VRN: Ravitsemussuositusten ruokavaliolla ei ole pitkäaikaisnäyttöä

Suomalaiset ravitsemussuositukset laatii valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN). Kysyin ravitsemusneuvottelukunnalta, onko suositusten ruokavalion terveellisyydestä olemassa pitkäaikaista tutkimusnäyttöä. VRN:n jäsenet Jaana Husu-Kallio (puheenjohtaja), Mikael Fogelholm ja Raija Kara (pääsihteeri) eivät tunne tällaista näyttöä.

Ruokavalion pitkäaikaisterveellisyyttä voidaan selvittää tutkimuksilla, joissa jaetaan satunnaisesti melko suuri joukko ihmisiä tutkittavalle ruokavaliolle ja vertailuruokavaliolle useiden vuosien ajaksi. Tällaiset tutkimukset ovat parhaan luokan käyttöä ruokavalion terveellisyydestä, koska niissä ei satunnaistamisen ja erillisen vertailuryhmän vuoksi ole sekoittavia tekijöitä. Tällaiset tutkimukset ovat kalliita toteuttaa, ja siksi niitä ei ole tehty kovinkaan montaa tähän päivään asti.

Ravitsemussuositusten kaltaista ruokavaliota on tutkittu 8 vuoden mittaisessa WHI-tutkimuksessa ja 7 vuoden mittaisessa MRFIT-tutkimuksessa. Kummassakaan tutkimuksessa ruokavaliosta ei ollut terveyshyötyä. Lisäksi WHI-tutkimuksessa suositusten mukainen ruokavalio oli diabeetikoille ja sydänpotilaille haitallisempi kuin vertailuruokavalio.

Husu-Kallion, Fogelholmin ja Karan mukaan yksittäisten tutkimusten nostaminen esimerkeiksi ei ole järkevää. He jatkavat, että on olemassa lukuisia väestötutkimuksia, joissa suomalaisiakin suosituksia myötäilevät indeksit ovat positiivisesti yhteydessä hyvään terveyteen. Tämä on aivan totta, mutta väestötutkimukset ovat luonteeltaan aina tilastollisia, niissä on sekoittavia tekijöitä ja niillä ei voida selvittää todellista syy- ja seuraussuhdetta. Tämän vuoksi niitä ei lueta parhaan luokan käytöksi.

Olisi suotavaa, ettei Mikael Fogelholm, Matti Uusitupa tai kukaan muukaan jatkossa vaatisi vaihtoehtoisilta ruokavaliolta sellaista tieteellistä näyttöä, jota ei ole olemassa myöskään ravitsemussuositusten ruokavaliolla.

EU hylkäsi Suomen leipomoteollisuuden terveysväitteet

Kuva: Leipätiedotus ry

Maaseudun tulevaisuus -lehti uutisoi 11.11., että rukiin terveysväitteet menivät nurin. Suomalaiset suurleipomot Vaasan ja Fazer lähettivät Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsalle kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteeksi leivälle. Ehdotuksista puoli tusinaa koski ruista. Efsa hylkäsi kaikki lähetetyt terveysväitteet yhtä lukuun ottamatta.

Ainoan hyväksytyn terveysväitteen mukaan ruislesekuitu edistää vatsan toimintaa. Hylättyjen terveysväitteiden joukossa oli mm. se, että ruisleipä vaikuttaisi edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon. Moni Efsan hylkäämä terveysväite löytyy myös suomalaisista ravitsemussuosituksista. Leipomoiden edustajat syyttävät EU:ta ja Eviraa puutteellisesta ohjeistuksesta.

Tätä Matti Uusitupa ei kertonut: vastineeni Savon Sanomissa

Savon Sanomat on tänään (lauantai 12.11.2011) julkaissut vastineeni hieman lyhennettynä. Tässä vastineeni kokonaisuudessaan:

Tätä Matti Uusitupa ei kertonut

Nettisivujani kritisoitiin Savon Sanomissa (28.10.), ja haluaisinkin korjata ja tarkentaa joitakin lehdessä käsiteltyjä seikkoja.

En itsekään usko, että rahoittaja vaikuttaisi tutkimusten tuloksiin, mutta sen sijaan rahoittaja voi vaikuttaa siihen, mitä tutkitaan, ja siihen, minkälaisia mielipiteitä tutkija kertoo tiedotusvälineille. Mielipiteet voivat kallistua rahoittajan suuntaan kiitokseksi jo saadusta rahoituksesta ja rohkaisuksi tulevallekin rahoitukselle.

Matti Uusitupa on osakkaana Foodfiles-nimisessä yrityksessä, josta Savon Sanomatkin on kirjoittanut. Uusituvan osuus on hieman yli 13 %. Yritys tekee tilaustutkimuksia nimenomaan elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Sen liikevaihto on vuosina 2006-2010 ollut yhteensä lähes viisi miljoonaa euroa, eli ihan pikkurahoista ei ole kyse. Nämä tiedot voi tarkistaa kaupparekisteristä.

Uusitupa sanoi Savon Sanomille, että ”vähähiilihydraattinen (VHH) ruokavalio on pitkällä aikavälillä saman arvoinen kuin muut laihduttavat ruokavaliot”. Tämä ei ole totta. Suomen Lääkärilehti (37/2011) julkaisi Uusituvan itsensä kirjoittaman VHH-ruokavaliota käsittelevän kirjoituksen, jossa viitattiin 13:een vähähiilihydraattista ja vähärasvaista ruokavaliota vertaavaan satunnaistettuun tutkimukseen. Uusitupa käsitteli ainoastaan laihdutustulosta, joka oli samaa luokkaa.

Laihdutustuloksen lisäksi tulisi huomioida myös ruokavalion yleinen terveellisyys. Kaikkiaan 11:ssä tutkimuksessa 13:sta VHH-ruokavalio paransi sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä enemmän kuin vähärasvainen ruokavalio. Veren kolesteroli- ja sokeriarvot paranivat enemmän, vaikka laihdutustulos oli sama. Kyse oli siis nimenomaan ruokavalion koostumuksesta. Tämän Uusitupa jätti jostakin syystä käsittelemättä. Nämä tiedot voi tarkistaa Lääkärilehden kirjoituksen lähdeluettelosta ja viitattujen tiedelehtien nettisivuilta. Linkit löytyy myös blogistani.

Uusitupa on oikeassa siinä, että minulla ei ole ravitsemusalan koulutusta. Kirjoituksissani mainitsen kuitenkin aina lähteet, jotka ovat asiantuntijoiden kirjoittamia tiedelehdissä julkaistuja artikkeleja. Lisäksi kuka tahansa lukija voi lähettää hyvin perusteltuja kommentteja, jos huomaa kirjoituksissani virheitä. Kaikki kommentit julkaistaan. Asiattomia kommentteja täytyy poistaa jälkikäteen vain hyvin harvoin.

Koulutettujen asiantuntijoiden blogeista suosittelen lämpimästi Savon Sanomien lukijoille TV:stäkin tutun ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen Pronutritionist-blogia. Siellä on julkaistu mm. kattava suomenkielinen tutkittuun tietoon perustuva kirjoitussarja VHH-ruokavaliosta ja useita rasva-aiheisia kirjoituksia. Uusituvan esittämiin uhkakuviin Laatikainen ei ole yhtynyt.

Toivoisin, että Matti Uusitupa lopettaisi aiheettoman VHH- ruokavalion mustamaalauksen Savon Sanomissa ja muissa tiedotusvälineissä. Karppaus ei tapa. Meillä kaikilla on yhteinen motiivi: parempi kansanterveys!

Jari Ristiranta
Ravitsemus ja terveys -blogi

Viittasin 11 tutkimukseen, joissa vähähiilihydraattinen ruokavalio on ollut terveellisempi kuin vähärasvainen. Nuo tutkimukset löytyvät tästä kirjoituksesta: Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä

Ursula Schwab ja pilvet pimeät

Itä-Suomen yliopiston tutkija Ursula Schwab osoitti äskettäin seitsemän paikallislehden yhteisessä Terve24-nettipalvelussa, että hän on jumittunut vuosikymmenten takaisiin teorioihin eikä seuraa tutkittua tietoa.

Toimittaja: Onko tyydyttynyt rasva oikeasti vaarallista? Mikä tutkimus osoittaa sen?

Ursula Schwab: Näitä tutkimuksia on pilvin pimein. Tyydyttynyt rasva on oikeasti vaarallista.

Toimittaja siis nimenomaan kysyi Schwabilta, mikä tutkimus osoittaisi tuon vaarallisuuden, mutta Schwab ei osannut vastata kysymykseen. Kysyin myös itse samaa Ursula Schwabilta, mutta hän ei ole tähän päivään mennessä osannut vastata. Jos tutkimuksia todella olisi pilvin pimein, niin miksei Schwab voisi poimia niistä muutamaa hyvää esimerkkiä? Jos Schwab vastaa myöhemmin, liitän hänen vastauksensa tähän kirjoitukseen.

Samassa Terve24:n artikkelissa Schwab osoittaa myös puutteelliset tietonsa ravintoaineiden lähteistä. Hänen mukaansa on melkein mahdotonta saada monipuolisesti ravintoaineita ilman täysjyväviljaa. Tämä väite on täysin virheellinen.

Lisää aiheesta:
Terve24: Mikä ruoassa mättää?
Rasvamyytti: Kova rasva kohottaa veren kolesterolia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä
Luonnon omat monivitamiinit

Karppaus ja täysjyvävilja: Palautekirjoitukseni KG-lehdessä

Tuoreessa KG-lehdessä (7/11, ilmestynyt 8. marraskuuta 2011, sivu 6) on julkaistu palautekirjoitukseni, joka liittyi edellisen lehden sisältöön. Jouduin tiivistämään kirjoituksen hyvin lyhyeksi toimituksen pyynnöstä. Tässä kirjoitukseni sellaisena, kuin sen toimitukseen lähetin:

Mikael Fogelholm pelotteli karppaajia täysjyvän puutteesta, koska
siitä on ollut väestötutkimuksissa haittaa. Ko. tutkimuksissa
kuitenkin ovat käytännössä vastakkain täysjyvä ja valkoinen vilja. Sen
sijaan täysjyväpainotteista ja viljatonta ruokavaliota vertaavissa
tutkimuksissa on viljaton ollut aina terveellisempi! Lisätietoja
blogissani. Miten vilja voi olla terveydelle olennaista, kun
evoluution mittakaavassa se on tullut ruokavalioomme aivan äskettäin?

Jari Ristiranta
Ravitsemus ja terveys -blogi

Viittaamani täysjyväviljapainotteista ja viljatonta ruokavaliota vertaavat tutkimukset löytyy tästä vanhemmasta kirjoituksesta: Täysjyvää vai ei viljaa?

Kuitumyytti: Kuitu suojaa suolistosyöviltä

Tätä myyttiä näkee enää lähinnä iltapäivälehtien tasoisissa julkaisuissa. Välillä se liitetään nimenomaan viljakuituun ja välillä kuituun yleensäkin. Myytti perustuu vuosikymmeniä vanhaan teoriaan, joka on peräisin eri kansojen kuidun saantia ja suolistosyöpien yleisyyttä vertailevista tilastoista. Nykyaikaiset ja paremman todistusarvon tutkimukset ovat kumonneet tämän myytin.

Harvardin yliopistolla seurattiin noin 15 vuoden ajan noin 77 000 naisen ja 47 000 miehen ruokavaliota ja paksusuolen syöpää. Tutkimuksessa havaittiin useita syöpään vaikuttavia tekijöitä ruokavaliosta ja elämäntavoista, mutta kuidun saannilla ei ollut merkitystä. Tutkijat kertovat myös, ettei muissakaan vastaavissa tutkimuksissa kuidulla ole johdonmukaisesti ollut yhteyttä suolistosyöpiin. Lähde: Fiber Intake and Incidence of Colorectal Cancer among 76,947 Women and 47,279 Men

Riippumattoman Cochrane Collaboration -järjestön tutkijat ovat yhdistäneet katsausartikkeliksi viiden eri ravintokuitua ja paksusuolen syöpää käsittelevän tutkimuksen tulokset. Nämä tutkimukset olivat satunnaistettuja kontrolloituja kokeita, joiden avulla voidaan parhaiten osoittaa mahdollinen syy-yhteys. Tutkijat eivät löytäneet näyttöä, että kuidun lisääminen vähentäisi syöpätapauksia tai syövän uusiutumista. Lähde: Dietary fibre for the prevention of colorectal adenomas and carcinomas

Rasvamyytti: Kova rasva kohottaa veren kolesterolia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä

Tässä usein erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden levittämässä myytissä ”kovalla” rasvalla tarkoitetaan siis tyydyttyneitä rasvahappoja. Tämän myytin levittäjä joko osoittaa täydellisen ymmärryksen puutteensa ravitsemusasioissa tai yrittää johtaa kuulijaansa tahallaan harhaan. Myytti perustuu useiden vuosikymmenten ikäiseen teoriaan, jota ei ole tähän päivään mennessä osoitettu tieteellisesti toteen.

Tyydyttyneet rasvahapot voivat toki nostaa veren kolesterolipitoisuutta ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta kolesterolipitoisuuteen vaikuttavat muutkin tekijät. Kokonaiskolesteroliin nojaaminen sydän- ja verisuonitautiriskin suhteen on kuitenkin epäolennaista. Riskiä ennustavat paremmin kolesterolisuhteet: HDL:n suhde kokonaiskolesteroliin, HDL:n suhde triglyserideihin ja pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrä. Tyydyttyneet rasvahapot ovat kolesterolisuhteille eduksi siinä missä muutkin käsittelemättömät rasvat.

Tyydyttyneiden rasvahappojen syönnin yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin on selvitetty viime vuosina useissa erittäin laajoissa koostetutkimuksissa. Kaikissa on päädytty samaan lopputulokseen: Tyydyttyneellä rasvalla ei ole mitään yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.