Tanskan ”Pekka Puska”: Maitorasva on ystävämme
Maineikas tanskalaisprofessori Arne Astrup kirjoitti tiedelehden pääkirjoituksessa, että maitotuotteiden ”kova” rasva ei ole haitallista.
Arne Astrup on sisätautilääkäri, professori ja ravitsemus- ja urheilutieteen laitoksen johtaja Kööpenhaminan yliopistossa ja kokenut ravitsemustutkija. Lisäksi hän toimii mm. American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehden päätoimittajana ja OPUS-tutkimusprojektin johtajana.
Astrup on kannattanut aikaisemmin vähärasvaisempaa ruokavaliota mutta on viime vuosten aika tarkistanut kantaansa uuden tutkimusnäytön valossa. Hän kohautti lokakuun lopussa julistamalla AJCN-lehden pääkirjoituksessa, että tyydyttynyt rasva, erityisesti maitorasva, ei olekaan haitallista.
Tässä kirjoituksen pääkohtia:
- Tyydyttyneestä rasvasta varoittelu perustuu kahden portaan kolesteroliteoriaan, mutta kolesterolivaikutuksia on katsottu teoriassa liian yksipuolisesti.
- Tutkimuskoosteiden mukaan sydän- ja verisuonitautien riski on samanlainen vähäisellä ja runsaalla tyydyttyneen rasvan käytöllä.
- Tutkimuskoosteen mukaan maidon käytöllä ei ole yhteyttä ennenaikaisen kuoleman riskiin. Se voi laskea sydän- ja verisuonitautien riskiä.
- Laajimman tutkimuksen mukaan maitorasvan käytöstä kertovat veren rasvahapot eivät ole yhteydessä aivoverenkiertohäiriöiden riskiin.
- Eri tutkimuskoosteiden mukaan maitotuotteiden käytöllä ei ole yhteyttä kakkostyypin diabeteksen riskiin tai ne ovat yhteydessä matalampaan riskiin.
- Eurooppalaistutkimuksessa osa tyydyttyneiden rasvahappojen käytöstä kertovista veren rasvahapoista oli yhteydessä kasvaneeseen kakkostyypin diabeteksen riskiin, mutta maitorasvan käytöstä kertovat veren rasvahapot olivat yhteydessä matalampaan kakkostyypin diabeteksen riskiin. AJCN-lehden uusimmassa numerossa julkaistu erillinen tutkimus vahvistaa havainnon maitorasvan osalta.
- Ravitsemussuosituksissa pitäisi keskittyä ruokiin eikä yksittäisiin ravintotekijöihin.
Käänsin vielä pääkirjoituksen yhteenvetokappaleen kokonaisuudessaan suomeksi:
Tutkimusnäytön kokonaisuus ei tue ajatusta, jonka mukaan maitotuotteiden tyydyttyneet rasvahapot lisäisivät sepelvaltimotaudin tai aivoverenkiertohäiriöiden riskiä tai kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Sitä vastoin vähärasvaisilla maitotuotteilla on selvä yhteys matalampaan kakkostyypin diabeteksen riskiin, ja vaikutus on osittain riippumaton laihtumisesta. Lisäksi vähärasvaiset maitotuotteet eivät aiheuta lihomista vaan niillä on taipumus säilyttää lihasmassaa. Ei ole tutkimusnäyttöä, joka tukisi maitotuotteiden käytön rajoittamista ravitsemussuosituksissa sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseksi. Itse asiassa juusto ja muut maitotuotteet ovat ravinteikkaita elintarvikkeita, jotka antavat monille nautintoa päivittäisiin aterioihin. -Arne Astrup, AJCN
Suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden keskuudessa rasva-aiheisiin tuntuu liittyvän eräänlainen julkinen kyttäyspeli. Tyydyttyneestä rasvasta lausutaan vuorotellen hieman entistä lievempiä lausuntoja, jotka ovat kuitenkin hyvin tarkkaan muotoiltuja. Kun yksi uskaltaa paljastaa muuttuneen kantansa, niin toinenkin uskaltaa. Vanhentuneiden käsitysten puolustajat ovat jo jääneet tai jäämässä pian eläkkeelle.
Astrupin pääkirjoitus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Koko pääkirjoitus on luettavissa täällä: A changing view on SFAs and dairy: from enemy to friend
Ravitsemus ja terveys 
Morjesta Jari
Mintenkäs viimeaikoina lehdissä ollut ruotsalainen tutkimus jossa maitoa ei pidetty kovin hyvänä terveydelle?
Ilmeisesti juusto ja jogurtti ovat parempia kuin pelkän maidon juominen?
Ilari
Ilari Ruuskanen
14.11.2014 at 10.35
Mulla on sellainen käsitys nimenomaan maitoon liittyvistä tutkimusta, että tuloksissa on ollut hajontaa, ja keskimäärin siitä ei ole ollut hyötyä eikä haittaa.
Juusto ja jogurtti voivat hyvinkin olla terveellisempiä kuin maito.
Jari
14.11.2014 at 10.42
Tähän pääkirjoitukseen Astrup ei ole syystä tai toisesta ottanut mukaan etenevien kohorttien meta-analyysejä rasvan vaihtokaupasta (Farvid et al. 2014 ja Jakobsen et al. 2009). Niiden mukaan tyydyttyneen rasvan vaihtaminen PUFAan tai linolihappoon on terveyttä edistävää. Merkille pantavaa minusta on myös, että Astrup kirjoittaa jatkuvasti maitotuotteista (dairy tai milk) eikä kertaakaan mainitse voita (butter). Mielestäni tämä pääkirjoitus on kirjoitettu kieli keskellä suuta, ja Astrup haluaa välttää sanomasta, että voi on terveellistä. Tämä on mielestäni oikein kokonaisnäytön valossa. Hän edelleen korostaa sitä, että maitotuotteiden koko ravitsemukselliset ”paketti” on tärkeämpää kuin tyydyttyneeseen rasvaan tuijottaminen.
Reijo Laatikainen (@pronutritionist)
15.11.2014 at 11.03
Reijo, mainitsemasi meta-analyysit eivät muuta Astrupin sanomaa millään tavalla. Se, että jonkin A:n vaihtaminen B:hen on mahdollisesti terveydelle edullista, ei tarkoita, että A:sta pitäisi varoitella aiheettomasti. Kyse voi olla yksinkertaisesti B:n hyödyllisyydestä. Esimerkiksi hiilihydraattien vaihtokauppa PUFAan voi hyvinkin olla terveydelle edullista, mutta silti hiilihydraatteja kehotetaan käyttämään runsaasti suomalaisessa ravitsemusvalistuksessa.
Vuosikymmeniä kestänyt maitorasvan mustamaalaus on ollut virhe, ja tiettyjen tahojen pitäisi myöntää se rehellisesti ja siirtää viestintäänsä olennaisiin seikkoihin.
Jari
15.11.2014 at 11.40
Tuosta A/B -jutusta samaa mieltä. Mutta, minusta Astrupin juttu voidaan liian helposti tulkita niin että maitorasva ei olisi missään muodossa, vaikka voina tai kermana, haitallista. Käytänössä media tekee tästä helposti loikan siihen, että voi on terveellistä. Time-lehti teki juuri näin muutama kuukausi sitten Chodhuryn meta-analyysin perusteella (ja Karppasen Heikki menneellä viikolla vähän samaan tyyliin). Dairy-tuotteisiin ei yleensä nimittäin lasketa voita näissä väestötutkimuksissa joihin nämä uudet ”hyvät” uutiset/tutkimustulokset perustuu. Dairyyn lasketaan etupäässä maito, jogurtti ja juusto.
Reijo Laatikainen (@pronutritionist)
15.11.2014 at 14.17
Kyse näyttäisi olevan hapanmaitotuotteista kuten juustot joiden vaikutuksesta LDL-kolesteroliin (vs voi) Reijo kirjoittelikin aiemmin
http://www.pronutritionist.net/eiko-rasvainen-juusto-nostakaan-ldl-kolesterolia/
Tyydyttyneen rasvan per se ohella kannattaisi siis keskittyä sen lähteisiin, totta. Eikä ruoka-aineen antia terveydelle voida redusoida pelkästään sen rasvahappokoostumukseen.
Mutta miksi otsikoida että SAFA onkin jollain tapaa ”ystävä” – ikäänkuin se ”annos ja konteksti” olisi mihinkään muuttunut tai ikäänkuin mikään artikkelissa mainittu indikoisi SAFAn per se olevan hyödyllistä? Astrup halusi räväyttää? 🙂
Mie
15.11.2014 at 23.43
Äh, piti sanomani että ”tyydyttyneen rasvan per se sijaan”, eikä ”ohella”.
Mie
15.11.2014 at 23.59
Astrup kirjoittaa tuossa artikkelissa LDLn partikkelikoosta . Kai hän on niitä sitten mitannutkin?
Näköjään nimimerkki Timo kysyi vuonna 2011 Laatikaiselta seuraavaa:
”Voita ja juustoa sopinee nauttia myös yhdessä. Voi nostaa siis molempia HDL ja LDL. Nostaako se LDL:n ns suurikokoisia A-partikkeleja? Loppu hyvin, kaikki hyvin?”
Ja Laatikainen vastasi ja paljasti:
”… VHH lisää suurikokoisia ja partikkeleja. Ja voi näyttää lisäävän suurikokoisten LDL -partikkelien määrää, ainakin verrattuna joihinkin margariineihin”
”Mutta voin vaikutuksia partikkelikokoihin en tunne tämän enempää”
HUSLAB aloitti jo vuonna 2009 Apojen mittauksen
ApoB/A1-suhde on useiden viimeaikaisten suuriin potilasaineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan muita lipiditutkimuksia parempi sydän- ja verisuonitautien (akuutti sydäninfarkti, aivovaltimotaudit) riskimittari.
http://huslab.fi/ohjekirja/20706.html
Muistaakseni vuonna 2010 samaa suositteli myös eräs THLn nuorempi tutkija ja te vaan jatkatte samoja ”pahaLDL”-juttujanne….
Walma
16.11.2014 at 23.12
Minun tämän hetken käsitys (3 vuotta vuoden 2011 jälkeen) on kirjattu tähän esitykseeni (josta olen myös blogissani kirjoittanut 2014) http://www.slideshare.net/pronutritionist/diet-and-ldl-particle-size
Reijo Laatikainen (@pronutritionist)
17.11.2014 at 9.56
”Muistaakseni vuonna 2010 samaa suositteli myös eräs THLn nuorempi tutkija ja te vaan jatkatte samoja ”pahaLDL”-juttujanne….”
… johtuen siitä, että KAIKKI LDL-alatyypit ovat aterogeenisiä suurina pitoisuuksina.
Mie
19.11.2014 at 22.08
Millä mekanismilla LDL-alatyypit ovat aterogeenisia terveessä verisuonessa?
Tervesuoni
16.12.2014 at 17.06
Tyydyttyneestä rasvasta varoittelu ei tosin ole oletusarvoisesti aiheetonta. Sen haitalliset vaikutukset korostuvat saannin kasvaessa, joten sen ”neutraalius” ilmenee saannin ollessa pientä & ruokavalion ollessa muutoin kunnossa. Toki myös ns. carrier foodien suhteen on eroja.
”Maitorasvan mustamaalaus” ei tähän liity, sillä kyse ei näytä olevan siitä vaan MUUSTA tiettyjen rasvaisten maitotuotteiden (so. juustojen ja jogurtin l. hapanmaitotuotteiden, joiden kohdalla muut ainekset ehkäisevät esim. LDL-tason nousua) sisällöstä. Kuten Astrup toteaa, jos etua haetaan niin sitten käännytään rasvattomien puoleen (diabetes).
Mie
28.4.2015 at 19.32
Reijo, eikös se ole hyvään, että useampikin asiantuntija alkaa pikkuhiljaa erottelemaan niitä tyydyttyneen rasvanlähteitä toisistaan ? Eikös Darius Mozzafarianilla ole ollut vähän saman suuntaisia puheita tässä viime aikoina. En ole itse päässyt lukemaan alkuperäistä juttua, mutta kyllä tässä ennenkin tosiaan on vielä pikkaisen varovaisia kommentteja. Rasvaisten maitotuotteiden mahdollisista hyödyistä puhutaan kuitenkin aika varovaisesti.
Lähiaikoina julkaistu ruotsalaistutkimus (en nyt jaksa kaivella linkkejä, tiedät varmasti mistä puhun), tosin ei antanut ihan yhtä auvoista kuvaa maitotuotteista. Kyseessä tosin väestö tutkimus, joten mitään kausaalista ei voida suoraan siitä päätellä.
Itseäni kiinnostaisi nyt saada lisää tutkimuksia, jossa vertailtaisiin kolmea eri kuluttaja ryhmää: Rasvaisia maitotalous tuotteita käyttävät vs rasvattomia vs tyystin ilman maitoa.
Maidon käytön suhteen kun on helposti vähän sama juttu mitä on ollut viljatuotteiden osalta, yleensä vertaillaan täysjyväviljoja puhdistettuihin viljatuotteisiin, eikä kokonaan viljojen pois jättämiseen.
Someone
15.11.2014 at 11.50
Someone, on tavallaan hyvä että tyydyttyneiden rasvan lähteille tehdään ero. Yhtä lailla on tärkeää että proteiinin lähteille tehdään ero. Katsottiinpa sitten proteiinin tai tyydyttyneen rasvan kulmasta, tilanne on se että prosessoitu liha ja mahdollisesti punainen liha on epäterveellisempää kuin maitotuotteet.
Ko. tutkimus oli BMJ:ssä pari viikkoa sitten. Se oli yksi ruotsalaiskohortti. Astrup viittaa tuossa meta-analyysiin (Soedamah-Muthu et al. 2011) jossa maito ei *useiden kohorttien* perusteella sen paremmin lisää eikä vähennä kuoleman riskiä.
Reijo Laatikainen (@pronutritionist)
15.11.2014 at 14.09
Juu samaa mieltä, tottakai on tärkeää että proteiinin lähteille tehdään myöskin ero. Nimenomaan haen tässä sitä, että tuntuu joskus siltä, että kun ravitsemustutkimuksissa saadaan näennäisesti ristiriitaisia tuloksia se pyritään ratkaisemaan hieman itsepintaisestikin vain aina toistamalla ja toistamalla about samaa asetelmaa. Ja sitten tietysti vetämällä tutkimuksia yhteen (meta-analyyseja). Eikä tässä sinällään mitään vikaa olekaan, mutta jossain vaiheessa pitää pystyä tarkentamaan hommaa ja luomaan uusia hypoteeseja.
Nyt ollaan siinä kohtaa että pitäisi koittaa rakentaa hypoteeseja siitä, miksi tulokset ovat ristiriitaisia. Välttämättä ne eivät ole edes niin ristiriitaisia, emme vain osaa tulkita oikein tutkimusten eroavaisuuksia (esim. eri tutkimuksissa tyydyttyneen rasva lähteet vaihtelevat jne.). Sitten tutkimuksia kootaan yhteen eri tavoin ja jälleen saadan tuloksena ristiriitaisia meta-analyysitason tuloksia.
Johtopäätös tästä pitäis jo olla, että nyt pitää hommaa kokoajan tarkentaa. Ja kyllähän siihen suuntaan varmasti ollaan menossa, mutta jotenkin tuosta perus asetelmasta on hirvittävän vaikea luopua, ja tuntuu jopa siltä että kun joku taas päättää tehdä vielä yhden kultaisen meta-analyysin rasvoista, niin se vie huomiota pois niiltä tarkentavilta tutkimuksilta :). Tarkentavat tutkimukset sitten toivottavasti voisivat auttaa meitä ymmärtämään aikaisempien tulosten näennäistä ristiriitaisuutta.
Juu, ja tiedostin kyllä että ruotsalaisten tutkimus oli ainoastaan yksi kohortti ei meta-analyysi. Heitin sen vain sen vuoksi, että se oli niin tuore juttu.
Someone
15.11.2014 at 14.54
”Millä mekanismilla LDL-alatyypit ovat aterogeenisia terveessä verisuonessa?”
Koska intimaan päästyään ne voivat vahingoittaa tervettä(kin) verisuonta.
Mie
16.4.2015 at 20.27
Miten LDL -alatyypit pääsevät terveen verisuonen intimaan?
Tervesuoni
21.4.2015 at 16.02
Verenkierrosta. Ne ovat tarpeeksi pieniä (muistaakseni alle 70 nm kokoiset partikkelit pääsevät intimaan). Toki verisuonen huono kunto edesauttaa prosessia, mutta kuten vaikkapa FH-potilaista näkee niin kasvanut LDL-pitoisuus on riittävä ja välttämätön ehto aterooman muodostumiselle.
Mie
23.4.2015 at 20.39
[…] myös: Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia Tanskan ”Pekka Puska”: Maitorasva on ystävämme Tutkimuskooste: Rasvaiset maitotuotteet hyödyksi […]
Harvard-professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun | Ravitsemus ja terveys
6.4.2016 at 14.28