Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Rasvamyytti: kova rasva nostaa LDL-kolesterolia

with 23 comments

Tämä on yksi sitkeimmistä myyteistä ravitsemuskeskustelussa ja perustuu jo vanhentuneeseen tutkimustietoon.

Kuva: Pauline Mak / flickr

Päivitetty 20.3.2019: Lisätty suomalaistutkijoiden maininta nopeasti imeytyvien hiilihydraattien vaikutuksesta apoB:hen.

Veren apolipoproteiini B (tai apoB tai apo B) -pitoisuus kuvaa pääasiassa LDL-hiukkasten mutta myös muiden veren aterogeenisten (eli valtimonkovettumatautia aiheuttavien) hiukkasten lukumäärää. Se ennustaa nykytiedon mukaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiä paremmin kuin LDL-kolesterolin pitoisuus. Pelkkä LDL-kolesterolin pitoisuus ei kuvaa aterogeenisten hiukkasten lukumäärää, koska LDL-hiukkasten kolesterolipitoisuudessa on vaihtelua.

Duodecim-lehdessä kirjoitettiin vuonna 2014 artikkelissa Apolipoproteiinit A-I ja B seuraavasti:

Viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että apolipoproteiinit toimivat sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnissa paremmin kuin perinteiset kolesterolimääritykset. Koska lipoproteiinien koko sekä niiden sisältämän kolesterolin ja muiden rasvojen määrä vaihtelee aineenvaihdunnan eri vaiheissa, kokonaiskolesteroliin, LDL-kolesteroliin ja ei-HDL-kolesteroliin perustuva sydän- ja verisuonitautien riskinarviointi on osoittautunut ongelmalliseksi. Ei-HDL-kolesteroli mittaa aterogeenisten lipoproteiinien sisältävän kolesterolin määrää. Tämä näyttää toimivan paremmin kuin LDL-kolesteroli, mutta vielä parempaan arvioon päästään käyttämällä apoB-määritystä, joka mittaa kaikkien aterogeenisten lipoproteiinien määrää. LDL-hiukkasten lisäksi myös muut triglyseridipitoiset apoB:tä sisältävät lipoproteiinit voivat lisätä sydän- ja verisuonitautiriskiä. … Aterogeenisten lipoproteiinien kokonaislukumäärä verenkierrossa on oleellisempaa ateroskleroosin kehittymiselle kuin LDL-hiukkasissa olevan kolesterolin määrä, koska LDL-hiukkasten kolesterolipitoisuus voi vaihdella ja samalla vaihtelee myös myös LDL-hiukkasten suhteellinen aterogeenisuus.

Artikkelin kirjoittivat seuraavat henkilöt:

Jaana Leiviskä, FT, erikoistutkija
Jouko Sundvall, FM, laboratoriopäällikkö
THL, kansantautien ehkäisyn osasto, tautiriskiyksikkö
Matti Jauhiainen, FT, dosentti, tutkimuspäällikkö
THL, kansantautien ehkäisyn osasto, kansantautien genetiikan yksikkö
Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori
THL, kansantautien ehkäisyn osasto, kansantautien epidemiologian ja ehkäisyn yksikkö
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Jo vuonna 2003 julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä hollantilaistutkijoiden (Mensink ym.) laatima meta-analyysi (eräänlainen yhdistelmätutkimus), jossa yhdistettiin 23 eri kokeellisen tutkimuksen tulokset erilaisten rasvojen vaikutuksesta veren apolipoproteiini B -pitoisuuteen.

Lainaus tutkimuksen tuloksista:

Replacement of carbohydrates with SFAs did not change apo B concentrations. The cis unsaturated fatty acids, however, decreased apo B, and this effect was slightly stronger for PUFAs.

Sama suomeksi: Hiilihydraattien vaihtamisella ”kovaan rasvaan” eli tyydyttyneisiin rasvahappoihin ei ollut vaikutusta apolipoproteiini B -pitoisuuteen. Hiilihydraattien vaihtaminen kertatyydyttymättömiin rasvahappoihin laski apo B -pitoisuutta, ja hiilihydraattien vaihtaminen monityydyttymättömiin rasvahappoihin laski apo B -pitoisuutta vielä hieman enemmän.

Lähde: Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials

Toisin sanoen hiilihydraateilla ja ”kovalla rasvalla” on samanlainen vaikutus veren apo B -pitoisuuteen, ja näihin kahteen verrattuna ”pehmeä rasva” laskee apo B -pitoisuutta, monityydyttymätön rasva hieman enemmän kuin kertatyydyttymätön.

Myös yllä mainitussa Duodecim-lehdessä julkaistussa artikkelissa suomalaistutkijat rinnastavat ”kovan rasvan” ja hiilihydraattien kolesterolivaikutuksen:

Jos sydän- ja verisuonitautia ja diabetesta sairastavien ravintosuosituksissa keskitytään vähentämään vain tyydyttyneen rasvan käyttöä, ravinnon lisääntynyt nopeasti imeytyvien hiilihydraattien osuus saattaa lisätä maksan triglyseridien määrää, joka voi johtaa lisääntyneeseen apoB:n tuotantoon maksassa

Jos ”kova rasva” olisi erityinen kolesterolipahis, niin siinä tapauksessa kolesterolipahiksia olisivat yhtä lailla hiilihydraatit, joita ravitsemussuositusten mukaan pitäisi kuitenkin nauttia jopa noin puolet energiasta, kun samalla ”kovan rasvan” suositus on korkeintaan 10 prosenttia. Täytyy toki muistaa, että terveyteen vaikuttavat muutkin seikat kuin ravinnon rasvat ja hiilarit ja veren kolesterolit.

Mistä vanhentunut käsitys on sitten peräisin? ”Kova rasva” nostaa kyllä LDL-kolesterolin pitoisuutta muttei apolipoproteiini B:tä eli näitä LDL-hiukkasia ja muita verisuonistolle haitallisia hiukkasia, jotka ovat nykytiedon mukaan parempi riskin mittari.

Jos joku ravitsemusasiantuntija sanoo tänäkin päivänä, että ”kova rasva” nostaa LDL-kolesterolia, niin…

a) hän ei ole seurannut tutkittua tietoa

b) hän ei ole ymmärtänyt tutkittua tietoa

c) hän ymmärtää kyllä asioiden laidan mutta kertoo tahallaan virheellistä tietoa. Miksikö? Kuka tietää, mutta kenties suojellakseen vanhempien kollegoidensa tai johtajiensa näkemyksiä. Se ei kuitenkaan olisi tarpeen, sillä tieteen luonteeseen kuuluu, että uusi tutkimustieto voi tarkentaa tai muuttaa ymmärrystämme ravitsemuksesta ja muista ilmiöistä. Sen jälkeen ei ole mikään häpeä todeta, että olimme aikaisemmin väärässä.

23 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Voi hyvänen aika.EI TOSTA KYLLÄ YMMÄRRÄ YHTÄÄN MITÄÄN Pitää vaan syödä sitä mikä maistuu

    Maikku

    4.3.2019 at 11.37

    • Harmin paikka. Mulla olisi siis vielä reilusti parantamisen varaa kirjoituksen selkeydessä.

      Asian ydin on siis siinä, että tämä myytti perustuu vanhempaan ja epätarkempaan LDL-kolesterolin mittaustapaan. Kun käytetään uudempaa ja tarkempaa mittaustapaa (apo B), kovan rasvan vaikutus ei enää olekaan sellainen kuin aikaisemmin luultiin.

      Jari

      4.3.2019 at 11.41

  2. Hei

    Mielenkiintoinen blogikirjoitus.

    Lietköhän kuitenkin tulkinnut Mensink et al. tutkimusta väärin? Taulukossa 1 todetaan, että p-arvo Apo B-proteiinin muutokselle hiilarit –> SFAs kohdassa on p=0,195, mikä ei mitenkään osoita tilastollista merkittävyyttä. Toisin sanoen tämän meta-analyysin perusteella epäselväksi jäi, muuttuuko Apo B:n pitoisuudet kun ruokavaliossa siirrytään hiilareista koviin rasvoihin.

    Lisäksi otsikossasi on jo jonkinlainen kehäpäätelmä. Kovaksi rasvaksi lasketaan tyydyttyneet rasvat sekä kolesteroli. Jos syöt kolesterolia, sitä myös imeytyy suolistosta enemmän ja LDL-partikkelien määrä veressä nousee, samoinkuin kylomikroneiden ja VLDL:n.

    asasda

    4.3.2019 at 14.08

    • Nähdäkseni sellainen tilanne ei ole mahdollinen, että tulos olisi tilastollisesti merkitsevä, jos apoB-pitoisuus ei muutu, ja paperin kirjoittajat kuitenkin osasivat tehdä johtopäätöksen, ettei se muuttunut.

      Tuollainen määritelmä on minulle uutta, että kovaksi rasvaksi laskettaisiin myös ravinnon sisältämä kolesteroli. Tässä kirjoituksessa sillä tarkoitetaan tyydyttynyttä rasvaa, mikä tuntuu olevan melko yleinen määritelmä.

      Jari

      4.3.2019 at 14.31

      • Niin. Kyllä sen pitäisi olla. Kummallista että kirjoittajat ovat sen kuitenkin tuohon tekstiin laittaneet.

        Mielestäni et kuitenkaan voi tehdä noin suoranasia yleistyksiä lainaamistasi tutkimuksista. ApoB voi olla parempi mittari kuin pelkkä LDL-kol, sillä se sisältää LDL-kolesterolin lisäksi muut remnanttihiukkaset, joilla on ateroskleroottisia ominaisuuksia.

        Jos ”kova rasva” ei olisi ns. kolesterolipahis, miksi lukuisat tutkimukset, kuten Pohjois-Karjala projekti ja Finnish mental hospital study (molemmat äärimmäisen merkittäviä tämän alan tutkimuksia), ovat näyttäneet että nimenomaan kovan rasvan vähentäminen on yhteydessä alentuneeseen riskiin kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin?

        asasda

        4.3.2019 at 16.03

        • Esitä toki esimerkki sellaisesta tuloksesta, jolla tässä tilanteessa apoB-pitoisuus ei muuttuisi CHO-SAFA-vaihdoksella ja joka olisi myös tilastollisesti merkitsevä. Ja sen pitäisi olla samalla vielä realistinen (esim. niin, ettei kaikissa tutkimuksissa ja kaikilla henkilöillä tule identtistä kolesterolivastetta).

          Kommenteistasi paistaa läpi sellainen asenne, että yrität tahallasi ymmärtää väärin tai esittää tyhmää ja sekoittaa keskustelua siirtämällä sitä jonnekin toisaalle. Mielisairaalatutkimuksessa on merkittäviä puutteita, ja Pohjois-Karjala-projekti taasen ei kuulu näytön hierarkiassa lähellekään tätä tasoa. RCT-tasolla SAFAn vähennyksestä ei ole ollut keskimäärin etua, ja suurissa väestötutkimuksissa sillä ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Nämä havainnot sopivat ihan kivasti yhteen myös kolesterolihavaintojen kanssa.

          Ethän jatka enää samalla asenteella. Tuo ei ole rakentavaa keskustelua.

          Jari

          4.3.2019 at 16.49

          • Mikä asenteessani on pielessä? Mielestäni olen kommentoinut asiallisesti ja koittanut perustella kantani selvästi.

            En tiedä miten paljon CHO-SAFA-muutoksen vaikutusta apoB:n pitoisuuteen on tutkittu. Sen verran olen tilastotiedettä lukenut, että tuosta referoimastasi tutkimuksesta ei voida päätellä mitään apoB:n pitoisuuden muutoksista, sillä tilastollista merkittävyyttä ei ollut. Tilastollinen merkittävyys kuvaa tuloksen luotettavuutta, eikä sitä, tapahtuiko muutosta vai ei. Olet varmaan samaa mieltä?

            En haluaisi tarttua tuohon sen enempää, sillä mielestäni siitä ei voida vetää suoraan johtopäätöksiä siitä, onko hiilareiden korvaaminen tyydyttyneillä rasvoilla järkevää. Parempi on katsoa RCT- tai kohorttitutkimuksia aiheesta. Niitä varmasti löytyy.

            En yritä esittää tyhmää. Tuo Finnish Mental Hospital Study on luettu merkittävimpien ravitsemustieteen tutkimusten joukkoon, vaikka puutteita siinä onkin.

            Tällaisia tutkimuksia, jossa tarkastellaan yhden ravintoaineen vaikutusta mortaliteettiin, on äärimmäisen vaikea toteuttaa, sillä sekoittavia tekijöitä on niin paljon. Tyydyttyneistä rasvoista luopuminen voi johtaa esimerkiksi lyhytketjuisten hiilihydraattien suurentuneeseen saantiin. Viitsisitkö linkata minulle jonkin pätevän RCT-tutkimuksen, jossa näytetään ettei SAFAn vähennyksestä ole hyötyä? Itse en oikein tahtonut sellaista löytää.

            PS. suosittelen sinulle luettavaksi tätä https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6067651/
            Artikkelissa on hyvin pohdittu samaa mitä mekin nyt sekä mietitty myös eri meta-analyysien luotettavuutta.

            asasda

            4.3.2019 at 22.08

            • Rasvamuutos-RCT-tutkimuksista voi jatkaa keskustelua tässä:

              Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta

              Suomalaista mielisairaalatutkimusta on käsitelty lyhyesti näissä:

              Tuore rasvakatsaus: Monityydyttymättömät omega-6-rasvahapot saattavat lisätä sydänriskiä
              Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret

              (Näissä kahdessa mainituissa meta-analyyseissä on ollut vähemmän dataa käytössä kuin ensimmäisessä linkissä käsiteltävässä Ramsdenin meta-analyysissä.)

              Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole myöskään pohtia optimaalista ruokavaliota tai sitä, mitä ruokavaliossa kannattaisi korvata milläkin, vaan käsitellä myyttiä kovan rasvan vaikutuksesta LDL-kolesteroliin.

              En tiedä, millaista tutkimusasetelmaa haet tai mitä muuta odotat Mensinkin meta-analyysiltä, koska kaipaamasi tilanne (ei muutosta apoB:ssä ja tilastollisesti merkitsevä tulos) ei ole mahdollinen. Kun muutosta ei ole, tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Yritin etsiä PubMedin Similar articles -toiminnolla vastaavaa, mahdollisesti tuoreempaa meta-analyysiä aiheesta, mutta sellaista ei taida olla.

              Jari

              5.3.2019 at 4.07

  3. Edelleenkään Suomen media ei ole lainkaan reagoinut tämän vuosisadan ehkä tärkeimpään tutkimukseen. The American Journal of Clinical Nutrition julkaisi tutkimuksen vuoden 2010 tammikuussa. Siinä todettiin, ettei eläin- eikä tyydytetyillä (kovilla) rasvoilla ole mitään yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

    pekka vuori

    5.3.2019 at 11.38

    • Muistaakseni tuosta tutkimuksesta tai jostakin muusta vastaavasta, jonka tulos oli sama (niitä on muutama), on kyllä uutisoitu. Yleensä näiden uutisten yhteydessä on joku virallinen vastaanväittäjä, joka sanoo, että kyseessä on vain yksittäinen tutkimus, ja tuhat muuta (nimetöntä) tutkimusta kertoo ihan muuta.

      No, ainakin kerran ovat erehtyneet yksilöimään näitä tuhatta tutkimusta:

      THL – Tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

      Jari

      5.3.2019 at 17.02

  4. ”Kun muutosta ei ole, tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.”
    Eipä se ne nyt näin ole. Sinun tulee osata tilastotiedettä, jos haluat tulkita lääketieteen ja muiden alojen tutkimuksia. Valitettavasti en halua jatkaa keskustelua kanssasi, sillä perustaitosi ovat hukassa em. asioiden suhteen.

    Jari, olet selvästi kiinnostunut ravitsemustieteestä mikä on oikein ihailtavaa, mutta valitettavasti olet pelkkä diletantti. 🙂 Suosittelen sinulle esimerkiksi avoimen yliopiston kursseja itseopiskelun sijaan. Niillä saat paremmin rakennettua systemaattisen pohjatiedon. Nyt sinä koitat itse lukea netistä irrallisia asioita, jolloin tietämyksesi jää tilkkutäkiksi ja ymmärrykseesi jää aukkoja, jotka näkyvät blogissasi. Sanon tämän kaikella ystävällisyydellä ja kollegiaalisuudella.

    asasda

    5.3.2019 at 12.22

    • Vai niin. Uskoako tutkimuksen kirjoittajia, joiden logiikka on yhtenevä omani kanssa, vai nimimerkkiä asasda, jolla on vahvoja mielipiteitä kuten suomalaisen mielisairaalatutkimuksen ja Pohjois-Karjala-projektin erinomaisuus ja lisäksi aivan päättömiä sepityksiä tilastotieteestä ilman mitään perusteluja (pyydetty esimerkki kummallisesta väitteestä jäi saamatta)? Saattaahan asia olla niinkin, että asasdan mielestä tutkimuksessa on saatu väärämielinen tulos, ja tilanne on siksi harmillinen.

      Jari

      5.3.2019 at 16.49

      • ”p-arvo on tilastollisessa hypoteesin testauksessa todennäköisyys, jolla vähintäänkin yhtä merkittävä ero tuloksessa saadaan aikaan käyttämällä nollahypoteesia. Yleisesti p-arvoa käytetään kokeellisten tutkimusten tulosten satunnaisvirheen tunnuslukuna.”

        Mitä tämä mielestäsi tarkoittaa? Jos lasket jonkin korrelaation tilastollista merkittävyyttä ja sitä ei ole, millaisen johtopäätöksen tekisit?

        asasda

        5.3.2019 at 18.49

        • Keskustelunaiheen jatkuvan siirtämisen sijaan saat aivan itse perustella aikaisemman kommenttisi, johon ei ole tullut selvennystä edes kaksi kertaa sitä kysyttäessä. Tuleekohan edes kolmannen kerran kysyttäessä?

          Tulet tänne nimimerkin takaa heittelemään ”et ymmärrä edes perusasioita”-argumentteja asiallisten ja loogisten perustelujen sijaan, mutta kommenttiesi perusteella et ymmärrä itse perusasioita tai trollaat tahallasi. Todellinen persoonasihan voi tietenkin olla aivan erilainen.

          Jari

          5.3.2019 at 19.13

          • Suo anteeksi, mitä minun piti perustella? Se meni hieman ohi.

            asasda

            5.3.2019 at 19.30

            • Kirjoitit: ”p-arvo Apo B-proteiinin muutokselle hiilarit –> SFAs kohdassa on p=0,195, mikä ei mitenkään osoita tilastollista merkittävyyttä”

              Vastasin: ”Nähdäkseni sellainen tilanne ei ole mahdollinen, että tulos olisi tilastollisesti merkitsevä, jos apoB-pitoisuus ei muutu”

              Kirjoitit: ”Kyllä sen pitäisi olla.”

              Vastasin: ”Esitä toki esimerkki sellaisesta tuloksesta, jolla tässä tilanteessa apoB-pitoisuus ei muuttuisi CHO-SAFA-vaihdoksella ja joka olisi myös tilastollisesti merkitsevä.”

              Annat ymmärtää, että kaipaisit tuloksen olevan tilastollisesti merkitsevä.

              Jari

              5.3.2019 at 19.38

  5. Sanon vain yhden sanan: lähdekritiikki. No, sen verran pakko lisätä, että UUSIEN tutkimusten mukaan hiilihydraatit todella ovat erittäin huono asia ldl-kolesterolin kannalta. Ja huom, nämä tutkimukset on julkaistu arvostetuissa julkaisuissa eikä missään aikakausilehdessä.

    Aava

    5.3.2019 at 18.29

  6. Tässä Kendrick perustelee, miksi kova rasva ei nosta LDL-kolesterolia:

    https://drmalcolmkendrick.org/2018/07/03/why-saturated-fat-cannot-raise-cholesterol-levels-ldl-levels/

    JR62

    5.3.2019 at 20.47

  7. Miten apob muuttuu kun kovaa rasvaa vaihdetaan pehmeään tai päin vastoin?

    Matti

    6.3.2019 at 9.08

    • Laskee ja nousee (samassa järjestyksessä). Kuten kirjoitinkin ylle:

      ”Toisin sanoen hiilihydraateilla ja ”kovalla rasvalla” on samanlainen vaikutus veren apo B -pitoisuuteen, ja näihin kahteen verrattuna ”pehmeä rasva” laskee apo B -pitoisuutta, monityydyttymätön rasva hieman enemmän kuin kertatyydyttymätön.”

      Jari

      6.3.2019 at 9.48

  8. En ole omalta osaltani voinut löytää yhteyttä tutkimustuloksiin koska kyseisiä rasvaarvoja tunnutaan painottavan tuloksia tulkitsevan tahon näkemysten ja ohjeistuksen pohjalta. Ei ole varmaa tietoa todellisista terveyshaitoista saati hyödyistä koska näennäisesti haetaan pääsääntöisesti haittoja joilla viitataan tuntemattomaan eliniän odotteeseen.

    Timo Karjanmaa

    19.3.2019 at 21.56

  9. Hei Jari!

    Rasvat kiinnostaa sinua kovasti. Mietin vain, mikset itse tee oikeaa tieteellistä tutkimusta, joka julkaistaisiin oikeassa lehdessä? Tällöin tekstisi olisi paljon uskottavampaa ja vertaisarvioitua. Blogikirjoitukset kun useasti ovat hyvin subjektiivisia kokonaisuuksia, jotka eivät ole millään tavalla oikeaa tiedettä.

    Vai pelkäätkö kenties, että tutkimuksesi ei ikinä menisi vertaisarvijoilta lävitse tieteelliseen lehteen? Pitäisikö tällöin miettiä uudestaan, onko varmasti niin kiihkeästi mainostamissasi asioissasi mitään todellista järkeä?

    vinkkivitonen

    13.4.2019 at 13.56

    • Enhän minä ole eri rasvojen vaikutusta kolesteroliarvoihin itse tutkinut vaan kerron juuri niistä tiedelehdissä julkaistuista vertaisarvioiduista tutkimuksista, joissa niin on tehty. Pyrin aina merkitsemään lähteet selvästi.

      Ravitsemustutkijan ala voisi olla mielekäs ja mielenkiintoinen, mutta valitsin itse aikanaan eri alan.

      Jari

      13.4.2019 at 15.02


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: