kalaa, kasviöljyjä, marjoja ja vähärasvaisia maitotaloustuotteita, täysjyväviljalla täydennettynä. Keliaakikot, sitrus- ja kala- ja maitoallergiset ym. ruokarajoitteiset muokkaavat ruokavalionsa tietysti itselleen sopiviksi.

        Elää syödäkseen vai syödä elääkseen?

        21.4.2013 at 16.58

      • En siis tarkoittanut laatua vaan hiilarien ja rasvan kokonaismäärän suhdetta. Jonkinlaisia käyttöarvioita löytyy muistaakseni Finriski-tutkimuksesta ja Maa- ja metsätalousministeriön tilastosta, jonka nimen olen tähän hätään unohtanut.

        Onhan suosituksissa hyviäkin juttuja, mutta mukana olevat vähärasvaiset maitotuotteet, leivät ja margariinit ovat nimenomaan pitkälle prosessoituja elintarvikkeita.

        Jari

        21.4.2013 at 17.07

  10. Rasvaton maito, viili ja piimä ovat pastöroituja kuten rasvaisemmatkin maitovalmisteet, homogenoida niitä ei ole tarvinnut, koska rasvaa ei ole. Raakaluomumaito on sitten asia erikseen. Tietty markkinoilla on kaikenmaailman kevyttuotteita, jotka on kyllästetty makeutus-, sakeutus- ja säilontäaineilla. Näitä kevyttuotteita ei ravitsemussuosituksissa kannusteta käyttämään, vaan kiinnittämään huomiota liialliseen eläinrasvan saantiin. Keveys ravintoon tulee kasviksia käyttämällä. Täysjyväviljasta saadaan veden, ripauksen suolan ja taikinajuuren kerta täyspainosta leipää – jauhonparanteita, säilöntä- ja keinotekoisia proteiinilisiä ei tarvittaisi, muuten kuin kaupan intressien vuoksi. Näitä pitkälle prosessoitua leipiä on markkinoilla moneen lähtöön. Suuressa osassa leipiä päävalmistusaineena on valkoinen vehnä – ei täysjyvävilja. Tämäkään ei ole ravitsemussuositusten mukaista. Kuluttajana saa olla tarkkana, että ei syö roskaa – sitä on kaupat pullollaan. Prosessoimattomien ruokien suosiminen ja ruoan valmistaminen itse – siinäpä ratkaisu. Kyse on pienistä, mutta merkityksellisistä valinnoista.

    Elää syödäkseen vai syödä elääkseen?

    21.4.2013 at 19.09

    • Rasvan poisto maitotuotteista on siis tarpeetonta prosessointia. Siitä ei ole tutkitun tiedon mukaan mitään hyötyä vaan lähinnä päinvastoin: Se on voinut hyvinkin olla yhtenä osasyynä lihavuusepidemiaan. Rasvaiset maitotuotteet kun ovat useissa tutkimuksissa olleet yhteydessä parempaan painonhallintaan.

      Jatkat muuten ”liiallista”-sanan käyttöä. Se ei tarkoita oikein mitään, koska kuten sanoin, liika on kaikessa liikaa.

      Jari

      21.4.2013 at 19.22

      • http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dik00036

        Varsin monipuoliselta, kasvisvoittoiselta ja täysjyväpainotteiselta ravitsemussuositusten mukainen Itämeren ruokakolmio näyttää, vai mitä? Pikku herkuttelu kuuluu asiaan; kovia eläinperäisiä rasvojakin saa olla sopivasti (n. 10 % kokonaisenergian saannista), joten voitakin voi ihan hyvin käyttää, kunhan saa pehmeitä rasvoja ja pitää huolen, että omega 3 ja omega 6 suhde on kunnossa.

        Ravitsemussuositusten mukaan 50-60% päivittäisestä energiasta tulisi saada kuitupitoisista hiilareista juuresten, marjojen, vihannesten, hedelmien ja täysjyväviljan mukaisessa muodossa. Onko näin käytännössä vai olisikohan pitkälle prosessoiduissa hiilareissa kuitenkin se suurin syy lihavuus- ja diabetesepidemiaan?

        Elää syödäkseen vai syödä elääkseen?

        28.4.2013 at 12.17

      • Linkin kuva ei ole muuten ravitsemussuosituksista. Ravitsemussuositukset antaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta, ja nykyiset suositukset ovat jo melko vanhat.

        Lihavuusepidemialle on varmaankin useita syitä. Yksi osatekijä lienee vähärasvaisen ruoan suosittelu, koska se pitää huonosti kylläisenä. Nälkäisenä tulee helposti syötyä enemmän kuin on tarpeen.

        Jari

        28.4.2013 at 16.57

  11. Miten käy, jos vaihtaa rasvattomat maitotuotteet kerralla kermaan ja voihin, mutta muuten jatkaa normiruoalla kuten ennenkin? Siis et söis leipää voilla ja makkaraa päälle. Sekö on ratkaisu?

    kermaa ja voita

    21.4.2013 at 19.43

    • Eihän tuo ole realistinen tilanne. Ihmisen energiantarve on vakio, joten jos jotakin syö enemmän, niin jotakin muuta tulee silloin syötyä vähemmän. Tuossa tapauksessa se saattaisi olla esim. yksi leipäviipale vähemmän. Se voi olla ihan hyvä ratkaisu. Rasvahan pitää tutkitusti nälkää paremmin kuin hiilarit.

      Jari

      21.4.2013 at 19.46

      • ”Kermaa ja voita” on oikeassa, monella tämä rasvakeskustelu on juuri johtanut tuohon, syödään yhtä epäterveellisesti kuin ennenkin ja sitten vielä enemmän rasvaa päälle muuttamatta mitään. Länsimaissa syödään jo muutenkin aivan liikaa päivässä, vaikka energiantarve on vakio niin kyllä ihmiset voivat syödä yli tarpeensa.

        Tina

        4.11.2013 at 20.46

        • Kyllä voi syödä yli tarpeensa ja joidenkin busineksien kannalta voi olla jopa hyvä että syödään yli tarpeen…


          Brain reward circuits respond differently to two kinds of sugar

          …These studies have important public health implications in a society that is inundated with high-sugar foods and tantalizing food stimuli. They suggest that consumption of fructose may promote overeating.”

          http://medicalxpress.com/news/2014-12-brain-reward-circuits-differently-kinds.html

          Jussipussi

          12.2.2015 at 15.06

          • ”Activating the brain’s amygdala, an almond-shaped mass that processes emotions, can create an addictive, intense desire for sugary foods, a new University of Michigan study found.

            Rewards such as sweet tasty food or even addictive drugs like alcohol or cocaine can be extremely attractive when this brain structure is triggered.”

            http://medicalxpress.com/news/2014-12-brain-triggers-addiction.html#nRlv

            Jussipussi

            12.2.2015 at 15.09

  12. […] Tämän artikkelin lopusta löydät linkkejä tutkimuksiin, jotka kertovat maitorasvojen terveysvaikutuksista.  […]

  13. ”Toisaalta viime vuosikymmenien suositusten mukaiset ravintomuutokset, kun on siirrytty eläinrasvoista kasvirasvoihin ja lisätty kasvisten kulutusta, ovat olleet keskeinen syy siihen, että meillä työikäisten vuotuinen sydänkuolleisuus on pienentynyt peräti 80 prosenttia. -Pekka Puska”

    Keskeisen syyn nimeäminen on aika haastavaa mutta minä heittäisin peliin väitteen tupakoinnin ja sen vähenemisen keskeisimmästä vaikutuksesta.

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/tupakointi-suomessa

    Voidaan myös spekuloida mikä olisi vaikutus Suomalaisten yleisterveyteen jos ”tupakointi olisi 0% väestössä”. Vaikutus olisi mahdollisesti suurempi kuin kaikkien nykyisten sydän ja verisuonitautien hoitotoimenpiteiden myönteinen yhteisvaikutus?

    Jussipussi

    15.2.2014 at 22.02

  14. […] kulttuuria, muuten se ei tule osaksi kulttuuria. Ihmiset eivät enää kuuntele saarnoja, varsinkin kun suurin osa saarnoista on jälkeenpäin paljastunut valheiksi. Ihmiset kuuntelevat nykyään niitä […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: