Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia

with 104 comments

Kuva: Phil Lees / flickr

Kuva: Phil Lees / flickr

Hiilihydraattien vaihtaminen mm. pekoniin ja kananmuniin laskee haitallisina tai ”pahana kolesterolina” pidettyjen LDL-hiukkasten määrää verenkierrossa.

LDL-kolesteroli on veressä vaihtelevan kokoisina hiukkasina. Kahdella eri henkilöllä voi olla veressään sama määrä LDL-kolesterolia, mutta vaihteleva määrä LDL-hiukkasia. Tavanomainen kolesterolimittaus kertoo pelkästään LDL-kolesterolin määrän, ei hiukkasten määrää.

LDL-hiukkasten määrää pidetään kuitenkin yleisesti parempana sydän- ja verisuonitautien ennustajana kuin LDL-kolesterolin määrää. Jopa tiukimmat kolesteroli-intoilijat tunnustavat tämän. LDL-hiukkasten määrää kuvaa tarkemmassa verikokeessa mitattava ns. apolipoproteiini B (myöhemmin apoB), joka kuljettaa LDL-kolesterolia.

Erilaisten rasvahappojen vaikutusta apoB:hen on selvitetty useissa tutkimuksissa. Laskin tutkimustulosten pohjalta erilaisten Suomessa yleisesti käytettyjen rasvojen vaikutuksen apoB:hen. Tutkimuksissa on käytetty vertailukohteena keskivertohiilihydraatteja, jotka on asetettu nolla-arvon kohdalle.

Muutos apoB:ssä (mg/L), kun 1 % energiasta hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin rasvoihin

Muutos apoB:ssä (mg/L), kun 1 % energiasta hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin rasvoihin

Kuten kuvasta ilmenee, voi (maitorasva), hiilihydraatit ja naudanrasva ovat melko samanveroisia tämän ”pahan kolesterolin” eli apoB:n suhteen. Pekonin (porsaan), kananmunien ja broilerin rasva laskevat kolesterolia. Oliiviöljy, lohen rasva ja rypsiöljy laskevat sitä kaikkein eniten.

Myös hiilihydraattien laatu voi vaikuttaa apoB-arvoon. Joillakin hiilihydraattipitoisilla ruoka-aineilla tulos voi olla parempi, joillakin huonompi. Esim. kauran kuitu laskee apoB:tä. Lisäksi eri ruoka-aineiden vaikutuksessa kolesteroliarvoihin on yksilöllisiä eroja.

Eikö olekin huvittavaa, että eläinrasvaa on pidetty pitkään kolesterolipahiksena?

Lähteitä:
Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials (taulukko 1)
A Meta-Analysis of Low-Density Lipoprotein Cholesterol, Non-High-Density Lipoprotein Cholesterol, and Apolipoprotein B as Markers of Cardiovascular Risk
Fineli
THL: Rasva-aineenvaihdunnan yhtymäkohtia sydän- ja verisuonitauteihin

Päivitetty 18.6.

104 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Osaatko kertoa, paljonko apoB:n mittaus yksityisessä laboratoriossa suunnilleen maksaa? Tarvitaanko siihen lääkärin lähete?

    Johanna Kallio

    15.6.2013 at 0.22

    • En osaa sanoa tuosta hinnasta ja mittauskäytännöstä.

      Mutta itse asiassa apoB:n voi päätellä aika hyvin muista arvoista. Jos HDL on korkea ja triglyseridiarvo matala, niin apoB tai LDL-hiukkasten määrä on yleensä matalampi, kuin LDL-kolesterolin määrästä voisi päätellä.

      Jari

      15.6.2013 at 4.50

      • Ei siinä ole kolesterolia käsittääkseni mukana. Rasvan vaikutus siinä on laskettu. Varsinkaan tyydyttymättömien rasvojen vaikutuksessa tuskin on pekonin kolesterolia mukana. Uskon, että ovat tulleet pääosin kasvislähteistä. Kolesterolin vaikutuskin riippuu henkilön kolesterolin saannin pohjatasosta vahvasti. Keskiverto länkkärin kolesterolikatastrofissa lisäkolesteroli ei paljon paina, mutta jos haluat todella terveellisille kolesterolitasoille, niin en suosittele pekonia.

        ei näin

        15.6.2013 at 15.14

      • Miten ruoan kolesteroli ei voisi olla jo tuloksissa mukana, kun se tulee samassa ”paketissa” rasvan kanssa? Löysitkö lähteestä jotakin viitteitä sellaiseen?

        Jari

        15.6.2013 at 15.19

      • Korjaanpa itseäni. Ruoan kolesterolimäärä olikin tutkimuksissa vakioitu.

        Jari

        15.6.2013 at 15.22

      • Jos siis haluaa ottaa yhtälöön mukaan ruoan sisältämän kolesterolin vaikutuksen, niin pitäisi löytää tutkimus, jossa on mitattu ruoan kolesterolin vaikutusta apoB:hen, ja jossa on samanaikaisesti erilaisten rasvahappojen määrä pidetty vakiona.

        Jari

        15.6.2013 at 15.31

      • Katselin lähteestä hieman tarkemmin ruoan sisältämän kolesterolin vaikutusta. ApoB-vaikutukseen ei otettu kantaa, mutta vaikutus kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhteeseen on tutkijoiden mukaan vähäinen.

        ”Predicted changes in total:HDL cholesterol are shown in Figure 4⇓ when mixed fat constituting 10% of energy in the “average” US diet is replaced with one particular fat source or with carbohydrates. For animal fats, we adjusted for the slight effects of dietary cholesterol on this ratio.”

        Eläinrasvat vaikuttivat hiilihydraatteja suotuisammin kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhteeseen senkin jälkeen, kun arvoja oli korjattu ruoan sisältämän kolesterolin vaikutuksella.

        Jari

        15.6.2013 at 15.40

    • Eiköhän sen vaikutus ole huomioitu. Jos ei ole, niin silloin kasvirasvoissa tuskin on kolesteroliefektiä mukana, eikä niitä voi suoraan pekoniin soveltaa. Pekonin tyydyttymättömissä on kolesterolia mukana paketissa.

      ei näin

      15.6.2013 at 15.24

    • HDL-väite on ihan oma juttunsa. HDL-C:n tai apoA-1:n nostamisen hyödyt näkyy lähinnä epidemiologiassa. Kausaalisia hyötyjä ei juuri olla havaittu. Kovan rasvan LDL:ää kohottava vaikutus ei neutraloidu mitenkään HDL:ää nostavalla vaikutuksella. En kommentoi HDL:ää kuitenkaan enempää, koska tämä artikkeli koskee LDL:ää. Postaan vielä kunnolliset laskentakaavat eri rasvahappojen ja kolesterolin vaikutuksista:

      http://ajcn.nutrition.org/content/65/5/1628S.long

      Kaavat koskee kolesterolilukemia, mutta LDL-partikkelimäärä korreloi hyvin niiden kanssa. Kuten näet: ei se pekoni kovin hyvä ole. Tämän artikkelin pohjalla oleva tutkimus on myös ihan kelvoton tällaisen laskelman tekemistä varten.

      ei näin

      15.6.2013 at 18.43

      • Tässä kirjoituksessa on kyse apoB:stä eikä LDL:stä, ja apoB on tarkempi sv-tautiriskin mittari. Käsittelen LDL-kolesterolia ja muita tavanomaisesti mitattavia arvoja muissa kirjoituksissa. Joskus apoB korreloi hyvin LDL:n kanssa ja joskus ei, kuten tämän kirjoituksen lähteistä ilmenee. Ihan turha yrittää esittää, että LDL-mittaus kertoisi rasvojen apoB-vaikutuksista paremmin kuin suora apoB-mittaus, joka on lähteenä. Sekotat vain asioita.

        HDL:llä on niin vahva yhteys sv-tauteihin, että en pidä uskottavana, että se olisi pelkkä sattumaa. Esimerkiksi Framinghamin tutkimuksessa sydäntautiriski vaihteli 10-kertaisesti HDL:n korkeilla ja matalilla arvoilla, LDL:n ollessa sama. Mutta sekään ei nyt varsinaisesti liity juuri tähän blogikirjoitukseen.

        Jari

        15.6.2013 at 18.53

      • En väitäkään. Sanon vaan, että LDL-C ja apoB korreloi yleisesti hyvin keskenään. Korrelaatio rikkoutuu lähinnä metabolisesta oireyhtymästä kärsivillä ja vastaavilla sairailla ihmisillä.

        HDL-C:llä ja apoA-1:llä ei ole kuin lähinnä epidemiologinen yhteys sv-tauteihin. Framingham on epidemiologinen tutkimus. Kun kausaalista vaikutusta on tutkittu, on huomattu, että todellisuus onkin huomattavasti erilainen. Esimerkiksi geneettisillä polymorfismeilla, jotka nostaa HDL-C/ApoA-1 -arvon korkeaksi, ei ole yhtään vähemmän verisuonitautia. LDL:llä asia on toisin. Myös lääkkeillä on yritetty nostaa HDL:ää. On huomattu, että jotkin HDL:t on jopa haitallisia. Ainoa varmasti toimivaksi tiedetty HDL-lipoproteiini taitaa olla apoA-1 Milano.

        ei näin

        15.6.2013 at 20.54

      • Myös tavallista runsaampi rasvan (erityisesti eläinrasvan) syönti vähentää apoB:n ja LDL-C:n korrelaatiota, kuten näistäkin tutkimustuloksista ilmenee. Juuri silloin LDL:n ennustusarvo heikkenee.

        Jari

        15.6.2013 at 21.02

      • Ei kyllä ilmene sellaista mistään näistä tutkimuksista.🙂 ApoB nousee kovalla rasvalla myös selvästi.

        ei näin

        15.6.2013 at 21.07

      • Jos teet samantyylisen kuvaajan LDL-C:n pohjalta, niin huomaat, minkälaisilla ruoilla erot ovat suurimpia tähän apoB:n pohjalta tehtyyn kuvaajaan verrattuna. LDL-C-data löytyy tuosta samasta meta-analyysistä taulukosta 1, joka on lähteissä.

        Niillä ruoilla, joilla ero on suurin, apoB ja LDL-C tietenkin korreloivat tavallista vähemmän.

        Jari

        15.6.2013 at 21.13

      • Koko kuvaajasi on merkityksetön, koska se on tehty tuon epätarkan tutkimuksen pohjalta. Ei ole fiksua nostaa LDL:ää millään ruoilla; mitattiin sitten apoB:tä tai LDL-kolesterolia. Sama riskin lisääntyminen vaatii hiukkasia mitattaessa hieman pienemmän muutoksen, koska ne korreloi riskin kanssa jopa LDL-kolesterolia jyrkemmin.

        ei näin

        15.6.2013 at 21.26

      • Tässä on vastaava kuvaaja LDL-C:llä, yksikkö mmol/l. Varsin selkeästi huomaa, että erot apoB-tuloksiin verrattuna ovat osittain merkittäviä. Joillakin rasvoilla LDL-C ja apoB korreloivat heikosti, kuten sanoin.

        Jari

        15.6.2013 at 21.33

      • Toivoisin, ettei kommenteissa ryhdyttäisi jankuttamaan samoja argumentteja, jotka on huonosti perusteltu. Jos väität tutkimusta, johon kuva perustuu, epätarkaksi, niin laita linkki tarkempaan tutkimukseen. Käytän mielelläni tarkempaa dataa, jos sellaista on saatavilla. Jos ryhdyt sanomaan, että yksilöllinen vaihtelu kolesteroliarvoissa tekee tulokset arvottomiksi tai arvaamattomiksi, niin samalla logiikallahan voisi sitten sanoa, että aivan sama mitä syö, kun koskaan ei voi olla varma.

        Jari

        15.6.2013 at 21.38

      • Hassua, että ensin käytit tuota tutkimusta perustelemaan, että kova rasva ei nosta apoB:tä ollenkaan.

        ei näin

        15.6.2013 at 22.00

      • Nimimerkki ”ei näin” voisi nyt siistiä viestintäänsä. Ensinnäkin, älä väitä minun sanoneen jotakin sellaista, mitä en ole sanonut (”kova rasva ei nosta apoB:tä ollenkaan”). Toiseksi, lopeta samojen argumenttien toisto, jos et perustele niitä. Blogissani moderointi on kevyttä, muttei olematonta.

        Jari

        15.6.2013 at 22.07

      • Argumentti vaan on pätevä. Sen perustelee arvojen luottamusvälit.

        ei näin

        15.6.2013 at 22.10

      • Hiilarien ja rasvojen vaikutus apoB-arvoon on saatu yhdistämällä 23 eri tutkimuksen tiedot. Mukana on siis varmasti ollut satoja ihmisiä. Väitätkö, että tulosten keskiarvot ovat aivan päättömiä tai hyödyttömiä, koska koehenkilöiden kolesterolivasteessa on ollut yksilöllistä vaihtelua? Minä väitän, että tulokset antavat ihan hyvät suuntaviivat suurimmalle osalle ihmisistä.

        Jos jatkat argumentointia, niin seuraavassa viestissäsi on parasta olla jotakin uutta tietoa tai näkökulmaa.

        Jari

        15.6.2013 at 22.19

      • Eiköhän tämä keskustelu pääty tähän, koska et kertonut mitään uutta. Samat jutut voi jo lukea vanhemmista viesteistäsi moneen kertaan. Tutkijat itse eivät tunnu jakavan mielipidettäsi apoB-tulosten hyödyttömyydestä.

        Jari

        15.6.2013 at 22.28

      • Perustat päätelmäsi puhtaan näytön sijaan siihen, mitä ”tunnet” tutkijoiden mielipiteiden olevan?

        ei näin

        15.6.2013 at 23.10

      • Niinpä niin. Tämän kirjoituksen kolesterolitulokset perustuvat näyttöön, mutta tulokset eivät taida miellyttää sinua, joten väität näyttöä epätarkaksi, koska jokaisella ihmisellä kolesterolivaste ruokiin ei ollut täysin identtinen. Kyse taitaa olla enemmänkin ideologiasta kuin näytön kunnioittamisesta.🙂

        Jari

        16.6.2013 at 5.23

      • Harmittavaa on että virallinen taho suhtautuu tutkimuksiin niin kuin tässä keskustelussa ”ei näin” nimimerkki. Faktat pitäisi saada pöytään ja selkeät argumentit. Tietoa teorioiden takana näyttäisi olevan, mutta niiden tulkinta ontuu. Mielestäni Jari tämä sinun sivusi on positiivinen tuulahdus tässä valtavirtojen maassa.

        Andrew

        16.6.2013 at 8.36

      • Jeps. Tässä tapauksessa nimimerkin perustelut ovat sen verran kummallisia, etten ihmettelisi, jos kyse olisi ihan tahallisesta keskustelun sekottamisesta.

        ”Virallinen taho” sentään ymmärtää vaieta, jos sanomalle ei löydy kunnon perusteluja.

        Jari

        16.6.2013 at 13.13

      • Jahas, tuli näköjään päädyttyä sitten Jarinkin blogiin ekaa kertaa. Tervehdys vain isännälle. Kommentoin ekana tätä:

        ”Kausaalisia hyötyjä ei juuri olla havaittu.”

        Sillä puolen ruutua ei ilmeisesti olla kuultu HDL-infuusioterapiasta? Verisuoneen annettu HDL puhdistaa sv-tautipotilaiden suonia plakeista. Mitenkäpä tämän selität jos et kausaalisella vaikutuksella (jolle muuten tiedetään useita mekanismeja)? Hmm?

        Mie

        16.6.2013 at 23.32

      • Infuusioterapiassa on käytetty apoA-1 Milanoa, joka on toimiva.

        Tämän blogin kommenttisysteemille voisi tehdä jotain. Eihän tällaisesta sekasotkusta ota Erkkikään selvää.

        jorma

        17.6.2013 at 15.38

      • Saman asian jankuttamista ei tarvitse jatkaa nimimerkkiä vaihtamalla.

        Blogin keskusteluketjut toimivat niin, että vastaa-linkistä viesti menee sen alla olevaan ketjuun. En usko, että voin vaikuttaa siihen, miten tämä WordPress-palvelu järjestää viestit.

        Jari

        17.6.2013 at 15.45

      • Tästä käytetyn lähteen kakkoskuvasta ilmenee, miten hyvin tai huonosti ennustetut arvot vastaavat mitattuja arvoja.

        Jari

        17.6.2013 at 15.49

      • Näppärästä vaihtelet perusteluita. Ei ollut kyse kolesterolisuhteesta vaan apoB:stä. Tutkimus antaa kokonaiskolesterolin ja HDL:n osalta paljon tarkempia lukemia, kuten luottamusväleistä näkyy. ApoB:n osalta ihan merkityksetön kuitenkin.

        jorma

        17.6.2013 at 19.13

      • Tarkkuutta oli ihan hyvin, kuten kuvasta näkyy. Hiilarit ja tyydyttynyt rasva olivat apoB:n suhteen niin lähellä toisiaan, että siinä olisi tarvittu enemmän dataa tilastollisesti merkitsevään tulokseen. Laskuissa on kuitenkin käytetty suurelta joukolta mitattua keskiarvotulosta. Mikä olisi parempi luku? Luuletko, että keskiarvo olisi muuttunut radikaalisti, jos dataa olisi enemmän?

        Jari

        17.6.2013 at 19.19

      • Tarkkuus parempi ainakin HDL:n ja kokonaiskolesterolin osalta. ApoB:tä tutkimus ei osaa arvioida tarkasti. Myöskään se ei osaa ottaa huomioon ravinnon kolesterolin hyvin epälineaarista vaikutusta.

        jorma

        17.6.2013 at 19.38

      • Et ehdottanut mitään tarkempaa laskentatapaa.

        Jari

        17.6.2013 at 19.40

      • Pyysin jo toiselta nimimerkiltäsi kerran tai kaksi viitteitä niihin muihin, mahdollisesti tarkempiin tutkimuksiin. Enkä saanut. Joten eiköhän tässä ole jo tarkimmat mittaukset käytössä.

        Jari

        17.6.2013 at 19.48

      • Vakuuttavaa tuo ”eiköhän ole”. Et ole asiantuntija tässä asiassa. Blogin lukija ei välttämättä tiedä, että sinulla ei oikeasti ole juuri hajuakaan siitä, miten asia todellisuudessa on. Silti tässä blogissakin hyökkäät aggressiivisesti todellisten alan asiantuntijoiden kantoja vastaan.

        jorma

        17.6.2013 at 20.03

      • Ei minulla ole tarvetta esittää tietäväni kaikkea. Suosittelen samaa sinullekin, koska vasta-argumenttisi ovat niin heiveröisiä. Sinä et ole asiantuntija. Nyt voisit siirtyä muualle kiukuttelemaan, ennen kuin joudun poistamaan tuplakommenttejasi, triplakommenttejasi jne.

        Jari

        17.6.2013 at 20.06

      • Minä en hyökkää itseäni enemmän asiasta tietävien asiantuntijoiden kantoja vastaan ilman minkäänlaisia perusteita. Tässäkin kirjoituksessa olevan laskelman voi joku oikeasti ottaa tosissaan.

        jorma

        17.6.2013 at 20.11

      • Sinähän hyökkäsit kokeneen tutkijan laatiman meta-analyysin kimppuun ilman minkäänlaisia järkeviä perusteta, koska tulos ei sovi maailmankuvaasi. Täällä ei kaivata tekopyhyyttä tai ideologioita vaan rakentavaa, perusteltua kritiikkiä. Seuraavat viestisi poistetaan, jos niissä ei ole mitää rakentavaa. Olet sotkenut tätä kommenttiosiota jo liikaa.

        Jari

        17.6.2013 at 20.18

      • Enkä hyökännyt. Arvostelin ainoastaan sinun tulkintaasi, jota kyseisen tutkijan tutkimus ei tue.

        jorma

        17.6.2013 at 20.22

      • Kirjoitit: ”Tutkimus oli epäluotettava.” Valehtelua täällä ei myöskään kaivata.

        Jari

        17.6.2013 at 20.24

      • Jos haluat antaa rakentavaa kritiikkiä, voit vastata näihin sinulle esittämiini kysymyksiin, joihin et vastannut:

        Laskuissa on kuitenkin käytetty suurelta joukolta mitattua keskiarvotulosta. Mikä olisi parempi luku? Luuletko, että keskiarvo olisi muuttunut radikaalisti, jos dataa olisi enemmän? Jos väität tutkimusta, johon kuva perustuu, epätarkaksi, niin laita linkki tarkempaan tutkimukseen.

        Älä turhaan ala selittämään jotakin muuta.

        Jari

        17.6.2013 at 20.32

      • Nimimerkki ”ei näin”/jorma ohitti kysymyksen toistamiseen, joten on ilmeistä, ettei hän ole täällä osallistumassa keskusteluun vaan sotkemassa sitä. Jatkossa viestejä ei enää julkaista.

        Poistin myös kymmenisen viestiä, joissa hän toisti jo kerran sanomaansa asiaa uudestaan, jotta keskustelusta tulisi edes hieman helppolukuisempi.

        Jari

        17.6.2013 at 20.40

  2. Laskelmassa ei ole järjen hiventäkään. Viittaamasi tutkimus ei osaa sanoa mitään kovan rasvan vaikutuksesta apoB:hen.

    ei näin

    15.6.2013 at 11.01

    • Tällaisten ”järjen hiventäkään”-kommenttien tueksi pitäisi kyllä olla vakuuttavampia perusteluja. Jokainen voi tarkistaa laskelmat lähdetutkimuksesta, joka on vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistu laaja koostetutkimus. Tai jos sinulla on jokin muu lähde, josta löytyy vielä laajempaan aineistoon perustuvat kolesterolivaikutukset hiilihydraateille ja kaikille eri rasvahapoille, niin laita toki linkki tänne.

      Jari

      15.6.2013 at 13.33

      • Arviot on epätarkkoja. Pekonissa onkin yllättävän paljon pehmeää rasvaa. Silti pekonin vaikutus voi jäädä jopa viittaamasi tutkimuksen luottamurajoissa negatiiviseksi. Lukija ei tiedä tätä lukiessaan pekonihehkutustasi.

        ei näin

        15.6.2013 at 14.31

      • Kolesteroliarvojen vasteet eri ruokiin tietenkin vaihtelevat eri ihmisillä, ja tässä taulukossa on keskivertoihmisen arvot. Ero pekonin ja hiilihydraatin välillä on sen verran suuri, että eiköhän ylivoimaisella valtaosalla ihmisistä pekoni anna paremmat kolesteroliarvot.

        Ja kuten sanoin, tarkempia tutkimuksia otetaan mielellään vastaan.

        Jari

        15.6.2013 at 14.38

      • Kaiken lisäksi pekonin ja munan kolesteroli vaikuttaa myös apoB-arvoon.

        ei näin

        15.6.2013 at 14.46

    • Aiempi kommentti meni väärään kohtaan. Blogin vastaussyteemi on vähän sekava. Korjataan vielä aiempaa pointttia sillä, että kolesterolilla on hyvin mahdollisesti kaiken lisäksi itsenäinen vaikutus, mikä ei näy veren kolesterolin paastoarvoissa. Tämä siis niille tiedoksi, jotka joka tapauksessa syö paljon kolesterolia, ja sen takia luulee, että on aivan sama vaikka söisi 10 munaa päivässä.

      ei näin

      15.6.2013 at 15.21

      • Ei näin,

        ”Korjataan vielä aiempaa pointttia sillä, että kolesterolilla on hyvin mahdollisesti kaiken lisäksi itsenäinen vaikutus, mikä ei näy veren kolesterolin paastoarvoissa.”

        Avaatko tätä tarkemmin?

        Mie

        17.6.2013 at 20.29

  3. Jokainen voi koittaa syödä paljon naudanrasvaa ja pekonia ja käydä mittaamassa apoB:n. Takaan, että tulos on jotain aivan muuta, mitä tämä kirjoitus väittää.😀

    ei näin

    15.6.2013 at 11.07

    • Lähteenä käytetyssä tutkimuksessa on tehty juuri niin.

      Jari

      15.6.2013 at 13.26

  4. Myös pehmeiden rasvojen vaikutuksien osalta tulokset on todella epätarkkoja tutkimuksessa, jonka pohjalta tämä laskelma on tehty. Kannattaa varoa tällaisia kirjoituksia, jos on kiinnostunut verisuoniensa terveydestä.

    ei näin

    15.6.2013 at 11.11

    • ”Epätarkkoja” verrattuna mihin? Jari viittaa meta-analyysiin 60 trialista ja tulokset ovat täysin linjassa paitsi a) epidemiologisen näytön niin myös b) syöttökoenäytön kanssa (vrt. tästä meta-analyysi Clarke et al, ”Dietary lipids and blood cholesterol: quantitative meta-analysis of metabolic ward studies”, 1997). Pehmeiden rasvojen monipuolinen käyttö tuo edun lipidiarvoissa.

      Mie

      16.6.2013 at 23.48

  5. Hiilihydraattien käyttö nolla-arvona on myös perusteetonta. On apoB:n kannalta eri asia, juoko kokista vai syötkö kaurapuuroa.

    ei näin

    15.6.2013 at 11.25

    • Kuten sinulle jo muualla selitin, niin meta-analyysissä, joihin kolesteroliarvojen muutokset perustuvat, oli mukana 60 tutkimusta 11 eri maasta, kaksi myös Suomesta. Tulokset olivat lähellä toisiaan kaikissa tutkimuksissa, syötiin hiilihydraatteina sitten mitä tahansa, joten tuskin mistään löytyy sellaisia hiilihydraatteja, joilla tulokset menisivät päälaelleen.

      Jari

      15.6.2013 at 13.30

      • Ne kertovat suhteesta johon keskiarvohiilariin. Kannattaa pyrkiä syömään hiilareita paremmin kuin keskiverrosti.

        ei näin

        15.6.2013 at 14.33

      • Tiedämme kuitupitoisten hiilarien (mm. kasvikset) myönteiset vaikutukset sv-terveyteen, joten ajatus siitä että tulokset eivät muuttuisi hiilarien laadun myötä ei ole järkevä oletus.

        Mie

        16.6.2013 at 23.50

      • Tervetuloa blogiin, Mie. Uskon kyllä, että hiilarien laatu voi vaikuttaa tulokseen, kuten kaura tuossa alempana, mutta en usko, että vaikutus on välttämättä kovin suuri.

        Jari

        17.6.2013 at 4.10

  6. Tämän perusteella maitorasva on kuitenkin pahasta tai yhtä pahaa kuin hiilihydraatit. Tähän esittämääsi aineistoon perustuu myös nykykäsitys kasvirasvojen ”hyvyydestä” kuitenkin niin tulkiten että kovan voirasvan vaihtaminen pehmeisiin kasvirasvoihin vähentää ateroskleroosiriskiä. Hiilihydraattien vastaava vaihtaminen kasviöljyihin ajaisi tämän aineiston perusteella saman asian. Jostain syystä sekä eläimen punaisesta lihasta saatavat rasvat että maitorasva on nähty pahana, mutta tämän mukaan niillä on eroa eläinrasvojen, kuten pekonirasvan, ollessa suositellumpaa. Nämä on vaikeita asioita ymmärtää. Itselläni karpatessa ldl on noussut todella korkealle tasolle. Tosin hdl on hyvä ja triglyseridit alhaalla, minkä perusteella asia ei olisi kovin vakava. En ole saanut lähetettä apoB-tutkimuksiin vaikka olen pyytänyt. Tiedätkö tehdäänkö Suomessa kyseistä tutkimusta yksityishenkilöille?

    Andrew

    15.6.2013 at 14.38

    • Täytyy kuitenkin muistaa pari asiaa. ”Kovia rasvojakin” on erilaisia, ja niiden kolesterolivaikutuksissa on tutkitusti eroa. Tässä laskelmassa on otettu huomioon vain kaikkien ”kovien rasvojen” keskimääräinen vaikutus. Rasvaiset maitotuotteet eivät ole yleensä lisänneet sydän- ja verisuonitautien riskiä laajoissa väestötutkimuksissa.

      Toinen asia on sitten se, että kolesteroliarvot eivät vielä ole koko terveys, Muillakin seikoilla on vaikutusta.

      Muista arvoistasi voisi päätellä, että LDL-hiukkasia on vähemmän, kuin LDL-kolesterolin määrä antaisi ymmärtää, mutta tätä keskustelua kannattaa kuitenkin jatkaa lääkärin kanssa. Luulisi, että ainakin yksityiseltä lääkäriltä saisi omalla rahalla apoB-kokeen.

      Jari

      15.6.2013 at 14.59

  7. Lipidologi Thomas Dayspring kirjoitti juuri noista suhteista ja LDL-P:stä http://tinyurl.com/n823sn9
    Juttuun joutuu valitettavasti rekisteröimään, mutta se on nopea homma ja tuolla on muutakin kiinnostavaa.

    Tuossa kirjoituksessa nainen oli terveysongelmien takia kääntynyt paleoon/karppiruokavalioon. Paino tippui ja olo koheni, mutta lipidiarvot syöksyivät taivaaseen.

    ”Could the low carb crowd be outliers and in them we can ignore LDL-C and LDL-P? The advocates of those diets say there is no study showing harm of elevated LDL-P and LDL-C in patients who have eliminated or drastically reduced their insulin resistance and inflammatory markers by low carbing. That is true, but what they want to ignore is, that there is no data anywhere that shows they are an exception.”

    ”Their belief is that by reducing all other atherosclerotic risk factors and normalizing their arterial wall and endothelial biology that, apoB-containing lipoproteins, like LDL, cannot enter the arterial wall. Although LDL-C and LDL-P in plasma are high, none of the cholesterol content of the apoB-particles gains entry into the arterial wall. Is that plausible???? Sure! But is that also erroneous or wishful thinking? Sure?”

    ”Does one want to bet their CV health or life on a plausible theory? Some do and some do not. Seems to me the first step is to do what this woman did: adjust the nutritional regimen.”

    Minusta tuo teoria, että ”suhteet merkitsee tavanomaista mittausta enemmän”, on vielä hyvin kyseenalainen teoria. Tuo teoria ei ole kuitenkaan suuremmassa mittakaavassa lyönyt itseään läpi. Toistaiseksi ainakin Suomessa tehdään pääosin normaali lipidien mittausta ja siitä tehdään riskiarvio.

    Minusta korkean kolesterolin haitat on hyvin dokumentoitu lääketieteen historiassa. Tämä partikkeli- ja suhdeteoria on verrattain uutta tietoa. Se on toki saamassa jalansijaa, mutta toistaiseksi on melko riskialtista luottaa siihen sokeasti.

    (Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tuo esimerkkitapaus sai karppauksella nostetut arvot takaisin normaalirajoihin, kun lisäsi hieman hiilihydraattia ruokavalioonsa ja kiinnitti huomiota rasvan lähteisiin, pääosin välttelemällä tyydyttyneitä rasvoja.)

    Jussi

    15.6.2013 at 20.02

    • En ole ihan varma, ymmärsinkö keskeistä sanomaasi. Data tässä ei tule kyseenalaistamistasi kolesterolisuhteista vaan LDL-P:stä tai apoB:stä. Vai oletko sillä kannalla, että LDL:n kokonaismäärä olisi hiukkasmäärää parempi markkeri?

      Viittaat myös yksittäistapaukseen. Kommentoin tuolla ylempänä, että ”kolesteroliarvojen vasteet eri ruokiin vaihtelevat eri ihmisillä”. Jos siis itsellä jokin sellainen ruoka huonontaa kolesteroliarvoja, joka kaverilla päinvastoin parantaa niitä, niin omalla kohdalla kannattaa varmaankin kokeilla muita ruokia.

      Jari

      15.6.2013 at 20.15

      • Juu, sekoitin suhdeteorian samaan. Silmäilin tuon kirjoituksen vain läpi(ei ole siis tutkimus vaan enemmänkin potilastapaus).

        Dayspringin mukaan LDL-P on parempi markkerit kuin LDL-C.
        http://www.lecturepad.org/dayspring/lipidaholics/images/291graphics/Slide8.png (en tiedä avautuuko ilman kirjautumista.)

        Tuossa kuvassa kuitenkin keskiarvo LDL-C:lle oli 3.38, joka on nykysuositusten yläpuolella. Entäs jos LDL-C olisi 2.00, tarvitaanko tällöin enää LDL-P tai apoB:n mittausta, koska riski on hyvin alhainen?

        Toki LDL-P ja apoB:n mittaaminen antaa paljon tarkemman arvion kuin kaavalla laskettu LDL-C ja laitteiden kehittyessä ja mittausta halventuessa voidaan varmasti siirtyä tähän mittaukseen.

        On myös totta, että tuo potilaskertomus Dayspringiltä perustui yksittäistapaukseen. Olen kyllä ymmärtänyt, että ravinnon kolesteroli ja tyydyttyneet rasvat nostavat jokaiselle ihmisellä kolesterolitasoja. Yksittäistapauksena itselläni kolesteroliarvot laski, kun vaihdoin munat ja pekonit kaurapuuroon.

        Ihmettelin myös hieman tuota, että kaikki hiilarit, laadusta huolimatta, on niputettu ”hiilareiksi”. Kuitenkin virvoitusjuomat, karkit ja possumunkit on hiilaria, siinä missä kaurapuuro ja perunakin. Toki tarkensit että on syöty kaikkea hiilaria.

        Viitaten tähän: ”Eikö olekin huvittavaa, että rasvaisia ruokia on pidetty pitkään kolesterolipahiksina?”

        Jos suurin osa suomalaisista vaihtaa kaurapuuron pekoniin ja muniin, parantuuko siinä suomalaisten kolesteroliterveys? Näitä asioita pitää miettiä aina laajassa mittakaavassa ja mennä sillä näytöllä mikä on kansanterveydellisesti paras. Käsittääkseni kauralla on parempi vaikutus lipidiarvoihin kuin pekonilla tai kananmunalla.

        Jos aamupalaksi on tapana vetää kokista ja sokeroituja suklaamuroja, on varmasti parempi syödä vaikka keitetty kananmuna.

        Mielestäni tuossa on se dilemma, että hiilarit on niputettu samaksi paketiksi.

        Jussi

        15.6.2013 at 21.22

      • Jos LDL-C laskee 3,38:sta 2:een, niin varsin todennäköistä on, että myös apoB on laskenut. Kuinka paljon? Riippuu ruokavalion koostumuksesta.

        Hiilareiden niputus johtuu varmaankin käytännön syistä. Ja jos kansanterveyttä miettii, niin siinä tapauksessahan tutkimusten keskiarvohiilarit varmaankin ovat lähellä kansan keskimäärin syömiä hiilareita. En usko, että tutkimuksissa oltaisiin menty virvoitusjuoma-karkki-possumunkkilinjalla.

        Liekö kaurapuuro erityisen hyvää hiilaria? Ainakin GI on korkea kaupasta ostetuilla hiutaleilla valmistettuna.

        Oma mutuni on, että pekoni ja munat voittavat kaurapuuron apoB:n suhteen, kuten data hiilareista keskimäärin kertoo. Ero on melko suuri. En kuitenkaan usko, että mikään askeettinen joko-tai-ruokavalio on tarpeen. Kunhan kovin suuri osa ruoista ei ole voi-hiilari-nautalinjalla, oman maun mukaan, niin hyvin menee.

        Jari

        15.6.2013 at 22.02

      • Jari, joo, jos LDL-C on tarpeeksi alhainen, on varmasti tuo apoB myös hyvin alhainen eikä todennäköisesti tarvita tarkempaa mittausta. Suuremman LDL-C pitoisuuden omaava voi hyötyä hieman enemmän laajemmista mittauksista riskiarviota tehdessä.

        Täysjyväkaurapuuron GI on 58, ”instant” kaurapuuron GI on korkeampi.

        Jussi

        16.6.2013 at 9.04

      • Vilkaisin, mitä PubMed tietää kaurasta ja apoB:stä. Betaglukaanilisä ei vaikuttanut arvoon, mutta kauralese laski sitä vehnäleseeseen ja ”ei mihinkään leseeseen” muttei riisin kuituun verrattuna. Kokonaisesta kaurapuurosta ei löytynyt tietoa. Käytännöllisellä määrällä kauralesettä voisi saada noin 8 mg/dl edun apoB:ssä. Etu on mielestäni melko pieni, koska tämän kirjoituksen kuvassa näkyvä apoB:n lasku tulee jo korvaamalla vain yksi prosentti päivän energiasta.

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18334815
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14520027
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1654739
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2169702

        Jari

        16.6.2013 at 15.15

    • Kaurapuuro on kovaa kamaa. Kolesterolit ja apoB laskee toisin kuin munalla ja pekonilla. GI tuskin on puurolla kovin korkea. GI on muutenkin melko merkityksetön. Diabeetikolle voi tuottaa ongelmia, jos hänellä ei ole insuliinia. Tavalliselle terveelle ihmiselle ihan merkityksetön joku puuron GI. Kaurapuuron vaikutusta voi tehostaa kauraleseellä: reilusti alle desissä kauralesettä on 3g betaglukaania. 3g betaglukaania päivässä ottaa LDL-C:stä helposti jopa 10% pois.

      ei näin

      15.6.2013 at 22.43

  8. ”Käytännöllisellä määrällä kauralesettä voisi saada noin 8 mg/dl edun apoB:ssä. Etu on mielestäni melko pieni, koska tämän kirjoituksen kuvassa näkyvä apoB:n lasku tulee jo korvaamalla vain yksi prosentti päivän energiasta.”

    Tämä ”käytännöllinen määrä” taitaa olla ”käytännöllisesti valittu”, hmm?🙂 Yhdessä mainitsemistasi tutkimuksista oli kauraleseen & rasvamodifikaation yhdistelmällä saatu oikein kiva tulos. Määrä 35-50 g kauralesettä ei nyt kovin epäkäytännölliseltä kuulosta.

    Mie

    17.6.2013 at 0.04

    • Siis juuri tuota 35-50 g määrää tutkijat itse kutsuivat käytännölliseksi (”within a practical range of intake”). Mutta itse asiassa katsoin noita tuloksia viime kerralla hieman huolimattomasti. Ero apoB:ssä ei ollutkaan 8 vaan vaan 42 mg/dl, mutta siinä taitaa olla mukana myös rasvamodifikaatio ja kalorivaje eikä pelkästään kauraleseen vaikutus. Tiivistelmästä ei näy tulosta kauralese vs. ei kauralesettä, enkä pääse katsomaan koko tekstiä. Pääseekö joku muu?

      Jari

      17.6.2013 at 4.19

    • Kolmannessa lähteessä kauraleseitä syötiin päivässä 110 g (onko se sitten enää käytännöllistä) ja apoB laski 200 mg/dl, jos laskin oikein. Laskinko? Tässä koehenkilöillä oli korkea kolesteroli.

      Jari

      17.6.2013 at 4.35

    • Neljännessä kauraleseitä 95 grammaa, ja apoB:n lasku näyttää kovin hurjalta täällä olevaan kuvaan verrattuna. Mahdollisesti en osaa kääntää noita yksiköitä oikein.

      Jari

      17.6.2013 at 4.54

    • Neljännessä paperissa olikin kirjotettu apoB:n yksikkö väärin, ja sen takia se näytti kummalliselta.

      Laskin noista kahdesta tutkimuksesta arviota kaurapuurohiilarin apoB-vaikutukselle. Tutkimusten tuloksissa oli jopa viisikertainen ero, tosin paremman tuloksen saaneilla oli myös korkeampi apoB-lähtöarvo. Mensink ei kertonut, minkälainen kolesterolitaso hänen datassaan oli keskimäärin.

      Noin 1 E% kaurapuuroa saattaisi laskea apoB:tä 1,1-5,7 mg/L aivan kuiduttomaan hiilariin verrattuna. Ja Mensinkissä keskiarvohiilari on tuskin ollut kuiduton. Erilaisia muuttujia on niin paljon, että tämä on hyvin karkea arvio, mutta kaurapuuro voi ollakin pekonin veroista apoB:lle.

      Seuraavasta voisi löytyä jotakin arviota ruiskuidulle, mutta en pääse lukemaan koko tekstiä:

      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21215605

      Jari

      17.6.2013 at 17.48

  9. ”Tervetuloa blogiin, Mie. Uskon kyllä, että hiilarien laatu voi vaikuttaa tulokseen, kuten kaura tuossa alempana, mutta en usko, että vaikutus on välttämättä kovin suuri.”

    Uskosi horjuvuus ei ole perusteltua. Tuskin tarvinnee enää tässä vaiheessa kerrata näyttöä tästä asiasta. Jos taas puhut apoB/partikkelimääräspesifisti, niin toivoisin että et lähde kehittelemään tästä uutta ns. väärää dilemmaa kuin aikanaan tuosta partikkelikokoasiasta.

    Mie

    17.6.2013 at 7.41

    • Tarkennan itseäni: jos tuolla ”kovin suurella” tarkoitat esim. sitä vaikutuksen suuruutta joka saadaan rasvasuhteita säätelemällä, niin ok. Yksittäisten muuttujien kohdalla puhutaan tietenkin väistämättä pienemmistä vaikutuksista kuin esim. kokonaisen ruokavaliomallin tai roiman painonpudotuksen tuomista eduista.

      Mie

      17.6.2013 at 8.31

      • Tarkoitin siis nimenomaan näihin kuvassa oleviin rasvamuutoksiin suhteutettuna.

        Jari

        17.6.2013 at 10.19

  10. Selvästi tarkoituksenhakuista niputtaa kaikki hiilihydraatit yhteen. Kun tulokset ovat tuota, niin hiilihydraattien laatu on ollut luokkaa roskaruoka. Huomattava osa meta-analyysin tutkimuksista oli tehty Jenkeissä, missä hiilihydraattien laatu on juuri sitä. Jos otettaisiin hiilihydraatiksi vaikkapa bataatti, niin tulos olisi aivan erinäköinen.

    bataatinsyöjä

    17.6.2013 at 9.05

    • Kyse ei ole tarkoitushakuisuudesta vaan ihan puhtaasti tutkimuksien käytännön rajoituksista. Olisihan se mielenkiintoista, jos jokaiselle ruoka-aineelle olisi omat tarkat tulokset, mutta se nyt vaan ei ole mahdollista. Lähteenä olevassa tutkimuksessa ei rasvojakaan eroteltu mitenkään ruoka-ainekohtaisesti, vaan kyse oli pelkästään karkeasta rasvahappojakaumasta. Et kuitenkaan syyttänyt tutkimusta rasvojen osalta tarkoitushakuiseksi.

      60 tutkimuksesta 34 tehtiin Jenkeissä eli 26 tehtiin muissa maissa eli Hollannissa, Tanskassa, Kanadassa, Suomessa, Israelissa, Malesiassa, Norjassa, Saksassa, Italiassa ja Englannissa. Mitään erityistä maantieteellistä eroa ei tuloksissa ollut. Kyseessä on siis sellaiset hiilarit, mitä nyt ihmiset useissa maissa yleensäki syövät. Ja tämänkään suhteen et syyttänyt, että tutkimuksessa käytetyt rasvat olisivat olleet roskaruoasta.

      Jari

      17.6.2013 at 10.26

      • Mutta kun sinä väität, ”Hiilihydraattien vaihtaminen mm. pekoniin ja kananmuniin laskee haitallisina tai “pahana kolesterolina” pidettyjen LDL-hiukkasten määrää verenkierrossa.”

        Kyseinen väite ei päde kuin roskaruokahiilihydraateille.

        bataatinsyöjä

        17.6.2013 at 11.12

      • Jätit nyt selvittämättä, mihin ajatuksesi perustuu. Ja olisiko kaikki hiilihydraatit sattumalta otettu roskaruoasta mutta kaikki rasvat kuitenkin tuoreista ja terveellisisistä ruoka-aineista?

        Jari

        17.6.2013 at 11.15

      • Tutkimus varmasti on asiallinen, mutta siinä on omat rajoituksensa, joita sinä olet hyödyntänyt ja tehnyt paikkaansa pitämättömiä väitteitä.

        bataatinsyöjä

        17.6.2013 at 21.05

      • Jos sinä (vai kolmas nimimerkki?) olet täällä keskustelemassa, niin älä turhaan vihjaile vaan mene suoraan asiaan ja kerro, mikä kirjoituksessa ei pidä paikkaansa ja miksi ei.

        Jari

        17.6.2013 at 21.10

    • Kuules nyt ”bataatinsyöjä”. Jos tutkitaan erilaisten vaihtokauppojen vaikutusta isokalorisessa tilassa, täytyy aina olla jokin vertailukohta. Alan kirjallisuudessa hiilihydraatit ovat aivan yleisesti tämä vertailukohta. Tämä EI tarkoita etteikö hiilareiden kohdalla olisi keskinäisiä eroja – eikä sitä, että esim. pekonin popsiminen olisi sv-tautien kannalta parempi veto kuin kuitupitoisen hh:n nauttiminen.

      Mie

      17.6.2013 at 13.24

      • Selvennetään vielä: kys. meta-analyysin (ja sen osatutkimusten) fokus on siis erilaisten rasvojen ja rasvanlähteiden KESKINÄISISSÄ suhteissa. Hh:n käyttö nolla-arvona on metodologinen ratkaisu, tarkoitus ei edes ole tarkastella mitään erilaisiin hiilareihin liittyvää, verrata erilaisten hh-lähteiden vaikutusta lipidiarvoihin tms.

        Valittaminen siitä, että hh:n laatuja ei eroltetu on näin ikään analogisesti verrattavissa siihen, että saapuisit viimeiltaista futismatsia ruotivien urheiluasiantuntijoiden keskustelutilaisuuteen valittamaan siitä että tulevan lätkämatsin miehistövalinnoista ei puhuta.

        Mie

        17.6.2013 at 15.36

  11. Jorma kirjoitti,

    ”Tutkimus oli epäluotettava. Siinä ei ollut tarkkuutta juuri ollenkaan. Eri asioista johtuvia virhelähteitä oli liian paljon. Tämä näkyy luottamusvälissä. Ei epätarkkaa tulosta voi selittää hyväksi jauhamalla jotain epämääräistä yksilöllisistä eroista. Tutkimuksen tarkkuus on arvioitu juuri luottamusvälissä.”

    Kyse siis siitä, että että taulukon 1 mukaan p-arvo vaihdoksessa ”hh –>safa” apoB:n kohdalla EI osoita tilastollista merkitsevyyttä? Juu, näin on. Tältä pohjalta Jarin laskelmat ja kuvat ovat toki puhtaasti suuntaa antavia ilman tilastollista tukevuutta – vähän vaikea saada konklusiivista tulosta mikäli tilastollisesti validia tietoa vaihdoksen ”hh–>safa” vaikutuksesta apoB-arvoihin ei ole. Tekijät toteavatkin, että ”replacement of carbohydrates with SFAs did not change apo B concentrations.”

    Mutta mutta … Muutama selventävä huomio. Kyseessähän EI ollut ”tutkimus” vaan meta-analyysi satunnaistetuista kontrolloiduista kokeellisista tutkimuksista. Eikä se ollut myöskään ”epätarkka” per se, vaan kys. kohdassa tutkimusnäyttö ”hh–>safa” -vaihdoksen eduista apoB-arvon kohdalla oli yksinkertaisesti sen verran hajanaista ettei tilastollista merkitsevyyttä löytynyt. Jos meta-analyysi on epäluotettava, niin syyt siihen eivät ole se että sen mukaan kohdassa X ei havaittu vaikutusta, vaan tutkimusdatan inkluusio ja/tai käsittely.

    Mie

    17.6.2013 at 17.57

  12. Ei se ole huvittavaa.
    Mutta surullista on se että THL on yhä vieläkin sitä mieltä vastoin parempaa tietämystä.
    Niinpä THL pitäisikin kansalle vahingollisena lakkauttaa mutta ensin se voisi nimensä vaihtaa SHL:ksi – Sairauden ja huonovointisuuden laitokseksi.

    Monityydyttämätön rasvahappo

    18.6.2013 at 10.24

    • Ehhehehe? Jarin olkiukkoon (eri rasvojen vaikutukset kolesterolisuhteisiin tiedetään kyllä) yhdistellään THL-angstia. Klassista kamaa, kertakaikkiaan. Ei tätä voi edes parodioida.🙂

      Mie

      18.6.2013 at 10.40

  13. Tietysti tämä:

    ”Eikö olekin huvittavaa, että rasvaisia ruokia on pidetty pitkään kolesterolipahiksina?”

    Ei kukaan pidä rasvaisia ruokia kuten lohta, avokadoa tms. tms. kolesterolipahiksina. Väite oli aivan liian maailmojasyleilevä vailla yksilöintiä siihen kuka & missä –> olkiukko.

    Muuten, voisit lisätä tähän blogipostisi alkuun maininnan siitä, että koskapa lähteenä käyttämäsi Mensink et alin mukaan hh –> safa -vaihdoksen eduista (tai haitoista) apoB-arvon suhteen ei löydy tilastollisesti merkitsevää näyttöä, on koko taulukon validiteetti kyseenalainen ja sen arvo parhaimmillaankin suuntaa-antava. Olisi reilumpaa näin lukijaa kohtaan, eikö totta?

    Mie

    18.6.2013 at 11.26

    • Olet oikeassa tuon lauseen suhteen. Se oli turhan yksinkertaistettu. Vaihdoin siihen rasvan tilalle eläinrasvan ja lisäsin samalla myös maininnan hiilihydraattien laadun vaikutuksesta.

      Minun mielestäni tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin enemmän kuin parhaimmillaankin suuntaa-antavia, mutta mielipiteesi olkoon rekisteröitynä kommenteissa.

      Tyydyttynyt rasva on vain yksi tutkituista kolmesta rasvalaadusta, ja jos tilastollista merkitsevyyttä pidettäisiin tässä taikarajana, niin voisihan olla, että jossakin niistä 23 tutkimuksesta, joista apoB-arvot on saatu, tulos olisi tilastollisesti merkitsevä, mutta samalla henkilömäärä olisi rutkasti pienempi ja yleistettävyys kärsisi.

      Jari

      18.6.2013 at 12.25

      • ”Minun mielestäni tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin enemmän kuin parhaimmillaankin suuntaa-antavia, mutta mielipiteesi olkoon rekisteröitynä kommenteissa.”

        Eivät ne valitettavasti muuta ole tällä meta-analyysitasolla. Mitä enemmän safaa ruoassa (suhteellisesti), sitä huterammat tulokset.

        Mie

        18.6.2013 at 16.50

  14. Mikä on kuidun vaikutus veren rasva-arvoihin, kun kuidun lähde otetaan huomioon? Eroa sokerillisen vs sokerittoman välillä on varmaan merkittävä. Eli sokerisen kuidun esim. leivän tai kaurapuuron ero lähes sokerittomaan kasvikseen tai psylliumkuituun tai kolestyramiiniin. Myös kuidun lähteen kypsentämättömyys tai kypsennys varmaan vaikuttaa.

    Kuidun vaikutusmekanismi

    – Kuitu lisää merkittävästi sapen eritystä ulosteen mukana (kuitu sitoo sappihappoja)
    – Pienentynyt sapen takaisinkierto vähentää maksan kolestorimäärää. Sen kompensoimiseksi maksasolujen LDL-reseptorien määrä kasvaa, ja maksa alkaa ottaa verestä enemmän LDL-kolesterolia, jonka määrä veressä näin ollen pienenee.
    – Liukoinen kuitu fermentoituu paksusuolessa lyhyiksi rasvahapoiksi joka saattaa inhibitoida kolesterolin synteesiä

    Esko

    4.8.2013 at 22.31

    • Tuossa tekstissä olikin maininta, että kauran kuitu laskee apoB:tä. Olen spekuloinut sitä lähteiden kera täällä kommenttien puolella, mutta ymmärrän kyllä, jos joku ei jaksa lukea tätä koko kommenttitulvaa.

      Kopioin tähän aikaisemmasta kommentistani:

      ”Noin 1 E% kaurapuuroa saattaisi laskea apoB:tä 1,1-5,7 mg/L aivan kuiduttomaan hiilariin verrattuna. Ja Mensinkissä keskiarvohiilari on tuskin ollut kuiduton. Erilaisia muuttujia on niin paljon, että tämä on hyvin karkea arvio, mutta kaurapuuro voi ollakin pekonin veroista apoB:lle.

      Seuraavasta voisi löytyä jotakin arviota ruiskuidulle, mutta en pääse lukemaan koko tekstiä:

      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21215605

      Vehnäkuidun vaikutus vaikuttaisi olevan vähäinen tai olematon. Kaurakuitu ja riisikuitu ovat sitä parempia. Ruiskuidusta en osaa sanoa, ellei joku vitsisi lähettää minulle tuon em. tutkimuksen koko tekstiä.

      Jari

      5.8.2013 at 6.43

  15. Sapen sitomisen eli kuidun syönnin kautta tuleva veren rasva-arvojen muutos ei ole pysyvä, kun kuidun syönti lopetetaan. Kuitua tuputetaan mutta pysyvää muutosta se ei tuone. Viralliselta puolelta tämä ei edes tule ilmi kuten ei kommenttien kuitu pohdinnoistakaan. Kerro Jari kommenttisi aiheesta.

    Esko

    11.8.2013 at 11.12

    • En osaa tuota yksityiskohtaa tämän tarkemmin kommentoida.

      Yleisemmällä tasolla voisin sanoa, että minusta kuitu ei ole mikään ”superruoka” tai sellainen asia, jota pitäisi varta vasten tavoitella ruokavaliossa, mutta useinhan se on merkki vähemmän prosessoidusta ruoasta, mikä on ihan hyvä juttu.

      Jari

      11.8.2013 at 11.22

      • Mikä ruokavaliolla aikaan saatu muutos on pysyvä jos ruokavaliota ei noudateta?

        Kuidun saanti on helppoa jos ruokavaliossa on vihanneksia,hedelmiä, palkokasveja jne. Nämä ovat kaikki hyvä homma, muutenkin kuin kuidun takia. Ja kuidulla on kyllä hyödyllisiä vaikutuksia, joten tämä ”varta vasten” tavoitteleminen kuulostaa hassulta. Sitä kun ei terveellisellä ruokavaliolla tarvitse sen kummemmin tavoitella.

        Mie

        17.8.2013 at 20.28

      • Esimerkki hölmöstä kuidun varta vasten tavoittelemisesta voisi olla vaikkapa sellainen, että kakkostyypin diabeetikolle suositeltaisiin runsaasti täysjyväleipää kuidun vuoksi.

        Jari

        17.8.2013 at 20.43

    • Tuskin kuitu on sitä varten, että sillä lähtökohtaisesti hallitaan veren rasva-arvoja. Mielestäni mediassa ja hoitosuosituksissa tämä kuidulla hoitaminen tulee vääristyneenä esiin.
      Mikä on arvojen määräävin tekijä pitkällä aikavälillä? Mieleen tulee esim. sokeri-rasva-proteiini suhde tai verisuoniston kunto tai elimistön tulehdustila.

      Esko

      3.9.2013 at 21.09

  16. ”Esimerkki hölmöstä kuidun varta vasten tavoittelemisesta voisi olla vaikkapa sellainen, että kakkostyypin diabeetikolle suositeltaisiin runsaasti täysjyväleipää kuidun vuoksi.”

    Nämä epätarkat ilmaisut ”runsaasti” toimivat yleensä semanttisena ansana, ilmeisesti niin tässäkin kohtaa. Vai vaihteeksi/taas kerran hiilari/täysjyväfobiaa diabeteshoidon kohdalla?

    Ajatus siitä, että DM2-ottaisi vaikkapa tärkkelyksen saannistaan valtaosan ruisleivästä pastan, perunan tms. sijaan ei minusta kuulosta hölmöltä.

    Mie

    18.8.2013 at 15.36

    • ”Fobia” taitaa olla samanlainen ansa.🙂

      Jari

      18.8.2013 at 15.38

      • No mutta sehän riippuu täysin siitä mitä tarkoitit alkuperäisellä kommentillasi.😉

        Mie

        19.8.2013 at 21.30

  17. […] * Lue myös: Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia […]

  18. […] määrään lähes samalla tavalla kuin keskimääräinen hiilihydraatti. Voi ja naudanrasva eivät siis nosta LDL-hiukkasia hiilihydraatteihin verrattuna. Tämä tieto sopii hyvin yhteen laajojen […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: