Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Matti Uusitupa ja Mikael Fogelholm, missä on ravitsemussuositusten pitkäaikaisnäyttö?

with 7 comments

Päivitetty 1.11.2011

Professorit Matti Uusitupa ja Mikael Fogelholm ovat viimeaikoina varoitelleet TV:ssä (ks. video) vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta mm. sen vuoksi, että ruokavaliosta ei ole pitkän aikavälin tutkimusnäyttöä. Tästä syystä voisimme siis olettaa, että Uusituvan ja Fogelholmin kannattamasta ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta olisi pitkän aikavälin näyttöä. Eivät kai herrat asettaisi vaihtoehtoiselle ruokavaliolle sellaisia vaatimuksia, joita heidän itsensä suosittelema ruokavalio ei täytä? Onko sellaista näyttöä sitten olemassa? Aika heikolta näyttää.

Women’s Health Initiative (WHI) on yksi harvoista pitkäaikaisista satunnaistetuista ja kontrolloiduista (eli sisältää vertailuryhmän) tutkimuksista ravitsemussuositusten mukaisesta vähärasvaisesta ruokavaliosta, jossa syödään paljon kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita. Tutkimuksen kesto oli 8 vuotta, ja koehenkilöt olivat vaihdevuosi-iän ylittäneitä naisia. Tulokset olivat kovin laihat ja mahdollisesti haitallisetkin: Terveille naisille ruokavaliosta ei ollut mitään hyötyä. Sen sijaan sydän- ja verisuonitauteja jo sairastavilla naisilla vähärasvaisella ruokavaliolla tautitapahtumien määrä oli suurempi [1] ja diabeetikoilla verensokeri oli korkeampi [2] kuin vertailyryhmällä.

The Multiple Risk Factor Intervention Trial (MRFIT) on toinen kuuluisa pitkäaikainen ravitsemustutkimus. Siinä korkeassa sydänriskissä olevat miehet söivät vähemmän rasvaa ja tyydyttynyttä (”kovaa”) rasvaa ja enemmän monityydyttymätöntä (”pehmeää”) rasvaa. He söivät enemmän kalaa ja siipikarjaa, vähärasvaisia maitotuotteita, margariinia ja kasviöljyä, hedelmiä ja viljatuotteita [3]. Kokonaisuudessa oli mukana myös tupakoinnin vähentäminen. Tutkimuksen kesto oli 7 vuotta. Koe- ja vertailuryhmien miehillä ei saavutettu eroa sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa tai kokonaiskuolleisuudessa [4]. Suositusten mukaisesta ruokavaliosta ei siis ollut miehillekään hyötyä.

Annan toki Uusituvalle ja Fogelholmille mahdollisuuden perustella lausuntojaan tarkemmin. Missä on pitkän aikavälin näyttö ravitsemussuositusten mukaisen vähärasvaisen ruokavalion terveellisyydestä tai turvallisuudesta? Lähetän professoreille kopion tästä viestistä, ja liitän heidän vastauksensa tämän artikkelin jatkoksi myöhemmin, jos vastausta tulee.

Written by Jari

31.10.2011 klo 20.57

Kategoria(t): Ravitsemussuositukset

7 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. aika hyvä🙂

    markku

    31.10.2011 at 21.10

  2. Odotetaas mitä proffat vastaa jos mitään. Ehkä sen verran, että kyse ei taida nykyään olla enää niinkään vähärasvaisuudesta, vaan vähätyydyttynytrasvaisuudesta. Jos näin kömpelösti sen ilmaisee.

    Vähärasvaisuus välillä määritellään usein alle 30 E %:ski, mutta harvemmin kai esim. 30-35 E % rakoon? Jos ollaan tasolla alle 25 E% silloin kai suurin osa on sitä mieltä että kyse on vähärasvaisuudesta. Suositus: 25-35 E%. Suomalaisten rasvan saanti n. 32-33 E %. Riippuen määrittelijästä tämä on tai ei ole vähärasvainen. Omasta mielestäni ei ole.

    On tietysti määrittelykysymys (jälleen kerran) milloin puhutaan suositusten mukaisesta ruokavaliosta yleensä. Riittääkö, että vähennetään tyydyttynyttä rasvaa ja lisätään PUFA:aa, vai pitääkö samalla kasvisen saanti lisääntyä puoleen kiloon, pitääkö ahtaa leipää 6-9 viipaletta/pv (tai vastaava annos viljaa muussa muodossa jne.), pitääkö suolan saannin olla 6 g jne.

    Missään päätetapahtumatutkimuksessa ei käsittääkseni ole saatu toteutumaan kaikkia näitä tavoitteita. Ja vaikea se on ollut kaksi vuotta tai kauemmin kestäneissä karppaustutkimuksissakin, tämä ruokavaliossa pysyminen. Ehkä siitä syystä, että koehenkilöt ovat saaneet pistellä poskeen kuitenkin ihan mitä itse halauavat, vain aniharvat tutkimukset ovat olleet syöttötutkimuksia. Tilaisuus ja variaation kaipuu tekee ”varkaan”.

    Reijo Laatikainen

    1.11.2011 at 8.32

    • Eikös Reijo noissa molemissa tutkimuksissa tehty kuitenkin sitä vaihtokauppaa eli safaa vaihdettiin pufaan ja kun tuloksia katselee niin ei ainakaan tuo WHI:n tutkimus ollut kovin vähärasvainen vaan kontrolliryhmä söi n. 29% E:stä rasvana. MrFail tutkimuksesta en löytänyt kokonaisrasvansaantia kuin baselinessa. Se tuli vastaan, että tuossa MrFailissa oli niin, että mitä vähemmän söi Safaa ja mitä enemmän söi Pufaa niin sitä isompi oli tot-Kol. Toki nuo erot ryhmien välillä oli pienet mutta silti.

      Guillermo

      6.11.2011 at 9.27

      • WHI:ssa toteutunut rasvan saanti oli juurikin samaa luokkaa kuin suomalaisissa ravitsemussuosituksissa.

        Jari

        6.11.2011 at 22.19

  3. Hyvä kirjoitus ja niin totta. Uusitupaa ja Puskaa ei vaan voi kovin tosissaan ottaa. Vähän arveluttavaa lähteä heitä kritisoimaankaan koska ovat niin vanhoja miehiä. Pitäisi mielestäni osata vetäytyä ajoissa. Viittaaminen 100 vuotta todistettuun tyydyttyneen rasvan vahingollisuuteen on niin höperö, että vie väittelyhalut innokkaimmaltakin.

    Odotellaan uutta sukupolvea, jolloin voidaan aloittaa hedelmällinen keskustelu ja vuorovaikutus

    Louna

    2.11.2011 at 17.44

    • Ehkäpä kuitenkin Fogelholmilla olisi vielä virtaa ja elinvoimaa kertoa, mihin pitkäaikaisnäyttöön hänen linjansa perustuu.

      Jari

      4.11.2011 at 9.14

  4. […] kaltaista ruokavaliota on tutkittu 8 vuoden mittaisessa WHI-tutkimuksessa ja 7 vuoden mittaisessa MRFIT-tutkimuksessa. Kummassakaan […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: