Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS)

with 4 comments

Needle Jill A Brown flickrAina silloin tällöin suomalaiset ravitsemusasiantuntijat viittaavat tiedotusvälineissä tähän tutkimukseen. He saattavat kertoa tutkimuksen osoittavan, että suomalaiset ravitsemussuositukset olisivat kohdallaan tai jopa että suositusten noudattaminen estäisi kakkostyypin diabetekseen sairastumisen.

Lieneekin syytä perehtyä tutkimustuloksiin tarkemmin ja pohtia, minkälaisia johtopäätöksiä niistä voi tosiasiassa tehdä. Lähteenä olen käyttänyt vapaasti luettavissa olevia tutkimusraportteja.

Tutkimukseen otettiin mukaan 522 koehenkilöä, jotka olivat ylipainoisia, keski-ikäisiä ja joiden sokerinsieto oli heikentynyt. Koehenkilöt satunnaistettiin 4 vuoden ajaksi interventioryhmään (tehostetun elintapaohjauksen ryhmä) ja vertailuryhmään.

Interventioryhmän tavoitteena oli laihduttaa, noudattaa suosituksien mukaista ruokavaliota ja harrastaa liikuntaa vähintään puoli tuntia päivässä. Ryhmän jäsenet saivat yksilöllistä ravinto- ja liikuntaneuvontaa. Vertailuryhmän jäsenet saivat yleistä elämäntapaneuvontaa ja kirjallista materiaalia.

Kolmen vuoden kohdalla interventioryhmä oli pudottanut painoaan keskimäärin 3,5 kg ja vertailyryhmä 0,9 kg. Interventioryhmällä veren paastosokeri pysyi ennallaan ja vertailyryhmällä se nousi 0,1 mmol/l. Interventioryhmällä sokerihemoglobiini (HbA1c) laski 0,2 %-yksikköä ja vertailyryhmällä se pysyi ennallaan.

Interventioryhmästä 22 henkilöä (9 %) ja vertailyryhmästä 51 henkilöä (20 %) oli sairastunut diabetekseen. Suhteellinen ero diabetesriskissä ryhmien välillä oli siis 58 % ja absoluuttinen ero noin 12 %. Laskennallisesti siis kolmessa vuodessa interventioryhmästä 31 henkilöä hyötyi ja 234 henkilöä ei hyötynyt. Suhteellinen ero kaventui ajan kuluessa – neljän vuoden kohdalla se oli 43 % ja seitsemän vuoden kohdalla 36 %.

Neljän vuoden kohdalla interventioryhmän veren paastosokeri oli jo 0,08 mmol/l korkeampi kuin aloitushetkellä ja sokerihemoglobiini vain 0,11 %-yksikköä matalampi. Ainoa merkittävä mitattava ero ryhmien välillä oli painonpudotus – interventioryhmä pudotti muutaman kilon enemmän.

Tutkijat havaitsivat, että insuliiniresistenssi ja insuliiniherkkyys olivat vahvasti yhteydessä painon muutokseen.

Tutkimustuloksista voidaan kohtalaisella varmuudella päätellä, että henkilöillä, jotka ovat vaarassa sairastua kakkostyypin diabetekseen, laihdutus, ravitsemussuositusten noudattaminen ja liikunnan lisäys yhdistettyinä viivästyttävät kakkostyypin diabetekseen sairastumista noin yhdellä henkilöllä kymmenestä verrattuna vastaavasti sairastumisvaarassa oleviin keskivertokansalaisiin.

Vaikuttaisi myös melko todennäköiseltä, että laihdutuksella oli enemmän merkitystä kuin ruokavalion koostumuksella.

Tutkimustuloksista ei voida päätellä, että yksin ravitsemussuositusten noudattaminen auttaisi, tai että ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio olisi terveellisin mahdollinen vaihtoehto. Interventioryhmän muutoksista näyttäisi nimenomaan laihdutuksella olleen suurin merkitys, ja useiden eri laihdutusruokavalioita vertailevien tutkimusten mukaan suositusten mukainen vähärasvainen ruokavalio ei ole erityisen tehokas laihdutustapa.

Tutkijat raportoivat koehenkilöiden kokonaiskuolleisuudesta sekä sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisesta kymmenen vuotta tutkimuksen alkamisen jälkeen. Kummassakaan ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa interventioryhmän ja vertailuryhmän välillä. Elämäntapojen muutos tutkimuksen suunnittelemalla tavalla ei antanut koehenkilöille pidempää elämää.

Toivokaamme, etteivät asiantuntijat turhaan antaisi kaunisteltua kuvaa tämän suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen tuloksista!

Espanjalainen tutkijaryhmä halusi selvittää myöhemmin, mitä käy kakkostyypin diabetekseen sairastuvuudelle, kun ei laihduteta eikä lisätä liikuntaa vaan muutetaan pelkästään ruokavaliota. Siten voitaisiin tehdä johtopäätöksiä nimenomaan ruokavalion merkityksestä. He tekivät juuri päinvastoin kuin suomalaiset eli lisäsivät rasvan määrää.

Mitä Espanjassa sitten kävi? Rasvan lisääminen puolitti sairastuvuuden kakkostyypin diabetekseen. Lue lisää: Runsasrasvainen välimeren ruokavalio ehkäisi diabetesta ilman laihdutusta ja liikuntaa

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin vuonna 2009. Se on siirretty pienin muutoksin arkiston puolelta tähän uudempaan blogiin, koska aihe on edelleen ajankohtainen. Kuva: Jill A. Brown / Flickr

Lähteet:
The Finnish Diabetes Prevention Study (DPS) ; Lifestyle intervention and 3-year results on diet and physical activity
Long-Term Improvement in Insulin Sensitivity by Changing Lifestyles of People with Impaired Glucose Tolerance ; 4-Year Results From the Finnish Diabetes Prevention Study
Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study
Ten-Year Mortality and Cardiovascular Morbidity in the Finnish Diabetes Prevention Study—Secondary Analysis of the Randomized Trial
Reduction in the Incidence of Type 2 Diabetes With the Mediterranean Diet

Written by Jari

20.4.2013 klo 15.32

4 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Näin nämä tasavallan kruununjalokivat kimaltelevat (fDPS ja DEHKO). Olisivatko häikäisseet tutkijansa lopullisesti?

    Timo Kuusela

    22.4.2013 at 10.12

    • Sellainen tulee helposti mieleen. Suomessa halutaan tutkia vain yhtä asiaa, ja se asia on vielä aikaisemmissa ulkomaalaisissa tutkimuksissa todettu tehottomaksi.

      Jari

      22.4.2013 at 10.15

  2. Eikös meitä suomalaisia jo hieman arvosteltu tuolla maailmalla tietynlaisesta ylpeydestä, kun emme päässeet YK.ssa sinne minne halusimme. Kun meidän moraalinen, varsinkin muiden, opettaminen on niin kaikkitietäväistä…eli ylpeys varmaan käy kyllä lankeemuksen edessä näissä terveys-sairaus asioissakin. Olemme vaan niin äärimmäisen tyytyväisiä itseemme ja omaan osaamiseemme, ettemme hyväksy muiden tekemisiä ja osaamista millään muotoa. Ja esim. ruisleivän ainainen ylistys on ihan naurettavaa, kun ottaa huomiioon, että suuri osa maapallon väestöstä ei edes ole koskaan kuullutkaan ruisleivästä…saatika sen (muka) terveellisyydestä. Miten muu väestö maapallolla edes pystyy siis niinku eläänkään, sanois varmaan joku teini…tai jotain. Ja ollaanhan me nyt maailman paras väki kun ollaan kännykätkin keksitty. Ja mitä siitä sitten seurasikaan, on kyllä ihan toinen juttu. Mutta parhaita ollaan, siitä ei pääse mihinkään. Kuitenkin seurataan kuin pyhää lehmää jotain amerikan standardeja ravitsemuskolmioissa tai vastaavissa.

    viljaton

    22.4.2013 at 13.53

  3. Paras tapa ehkäistä diabetesta on pysytellä erossa sen yleisimmästä aiheuttajasta, kofeiinista.

    Kari Luoto

    28.6.2013 at 16.55


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: