Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Archive for lokakuu 2013

Punainen liha tappaakin vain Yhdysvalloissa

with 27 comments

BigMacComboPunainen liha on yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen Yhdysvalloissa muttei Euroopassa eikä Aasiassa. Punaisen lihan vastustus lienee osin poliittista.

Päivitetty 12.3.2014 – lisätty tietoa punaisen lihan tuotannon eroista Yhdysvalloissa ja Suomessa ja naudanlihan jalostuksesta Yhdysvalloissa.

Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ja suomalaisissa tiedotusvälineissä rummutettiin muutama päivä sitten, että punainen liha on laajan tutkimustiedon mukaan epäterveellistä, ja sen syöntiä pitäisi vähentää.

Mihin tällaiset varoittelut sitten perustuvat? Olen koonnut tähän kirjoitukseen muutamia keskeisiä todella laajoja väestötutkimuksia punaisen lihan ja lihajalosteiden yhteydestä kokonaiskuolleisuuteen eli kuolleisuuteen mistä tahansa syystä eri puolilla maailmaa. Lisäksi käyn läpi, miten punaisen lihan rajoitusta perustellaan pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa.

Matalampi tai korkeampi kokonaiskuolleisuus tarkoittavat tässä yhteydessä, että tutkimusten henkilöt kuolevat mistä tahansa syystä hieman keskimääräistä nuorempina tai vanhempina.

Yhdysvallat

Suurimmassa tutkimuksessa oli mukana yli puoli miljoonaa yli 50-vuotiasta miestä ja naista. Heitä seurattiin kymmenen vuoden ajan. Sekä tuore punainen liha että lihajalosteet olivat yhteydessä korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen. Lähde: Meat intake and mortality: a prospective study of over half a million people

Harvardin yliopiston raportissa oli mukana yli 120 000 miestä ja naista sairaanhoitajien terveystutkimuksesta ja terveysammattilaisten seurantatutkimuksesta. Naiset olivat yli 30-vuotiaita ja miehet yli 40-vuotiaita. Heitä seurattiin noin 24 vuoden ajan. Tässäkin tutkimuksessa sekä tuore punainen liha että lihajalosteet olivat yhteydessä korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen. Lähde: Red meat consumption and mortality: results from 2 prospective cohort studies

Kolmannessa ja pienimmässä mukaan ottamassani tutkimuksessa seurattiin noin 18 000 miestä ja naista 24 vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa tuore punainen liha ja lihajalosteet eivät vaikuttaneet kokonaiskuolleisuuteen. Lähde: Meat consumption and diet quality and mortality in NHANES III

Eurooppa

Tässä eurooppalaisessa jättitutkimuksessa oli mukana lähes 450 000 yli 35-vuotiasta miestä ja naista. Heitä seurattiin noin 13 vuoden ajan. Tutkimuksessa oli mukana henkilöitä Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Hollannista, Iso-Britanniasta, Kreikasta, Saksasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tässä tutkimusessa lihajalosteet olivat yhteydessä hieman korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen, mutta tuore punainen liha ei ollut. Lähde: Meat consumption and mortality–results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition

Kerron tästä tutkimuksesta lisää alempana tässä kirjoituksessa.

Aasia

Mukaan löytyi myös tutkimuskatsaus Aasiasta. Siihen oli koottu tiedot 8 eri tutkimuksesta Bangladeshistä, Kiinasta, Japanista, Koreasta ja Taiwanista. Tutkimuksissa oli mukana yhteensä lähes 300 000 miestä ja naista. Näissä tutkimuksissa punainen liha ei vaikuttanut kokonaiskuolleisuuteen. Sen sijaan se oli yhteydessä matalampaan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen miehillä ja matalampaan syöpäkuolleisuuteen naisilla. On myös huomattava, että Aasiassa punaista lihaa käytetään vähemmän kuin länsimaissa. Lähde: Meat intake and cause-specific mortality: a pooled analysis of Asian prospective cohort studies

Yhteenveto kuolleisuudesta

Näyttäisi siis siltä, että tuore punainen liha tappaa Yhdysvalloissa muttei Euroopassa eikä Aasiassa. Lihajalosteet sen sijaan näyttäisivät olevan haitallisia sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Mitä erikoista Yhdysvalloissa syötävässä punaisessa lihassa voisi olla? Onko kyse erilaisista rehuista tai muista tuotantomenetelmistä? Aihetta paremmin tuntevat voivat ottaa kantaa kommenttiosiossa. Vai onko sittenkin kyse siitä, mitä punaisen lihan kanssa yleensä syödään Yhdysvalloissa? Tähän kysymykseen saattaisi löytyä pieni vihje ylempänä olevasta kuvasta.

Päivitys 12.3.2014

Lihatiedotus ry:n toiminnanjohtaja Riitta Stirkkisen mukaan suomalaisessa naudan- ja sianlihassa on vähemmän hemirautaa kuin yhdysvaltalaisessa lihassa. Lisäksi suomalaisessa lihantuotannossa ei käytetä antibiootteja tai hormoneja toisin kuin Yhdysvalloissa, ja Suomessa nautoja ruokitaan pääasiassa nurmirehulla, Yhdysvalloissa maissilla.

Yhdysvalloissa puolet naudanlihasta syödään hampurilaisina.

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset lyttäävät punaisen lihan heppoisin perustein

Selailin mielenkiinnolla läpi myös uunituoreiden pohjoismaisten ravitsemussuositusten perusteluja ja tutkimusviitteitä punaisen lihan osalta.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset laatinut tutkijaryhmä (käytän heistä tästä edespäin nimitystä NNR5) on ottanut kannaksi punaisen lihan rajoittamisen.

NNR5:n kirjallisuuskatsauksen ensimmäinen ongelma on, että tuore punainen liha ja lihajalosteet on niputettu yhteen useimmissa tapauksissa:

”Red meat, defined as beef, lamb and pork; processed meat”

Kirjallisuuskatsaus perustui tutkijoiden itsensä määrittämiin ”tutkimuskysymyksiin”. Jos jokin tutkimus ei vastannut juuri samoihin kysymyksiin, sitä ei otettu huomioon lainkaan.

Kirjallisuuskatsaus tarkasti valikoitu

Kysymykset punaisen lihan osalta olivat seuraavanlaiset:

”What is the association between the red and processed meat and CVD/CHD and colorectal cancer incidence and mortality and inflammatory factors in the general population as well as iron status in children, adolescents, and women at childbearing age?”

”What is the effect of red and processed meat consumption on iron status in children, adolescents, and women at childbearing age?”

Eli NNR5 halusi selvittää, minkälainen yhteys punaisella lihalla ja lihajalosteilla on sydän- ja verisuonitauteihin, suolistosyöpään, tulehdustekijöihin ja lasten sekä naisten rautatasoon. Muita aiheita käsitteleviä tutkimuksia he eivät käsitelleet lainkaan.

Näihin kysymyksiin saatiin kirjallisuuskatsauksen perusteella seuraavanlaiset vastaukset:

”No conclusion on the association between red meat/processed meat and CVD/CHD.”

Punaisen lihan tai lihavalmisteiden ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä ei löytynyt riittävästi tietoa.

”No conclusion on the association between red or processed meat consumption and inflammatory markers.”

Punaisen lihan tai lihavalmisteiden ja tulehdustekijöiden yhteydestä ei löytynyt riittävästi tietoa.

”No conclusion on the association between red meat consumption and iron status.”

Punaisen lihan tai lihavalmisteiden ja rautatason yhteydestä ei löytynyt riittävästi tietoa.

Enemmän suolistosyöpää, mutta missä päin maailmaa?

”Red and processed meat are a convincingly associated with increased risk of colorectal cancer.”

Näyttö punaisen lihan ja lihavalmisteiden yhteydestä suolistosyöpään on vakuuttavaa. Tämän suhteen NNR5 ei tehnyt omaa kirjallisuuskatsausta vaan luotti suoraan kahden syöpäjärjestön aikaisemmin tekemään analyysiin.

Päivitys 10.10.: Kävin läpi myös syöpäjärjestöjen (WCRF/AICR 2010,2011) raportit ja tarkastelin kaikkia niiden lähteenä käytettyjä eurooppalaisia tutkimuksia, joissa oli raportoitu tuoreen puhaisen lihan käytöstä erikseen. Löysin yhteensä kuusi tutkimusta, joista kaksi oli suomalaisia (1, 2) ja muut Ruotsista (3), Norjasta (4), Tanskasta (5) ja Hollannista (6). Viidessä tutkimuksessa, mukaanlukien kummassakin suomalaisessa, tuoreella punaisella lihalla ei ollut yhteyttä suolistosyöpään. Ruotsalaistutkimuksessa tuore punainen liha oli yhteydessä yhteen suolistosyövän alatyyppiin (”distal colon”) muttei muihin suolistosyöpiin naisilla.

Lisäksi ylempänä jo kerran mainitussa eurooppalaisessa kymmenen maan ja noin puolen miljoonan ihmisen jättitutkimuksessa (The European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition, EPIC, 7) tuoreella punaisella lihalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä suolistosyöpiin. Ja tämä tutkimus oli suunniteltu varta vasten syöpiä varten.

Syöpäjärjestöjen johtopäätökset painottuvat siis joko yhdysvaltalaiseen punaiseen lihaan tai lihajalosteisiin tai molempiin. Eurooppalainen tuore punainen liha ei todennäköisesti vaikuta suolistosyövän riskiin.

Perustuuko kaikki varoittelu siis ainoastaan yhteen syöpätyyppiin ja kaiken kukkuraksi lähinnä yhdysvaltalaiseen lihaan tai lihajalosteiden mukaan laskemiseen? Onhan suolistosyöpä toki kolmanneksi yleisin syöpä, mutta se on syynä vain noin kahdessa prosentissa vuosittaisista kuolemista Suomessa. Entäpä ne loput 98 % väestöstä?

Löytyisikö NNR5:n suosituksesta kuitenkin vielä muita perusteluja punaisesta lihasta varoitteluun?

Rasvan laatu?

”Limited processed and red meat consumption, and a switch from high-fat to low-fat meat, will contribute to both an improvement of dietary fat quality and to lower energy density in the diet.”

Kuulemma rasvan laatu paranee ja energiatiheys laskee, kun vähennetään punaisen lihan syöntiä. Tämä selitys ontuu. Porsaanlihassa rasvahappokoostumus on jo varsin mallikas, ja jos pitää naudanlihasta, niin rasvan laatua voi parantaa myös syömällä entisen määrän naudanlihaa ja enemmän muita rasvoja. Myös selitys energiatiheydestä ontuu, koska vähärasvainen ruokavalio on jo laajalti todettu keskinkertaiseksi painonhallinnassa.

Paino nousee. Vai nouseeko?

”red meat, and processed meat are associated with increased weight gain in long-term studies”

Punainen liha ja lihajalosteet ovat kuulemma yhteydessä painonnousuun pitkäaikaisissa tutkimuksissa. Mistäköhän tämä tieto on peräisin? Ilmeisesti Mikael Fogelholmin kirjoittamasta katsauksesta.

Fogelholm löysi katsauksessaan yhden tutkimuksen, jossa punainen liha oli yhteydessä painon nousuun, kaksi tutkimusta, joissa yhteyttä ei ollut ja yhden tutkimuksen, jossa punainen liha oli yhteydessä painon laskuun. Lopputulos plus miinus nolla.

Painonhallinta ei siis vaikuta lainkaan järkevältä syyltä rajoittaa punaisen lihan käyttöä, etenkin, kun mitään vakuuttavaa mekanismia (vaikutustapaa) punaisen lihan väitetylle lihottavuudelle ei esitetä.

Kakkostyypin diabetes?

Löytyykö NNR5:llä vielä muuta pahaa sanottavaa punaisesta lihasta? Seuraavassa viimeinen yritys:

”Population studies consistently report that the consumption of red meat and processed meat is associated with an increased risk of type II diabetes (Männistö, Kontto et al. 2010; Fretts, Howard et al. 2012; Micha, Michas et al. 2012).”

NNR5 kirjoittaa, että punaisen lihan ja lihajalosteiden syönti olisi yhteydessä kasvaneeseen kakkostyypin diabeteksen riskiin. Mitä lähteet sanovat?

Ensin mainitussa suomalaistutkimuksessa punaisella lihalla ei ollut yhteyttä kakkostyypin diabetekseen – vain lihajalosteilla oli. Toisessa tutkimuksessa saatiin sama tulos: vain lihajalosteet olivat yhteydessä kakkostyypin diabetekseen. Entä kolmas ja viimeinen? Siinä tuoreella punaisella lihalla oli kuin olikin yhteys kakkostyypin diabetekseen. Kyseessä oli koostetutkimus, eli (huomattava) osa mukaan otetuista tutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa.

Yhteenveto punaisesta lihasta pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa

Tähän loppuivat Mikael Fogelholmin, Ursula Schwabin ja muun NNR5-porukan paukut punaista lihaa vastaan. Yhteenvetona punainen liha lisää suolistosyövän riskiä, jos kyse on yhdysvaltalaisesta lihasta tai lihajalosteista. Suolistosyöpään kuolee noin kaksi prosenttia suomalaisista. Sydänriskiin tai tulehdustekijöihin punaisella ei punaisella lihalla ole vaikutusta ja tuskin myöskään diabetesriskiin. Epäily lihottavasta vaikutuksesta on lähinnä naurettava. Lisäksi vielä ripaus vanhakantaista hyvä-rasva-paha-rasva liturgiaa.

Mitään muutahan NNR5 ei sitten tutkinutkaan punaisesta lihasta. Kuten esimerkiksi tätä kokonaiskuolleisuutta Euroopassa. Lieneekö 98 % väestöstä sivuseikka? Lehdistölle toki seliteltiin tuhansista tutkimuksista ja laajasta näytöstä punaisen lihan vaarallisuudesta. Ei näin, Mikael Fogelholm, Ursula Schwab ja NNR5.

Unohdettaisiinko siis tarpeeton varoittelu ja politikointi? Euroopassa eniten ja vähiten tuoretta punaista lihaa syövät elävät yhtä vanhoiksi.

Written by Jari

9.10.2013 at 19.49

Kuitua vai rasvaa kolesterolille?

with 9 comments

Mitä tapahtuu veren kolesteroliarvoille, kun syödään enemmän kuitupitoisia hiilihydraatteja tai erilaisia rasvoja?

Olen tehnyt aikaisemmin jonkin verran kolesterolivertailuja hiilihydraattien ja rasvojen välillä ja olen saanut kritiikkiä siitä, ettei hiilihydraatteja ole eroteltu laadun mukaan. Minulle on kerrottu, että kuitupitoiset hiilihydraatit olisivat paljon terveellisempää syötävää.

Siitä sainkin idean uuteen vertailuun. Tällä kertaa olen ottanut huomioon erilaisten rasvahappojen lisäksi myös veteen liukenevan kuidun ja fruktoosin eli hedelmäsokerin kolesterolivaikutukset. Veteen liukeneva kuitu parantaa kolesteroliarvoja, kun taas fruktoosi heikentää niitä.

Vertailuarvona käytän sokerittomia hiilihydraatteja (”complex carbohydrates”), jotka sisältävät mm. tärkkelyspitoisia juureksia, viljatuotteita ja täysjyväviljatuotteita. Ne löytyvät kaaviokuvasta nolla-arvon kohdalta.

Lukuarvo kaaviokuvassa on muutos kokonaiskolesterolin ja ”hyvän” HDL-kolesterolin suhteessa, kun keskimääräinen suomalainen henkilö vaihtaa sokerittomia hiilihydraatteja erilaisiin hiilihydraatti- tai rasvapitoisiin ruokiin. Tämä kolesterolisuhde on yksi tarkimmista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Kerron laskentatavasta tarkemmin kommenttiosiossa alla.

Muutos kolesterolisuhteessa (kokonaiskolesteroli/HDL), kun 1 % energiasta sokerittomia hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin hiilihydraatti- tai rasvapitoisiin ruokiin

Muutos kolesterolisuhteessa (kokonaiskolesteroli/HDL), kun 1 % energiasta sokerittomia hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin hiilihydraatti- tai rasvapitoisiin ruokiin

Liukenematon kuitu parantaa tutkitusti kolesteroliarvoja, mutta kuten kuvasta näkyy, muutos ei ole rasvoihin tai fruktoosiin verrattuna kovin suuri.

Omenan korkea arvo selittyy sillä, että siinä on enemmän fruktoosia kuin tavallisessa sokerissa. Marjojenkin fruktoosi heikentää kolesterolisuhdetta hieman. Kaurapuuro ja ruisleipä (100 % täysjyväruista) parantavat kolesterolisuhdetta jonkin verran, mutta muutos on aika vaatimaton rasvoihin verrattuna.

Jätin kaaviokuvasta pois kananmunan rasvan, koska sen rasvahappokoostumus on hyvin lähellä broilerin rasvaa. Sokeri on tavallista pöytäsokeria, jossa on puolet glukoosia ja puolet fruktoosia. Makeisten ja virvoitusjuomien vaikutus lienee samankaltainen.

Koska jokaisen elintarvikkeen kolesterolivaikutuksia ei ole mitattu eikä tuskin voidakaan mitata erikseen, niin nämäkään lukemat eivät ole aivan tarkkoja. Lisäksi muistutan edelleen, että ravintotekijöiden kolesterolivaikutuksissa on yksilöllisiä eroja, ja nämä laskelmat koskevat keskimääräistä henkilöä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ruisleipä voittaa voin mutta häviää porsaan ja broilerin rasvoille sekä kasviöljyille.

Lähteet:
Dietary lipids and blood cholesterol: quantitative meta-analysis of metabolic ward studies
Cholesterol-lowering effects of dietary fiber: a meta-analysis
Consumption of Fructose and High Fructose Corn Syrup Increase Postprandial Triglycerides, LDL-Cholesterol, and Apolipoprotein-B in Young Men and Women
Fineli
FINRISKI 2012
FINRAVINTO 2007