Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Archive for the ‘Hiilihydraatit’ Category

Kuitua vai rasvaa kolesterolille?

with 9 comments

Mitä tapahtuu veren kolesteroliarvoille, kun syödään enemmän kuitupitoisia hiilihydraatteja tai erilaisia rasvoja?

Olen tehnyt aikaisemmin jonkin verran kolesterolivertailuja hiilihydraattien ja rasvojen välillä ja olen saanut kritiikkiä siitä, ettei hiilihydraatteja ole eroteltu laadun mukaan. Minulle on kerrottu, että kuitupitoiset hiilihydraatit olisivat paljon terveellisempää syötävää.

Siitä sainkin idean uuteen vertailuun. Tällä kertaa olen ottanut huomioon erilaisten rasvahappojen lisäksi myös veteen liukenevan kuidun ja fruktoosin eli hedelmäsokerin kolesterolivaikutukset. Veteen liukeneva kuitu parantaa kolesteroliarvoja, kun taas fruktoosi heikentää niitä.

Vertailuarvona käytän sokerittomia hiilihydraatteja (”complex carbohydrates”), jotka sisältävät mm. tärkkelyspitoisia juureksia, viljatuotteita ja täysjyväviljatuotteita. Ne löytyvät kaaviokuvasta nolla-arvon kohdalta.

Lukuarvo kaaviokuvassa on muutos kokonaiskolesterolin ja ”hyvän” HDL-kolesterolin suhteessa, kun keskimääräinen suomalainen henkilö vaihtaa sokerittomia hiilihydraatteja erilaisiin hiilihydraatti- tai rasvapitoisiin ruokiin. Tämä kolesterolisuhde on yksi tarkimmista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Kerron laskentatavasta tarkemmin kommenttiosiossa alla.

Muutos kolesterolisuhteessa (kokonaiskolesteroli/HDL), kun 1 % energiasta sokerittomia hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin hiilihydraatti- tai rasvapitoisiin ruokiin

Muutos kolesterolisuhteessa (kokonaiskolesteroli/HDL), kun 1 % energiasta sokerittomia hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin hiilihydraatti- tai rasvapitoisiin ruokiin

Liukenematon kuitu parantaa tutkitusti kolesteroliarvoja, mutta kuten kuvasta näkyy, muutos ei ole rasvoihin tai fruktoosiin verrattuna kovin suuri.

Omenan korkea arvo selittyy sillä, että siinä on enemmän fruktoosia kuin tavallisessa sokerissa. Marjojenkin fruktoosi heikentää kolesterolisuhdetta hieman. Kaurapuuro ja ruisleipä (100 % täysjyväruista) parantavat kolesterolisuhdetta jonkin verran, mutta muutos on aika vaatimaton rasvoihin verrattuna.

Jätin kaaviokuvasta pois kananmunan rasvan, koska sen rasvahappokoostumus on hyvin lähellä broilerin rasvaa. Sokeri on tavallista pöytäsokeria, jossa on puolet glukoosia ja puolet fruktoosia. Makeisten ja virvoitusjuomien vaikutus lienee samankaltainen.

Koska jokaisen elintarvikkeen kolesterolivaikutuksia ei ole mitattu eikä tuskin voidakaan mitata erikseen, niin nämäkään lukemat eivät ole aivan tarkkoja. Lisäksi muistutan edelleen, että ravintotekijöiden kolesterolivaikutuksissa on yksilöllisiä eroja, ja nämä laskelmat koskevat keskimääräistä henkilöä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ruisleipä voittaa voin mutta häviää porsaan ja broilerin rasvoille sekä kasviöljyille.

Lähteet:
Dietary lipids and blood cholesterol: quantitative meta-analysis of metabolic ward studies
Cholesterol-lowering effects of dietary fiber: a meta-analysis
Consumption of Fructose and High Fructose Corn Syrup Increase Postprandial Triglycerides, LDL-Cholesterol, and Apolipoprotein-B in Young Men and Women
Fineli
FINRISKI 2012
FINRAVINTO 2007

Mainokset

Tutkimus: Voi ja hiilihydraatit eivät sovi yhteen

with 84 comments

Suomalaistutkimuksessa yli 50 grammaa voita ja noin 300 grammaa hiilihydraatteja päivittäin syöneillä miehillä oli lisääntynyt sydäninfarktiriski.

Tutkimuksessa oli mukana noin 2000 miestä jotka olivat tutkimuksen alkaessa 1980-luvulla 41-61-vuotiaita. Seuranta-aika oli keskimäärin 16 vuotta.

Miesten voin käyttö määriteltiin 80-luvulla annetuista ruokapäiväkirjoista. Kun heidät jaettiin voin käytön perusteella neljään osaan, niin havaittiin, että eniten voita käyttäneellä neljännekselle sydäninfarktiriski oli lisääntynyt. Tämä neljännes käytti voita yli 50 grammaa päivässä. Voin käyttö liitetään usein karppaukseen eli vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, mutta tässä tapauksessa kyse ei ollut karppaajista, sillä miehet söivät noin 300 grammaa hiilihydraatteja päivässä.

Alle 50 grammaa voita käyttäneiden sydäninfarktiriski ei ollut tutkimuksessa lisääntynyt.

Artikkelissa kerrotaan myös, että yhdysvaltalaistutkimuksessa maitorasvan käyttö oli yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin miehillä ja naisilla, ja ruotsalaistutkimuksessa juuston käyttö oli yhteydessä pienempään ja voin käyttö suurempaan sydäninfarktin riskiin naisilla.

Mielestäni runsas voin ja hiilihydraattien yhtäaikainen käyttö ei ole välttämättä terveellistä, koska sekä voi että hiilihydraatit ovat kolesteroliarvoille haitallisempia kuin muut rasvat*. Voin ystävän kannattaa siis rajoittaa hiilihydraattien syömistä, ja vastaavasti hiilihydraattien kuten leivän ystävän kannattaa käyttää voita kohtuudella.

Tutkimus julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä: Voi ja sydäninfarktiriski

* Lue myös: Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia

Written by Jari

20.9.2013 at 11.59

Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia

with 105 comments

Kuva: Phil Lees / flickr

Kuva: Phil Lees / flickr

Hiilihydraattien vaihtaminen mm. pekoniin ja kananmuniin laskee haitallisina tai ”pahana kolesterolina” pidettyjen LDL-hiukkasten määrää verenkierrossa.

LDL-kolesteroli on veressä vaihtelevan kokoisina hiukkasina. Kahdella eri henkilöllä voi olla veressään sama määrä LDL-kolesterolia, mutta vaihteleva määrä LDL-hiukkasia. Tavanomainen kolesterolimittaus kertoo pelkästään LDL-kolesterolin määrän, ei hiukkasten määrää.

LDL-hiukkasten määrää pidetään kuitenkin yleisesti parempana sydän- ja verisuonitautien ennustajana kuin LDL-kolesterolin määrää. Jopa tiukimmat kolesteroli-intoilijat tunnustavat tämän. LDL-hiukkasten määrää kuvaa tarkemmassa verikokeessa mitattava ns. apolipoproteiini B (myöhemmin apoB), joka kuljettaa LDL-kolesterolia.

Erilaisten rasvahappojen vaikutusta apoB:hen on selvitetty useissa tutkimuksissa. Laskin tutkimustulosten pohjalta erilaisten Suomessa yleisesti käytettyjen rasvojen vaikutuksen apoB:hen. Tutkimuksissa on käytetty vertailukohteena keskivertohiilihydraatteja, jotka on asetettu nolla-arvon kohdalle.

Muutos apoB:ssä (mg/L), kun 1 % energiasta hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin rasvoihin

Muutos apoB:ssä (mg/L), kun 1 % energiasta hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin rasvoihin

Kuten kuvasta ilmenee, voi (maitorasva), hiilihydraatit ja naudanrasva ovat melko samanveroisia tämän ”pahan kolesterolin” eli apoB:n suhteen. Pekonin (porsaan), kananmunien ja broilerin rasva laskevat kolesterolia. Oliiviöljy, lohen rasva ja rypsiöljy laskevat sitä kaikkein eniten.

Myös hiilihydraattien laatu voi vaikuttaa apoB-arvoon. Joillakin hiilihydraattipitoisilla ruoka-aineilla tulos voi olla parempi, joillakin huonompi. Esim. kauran kuitu laskee apoB:tä. Lisäksi eri ruoka-aineiden vaikutuksessa kolesteroliarvoihin on yksilöllisiä eroja.

Eikö olekin huvittavaa, että eläinrasvaa on pidetty pitkään kolesterolipahiksena?

Lähteitä:
Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials (taulukko 1)
A Meta-Analysis of Low-Density Lipoprotein Cholesterol, Non-High-Density Lipoprotein Cholesterol, and Apolipoprotein B as Markers of Cardiovascular Risk
Fineli
THL: Rasva-aineenvaihdunnan yhtymäkohtia sydän- ja verisuonitauteihin

Päivitetty 18.6.

Pekka Puska ja Mikael Fogelholm antavat virheellistä tietoa Ilta-Sanomissa

with 32 comments

Viikonlopun Ilta-Sanomissa on artikkelit ”Mikä voissa on vikana?” ja ”4x eri totuus rasvasta”. Artikkeleissa ravitsemusasiantuntijoina pidetyt Pekka Puska ja Mikael Fogelholm kertovat näkemyksiään terveellisestä ravinnosta. Puskan ja Fogelholmin väitteet ovat osin virheellisiä, tutkitun tiedon vastaisia. Lainaukset lehdestä:

Diabeteksen lisääntyminen johtuu väestön lihomisesta – syödään liikaa ja liikutaan liian vähän. Suomalaisessa hyvin tehdyssä diabeteksen ehkäisytutkimuksessa pystyttiin suosituksen mukaisilla ravintomuutoksilla ja liikunnan lisäämisellä ehkäisemään noin 60 prosenttia uusista diabetestapauksista. -Pekka Puska

Puska sanoo itsekin, että diabeteksen lisääntyminen johtuu lihomisesta, mutta hän jättää mainitsematta, että suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa elintapamuutoksiin sisältyi myös laihdutus. Miksei Puska antanut totuudenmukaista kuvaa tutkimuksesta? Miten Puska voi tietää, johtuiko diabeteksen osittainen ehkäisy laihdutuksesta, liikunnasta vai suosituksen mukaisesta ruokavaliosta? Täytynee lisätä myös, että tuoreessa espanjalaistutkimuksessa puolitettiin diabetesriski lisäämällä rasvan syöntiä, ilman laihdutusta ja liikuntaa. Siinä ehkäisy johtui yksiselitteisesti ruokavaliosta.

Kovan rasvan, kuten tyydytetyn eläinrasvan, korvaaminen kasvi- ja kalaöljyillä on eräs tärkeimmistä suosituksista, koska se alentaa veren kolesterolitasoa ja sitä kautta ehkäisee verisuonten ahtautumista. -Pekka Puska

Puska ei tunnu olevan tietoinen – tai jättää kertomatta – että veren kolesteroliarvoissa kokonaiskolesterolia parempia sydän- ja verisuonitautiriskin ennustajia ovat kolesterolisuhteet: HDL:n osuus kokonaiskolesterolista, HDL:n ja triglysereiden suhde ja pienten LDL-hiukkasten määrä. Kaikki käsittelemättömät rasvat, myös eläinrasva, parantavat kolesterolisuhteita.

Ruokavalion perustana tulisi olla hyvät hiilihydraatit. -Pekka Puska

Tämä ravitsemussuosituksissakin oleva linja perustuu sellaiseen olettamukseen, että runsasrasvainen ruokavalio lihottaisi ja aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja. Tutkittu tieto ei tue tätä olettamusta. Korkeampi rasvan määrä ei ole yhteydessä sv-tauteihin. Tutkimuksissa, joissa verrataan vähärasvaista ja vähähiilihydraattista (VHH) ruokavaliota, VHH-ruokavaliolla on laihdutettu yhtä paljon tai enemmän. Lisäksi VHH-ruokavaliolla parantuvat verenpaine sekä veren kolesteroli- ja sokeriarvot. VHH-ruokavaliolla pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrä voi pudota jopa 80 %.

Tautiongelmat ovat tulleet, kun ruokavalioon on tullut paljon huonoa tyydyttynyttä rasvaa ja huonoja hiilihydraatteja, kuten sokeria, valkoista viljaa ym. -Pekka Puska

Puska jättää mainitsematta, että myös kasviöljyjen kulutus ja käyttö ravitsemusteollisuudessa on noussut huimasti viime vuosikymmenten aikana. Mistä sitten tautiongelmat johtuvat? Sitä emme voi tietää poimimalla yksittäisiä muutoksia tilastoista.

Toisaalta viime vuosikymmenien suositusten mukaiset ravintomuutokset, kun on siirrytty eläinrasvoista kasvirasvoihin ja lisätty kasvisten kulutusta, ovat olleet keskeinen syy siihen, että meillä työikäisten vuotuinen sydänkuolleisuus on pienentynyt peräti 80 prosenttia. -Pekka Puska

Tämä on pelkkää arvailua ja toiveajattelua. Muutosten todellista syytä ei voida selvittää tilastoja lukemalla vaan kunnollisilla tutkimuksilla, kontrolloiduilla ruokavaliokokeilla. Tutkimusten tulokset eivät tue Puskan rasvalinjaa.

[Sompit puhuvat vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta ja kertovat sen parantaneen monia klinikallaan käyneitä.] MF: Jos tämä olisi näin hienoa, niin Somppi ynnä muut vakuuttaisivat tiedemaailman, Sydänliiton ja THL:n tekemällä asiasta satunnaistetun tutkimuksen, jossa asia todistettaisiin. -Mikael Fogelholm

Fogelholm on ilmeisesti ummistanut silmänsä kymmeniltä satunnaistetuilta tutkimuksilta, joissa on tutkittu nimenomaan vähähiilihydraattista ruokavaliota ja saatu parempia terveystuloksia kuin vähärasvaisella ruokavaliolla. Miten on edes mahdollista, ettei ravitsemustieteen professori seuraa tutkittua tietoa ravitsemuksesta?

[Sompit vannovat voin ja muiden täysrasvaisten maitotuotteiden nimeen.] MF: Tästä ei ole mitään näyttöä, pikemminkin päinvastoin. -Mikael Fogelholm

Fogelholm ei puhu totta. Hän on ilmeisesti tämänkin asian suhteen ummistanut silmänsä tutkitulta tiedolta. Tässä joitakin esimerkkejä tutkimusnäytöstä rasvaisten maitotuotteiden hyödyistä: Laajassa koostetutkimuksessa runsas maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä 13 % pienempään kuolleisuuteen. Tutkimukset olivat ajalta, jolloin käytettiin pääasiassa täysrasvaisia maitotuotteita. Maitotuotteiden rasvahapot muokkaavat LDL-kolesterolin partikkelijakaumaa terveellisempään suuntaan. Maitorasva saattaa suojata diabetekselta. Australialaisessa tutkimuksessa täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjillä oli vähemmän sydänkuolemia. Ruotsalaistutkimuksessa voilla saavutettiin matalampi veren rasvapitoisuus kuin kasviöljyllä. Täysmaidon juonti on yhteydessä pienempään eturauhassyövän riskiin ja rasvaiset maitotuotteet pienempään paksusuolen syövän riskiin. Vähärasvaiset maitotuotteet lisäävät hedelmättömyyttä. Täysrasvaiset maitotuotteet lihottavat vähemmän. Maitorasvaa käyttävillä lapsilla on vähemmän astmaoireita ja atooppisia tauteja. Ei mitään näyttöä, Mikael Fogelholm? Todellako?

Lähetän kopion tästä tekstistä Ilta-Sanomien toimitukselle, Pekka Puskalle ja Mikael Fogelholmille. Jos he haluavat tarkemmin kommentoida kummallisia väitteitään, niin julkaisen myös heidän kommenttinsa mielelläni. Jos toivot, että Ilta-Sanomat käyttää jatkossa fiksumpia asiantuntijoita, voit lähettää palautetta toimitukselle.

Matti Uusitupa, teollisuuden sponsoroima professori

with 43 comments

Päivitetty 12.11.2011: Foodfiles ja verotiedot

Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusitupa on näkyvä ravitsemusvaikuttaja tiedotusvälineissä. Hän on yksi siitä harventuvasta joukosta, jonka mielestä tyydyttynyt, ”kova” rasva tukkii verisuonet ja ihmisten pitäisi syödä runsaasti hiilihydraatteja. Miksiköhän Uusitupa pitää niin tiukasti kiinni vanhoista teorioista?

Uusitupa on saanut tutkimusrahoitusta ainakin seuraavilta tahoilta:

Fazer Leipomot Oy, VAASAN Oy, Raisio Oyj, Raisio Benecol Ltd, Danisco Ltd, International Council of Olive Oil, Arla Foods, Carlshamn Mejeri AB, Svenska Nestlé AB, Van den Bergh Foods AB, Eridania Beghin-Say, Meadow Lea Foods, F Hoffman-La Roche Ltd, Novo Nordisk Foundation.

Uusitupa on itse ilmoittanut Suomen Lääkärilehdessä seuraavanlaisia sidonnaisuuksia:

”Matti Uusitupa on saanut luentopalkkioita yrityksiltä (Professio Finland, Unilever) ja omistaa osakkeita (Orion, Foodfiles Ltd).”

Oy Foodfiles Ltd tekee tilaustutkimuksia elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Foodfiles mainostaa, että tutkimuksen tilaaja voi päättää sen julkaisusta. Saattaapa siis käydä niinkin, että epämieluisat tutkimustulokset jätetään julkaisematta. Yrityksen myynti on vuosina 2006-2010 ollut yhteensä lähes 5 miljoonaa euroa, eli aivan pikkurahoista ei ole kyse. Matti Uusitupa omistaa hieman yli 13 % osakkeista. Foodfilesin asiakkaita ovat olleet mm. seuraavat yritykset:

Arla Foods Ab, AstraZeneca Oy, Atria Oyj, Camelina Oy, Danisco Sugar Oy, Oy Karl Fazer Ab, Oy Marli Ltd, Novartis Finland Oy, Oriola Oy, Pouttu Oy ja Valio Oy.

Uusitupa on Suomen Sydänliitto ry:n puheenjohtaja. Kyseinen yhdistys on saanut rahoitusta mm. seuraavilta yrityksiltä:

Boehringer Ingelheim Finland ky, HK Ruokatalo Oy, Medtronic Finland Oy, MSD Finland Oy, Normomedical Oy/Omron Healthcare, Oriola, Orion Corporation Orion Pharma, Oy Eli Lilly Finland Ab, Pfizer, Saarioinen Oy, Sanofi-aventis Oy, Unilever Finland Oy, Vaasan Oy, Valio Oy.

Uusitupa on myös toiminut Danisco tutkimussäätiön hallituksessa ja Diabetestutkimussäätiön hallituksessa samaan aikaan kun säätiö on myöntänyt Uusituvalle itselleen tutkimusrahoitusta.

Siinä onkin taloudellisia sidonnaisuuksia kerrakseen: leipää, aamiaismuroja ja muita viljatuotteita, margariinia, kasviöljyä, puhdasta sokeria, jäätelöä, maitotuotteita, kahvia ja muita juomia, makeisia, valmisruokaa, lastenruokaa ynnä muuta. Kovin hiilihydraatti- ja kasvirasvapainotteista ja pitkälle prosessoitua ruokaa. Lääkkeitä unohtamatta.

Matti Uusituvan verotettava tulo vuonna 2010 oli yhteensä 151 384 euroa. Kuukausitulona se tekee peräti 12 615 euroa. Professorin kuukausipalkka on yleensä 6 222 euroa tai johtavan tutkijan 5 427 euroa (Taloussanomien palkkavertailu). Uusituvalla on siis mahdollisesti useita tuhansia euroja kuukaudessa sivutuloja.

Eikös tässä ole vaarana, että menee tiede ja tieteen rahoittaja sekaisin? Uusitupa tuntuu omien puheidensa mukaan kovasti arvostavan puhtaan tieteellistä lähestymistapaa:

”Matti Uusitupa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä sekä tieteellisten tosiasioiden tunnustamista ravitsemuskeskustelussa mm. rasvan, kolesterolin ja hiilihydraattien osalta.” – Rasvakohussa ei ole päätä eikä häntää, Sydän-lehti

”Tieteellisin argumentein on vaikea väitellä ihmisen kanssa, jolla on vahva usko omaan mielipiteeseensä. Se on huono asia, koska kyllä jonkun pitää uskaltaa sanoa, mikä nykyinen tutkittu tieto asioista on.” – Muotidieetteihin ei kannata langeta, Viikkosavo-lehti

Lienee siis sopivaa perehtyä Uusituvan omiin tieteellisiin argumentteihin hänen ravitsemuslinjoistaan. Noin viisi vuotta sitten hän paljasti, miksi hänen mielestään tyydyttynyt rasva aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja.

”Uusituvan mukaan 1960-luvulla tehtiin kolme klassista tutkimusta, joissa osoitettiin tyydyttyneen rasvan vaikutus paitsi veren kolesteroliin myös valtimotautisairastuvuuteen. Kova rasva suurensi kolesterolitasoa ja lisäsi sairastuvuutta ja kuolleisuutta pehmeään rasvaan verrattuna. Uusitupa yksilöi näistä kolmesta tutkimuksesta Finnish Mental Hospital Studyn.”

Kyseinen suomalainen mielisairaalatutkimus oli kuitenkin moniltakin osin kovin huonosti suunniteltu ja toteutettu, eikä se nykyään täyttäisi tieteellisiä kriteerejä. Lue lisää ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen kirjoituksesta: “Tämä tiedettiin jo 60-luvulla” -toteaa rasvatutkijat (osa 1)

”Uusituvan mukaan 1980- ja 1990-luvuilla tehtiin koko joukko tutkimuksia, jotka osoittivat kovan rasvan olevan haitallista suurentaessaan kolesterolitasoa. Hänen mukaansa kolesterolitaso on keskeinen valtimotautiriskin kannalta, joten kolesterolitasoa nostava ruokavalio on haitallinen.”

Uusitupa puhuu kolesterolitasosta eli kokonaiskolesterolista, vaikka hänen pitäisi asiantuntijana tietää, että kokonaiskolesteroli on varsin huono sydänriskin mittari. Tyydyttynyt rasva parantaa HDL-kolesterolia, triglyjä ja LDL-kolesterolin partikkelijakaumaa, jotka ovat parempia riskin mittareita. Lisätietoa: Pienet LDL-hiukkaset – vaiettu kolesterolisalaisuus

”Uusituvan mukaan on laskettu tilastollisesti, että Suomessa laskenut sepelvaltimotautikuolleisuus selittyy merkittävältä osalta kolesterolitason laskulla, kun kovan rasvan käyttö on pienentynyt merkittävästi. Tämän laskelman lähdettä hän ei pyydettäessä kertonut.”

Ei kunnon tiedettä kuitenkaan niin tehdä, että poimitaan tilastoista kaksi muuttujaa, jotka näyttäisivät liikkuvan samaan suuntaan. Muutenhan meidän tulisi julistaa myös mustavalkotelkkarit sepelvaltimokuolemien aiheuttajiksi.

”Uusituvan mukaan koe-eläimille saadaan aiheutettua valtimotauti syöttämällä rasvaa ja kolesterolia.”

Jänikset ovat kasvissyöjiä, ja niiden elimistö ei pysty käsittelemään kolesterolia, kun taas ihminen on sekasyöjä, jonka elimistölle kolesteroli on elintärkeää. Jänisten ja ihmisten rinnastaminen on Uusituvalta kovin kummallinen tieteellinen argumentti.

Sydän-lehden jutussa Uusitupa väittää, että täysjyväviljatuotteet olisivat hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. Tämäkin on varsin kummallista, sillä Itä-Suomen yliopiston oman tutkimustuloksen mukaan täysjyväruisleipä on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia.

Viikkosavo-lehden jutussa taasen uusitupa perustelee ravitsemussuositusten mukaisen vähärasvaisen ruokavalion terveellisyyttä suomalaisella diabeteksen ehkäisytutkimuksella. Tieteellisen lähestymistavan kannalta ongelma on kuitenkin siinä, että tutkimuksessa yhdistettiin kolme osatekijää: ruokavalio, laihdutus ja liikunta. Emme siis voi tietää, mistä osatekijästä tulos johtui. Toisaalta tuoreessa espanjalaistutkimuksessa puolitettiin diabetesriski lisäämällä rasvan syöntiä, ilman laihdutusta ja liikuntaa. Siinä ei jäänyt varaa selityksille.

Uusituvalla ei muuten ole korkeakoulututkintoa ravitsemustieteestä. Hän on koulutukseltaan lääkäri.

Miksi Matti Uusitupa peräänkuuluttaa tieteellisiä tosiasioita ja tieteellisiä argumentteja, jos hänen omat tieteelliset tosiasiansa ja argumenttinsa ovat näinkin heiveröisiä? Taitaa kuitenkin olla niin, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat! Vai antaisiko kovin moni julkisuudessa sellaisia lausuntoja, jotka ovat oman työnantajan edun vastaisia?

Päivitys 23.10.

Matti Uusitupa sanoi Turun Sanomien nettisivuilla, että ”eurooppalaisella elintarviketeollisuudella on sormensa pelissä siinä, että viime aikoina on esiintynyt kehotuksia syödä enemmän kovaa rasvaa.” Lisäksi Uusituvan mukaan ”meijeriteollisuus sponsoroi kokouksia, joissa kovaa rasvaa puolustellaan tai vähätellään sen haittojen tutkimusnäyttöjä”.

Sattumalta Uusitupa itse oli vasta alle puoli vuotta sitten eli 18.5.2011 puhujana kokouksessa, jonka järjesti Unilever. Kokouksessa puolusteltiin ”pehmeää” rasvaa. Elintarvikejätti Unilever myy prosessoitua kasvirasvaa. Melkoisen tekopyhää Uusituvalta, sanoisin. Lue lisää: Kun elintarviketeollisuudesta tulee tieteen portinvartija

Päivitys 26.10.

Matti Uusitupa on viime päivinä kampanjoinut lehdissä vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan argumenteilla, jotka eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Uusitupa pelottelee karppauksen heikentävän terveyttä, vaikka hän itse on viitannut Suomen Lääkärilehdessä useisiin tutkimuksiin, joissa karppaus on parantanut terveyttä. Lue lisää: Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä

Onko täysjyvävilja hidasta hiilihydraattia, Mikael Fogelholm?

with 19 comments

Päivitys 29.9.2010

Fogelholm on näemmä muuttanut mielipidettään. Nyt se on lähempänä tutkittua tietoa, mutta edelleenkin kaunisteltu. Tampereen Kaupunkilehti Tori kysyi Fogelholmilta saman kysymyksen:

Onko täysjyvävilja hidasta hiilihydraattia, joka on parempaa kuin vähemmän kuitupitoinen valkoinen vilja?
– Ei se ole hidasta tai nopeaa vaan keskinopeaa.

Päivitys 4.3.2010

Fogelholm ei antanut lausunnolleen minkäänlaisia perusteluita tai tutkimusnäyttöä. Hän kirjoitti, ettei hän ole tilivelvollinen sanomisistaan. Varsin erikoista henkilöltä, joka asiantuntijan roolissa on antanut tutkimustiedon vastaisen kannanoton toimittajalle. Nopeasta hiilihydraatista on ilmeisen vaikeaa tehdä hidasta, mutta keinotekoisesta hyvä-paha-jaottelusta halutaan pitää kynsin hampain kiinni.

Alkuperäinen juttu 13.2.2010

Iltalehti julkaisi muutama päivä sitten ainakin nettisivuillaan Ne parjatut hiilarit -kirjoituksen. Iltalehden terveysjuttujen taso on tunnetusti erittäin huono, ja tämäkin kirjoitus on osittain asenteellinen. Varsinaisilta asiantuntijoilta voisi kuitenkin olettaa saavansa oikeaa tietoa, ja siksi keskitynkin jutun asiantuntijan Mikael Fogelholmin osuuteen. Fogelholm on Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja ja dosentti. Hän lausui näin:

Valkoista viljaa ja sokeria ei kannata pupeltaa paljon, sillä ne nostavat verensokeria nopeasti eivätkä tyydytä nälkää. Kuitupitoisia hitaita hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljaa, hedelmiä ja vihanneksia, tulisi suosia.

Hiilihydraattien imeytymisnopeutta – nopeutta tai hitautta – mitataan glykeemisellä indeksillä (GI). Kun GI on matala, hiilihydraatti imeytyy hitaasti. Matalan GI:n rajana pidetään arvoa 55. Keskitason GI on 56-69 ja korkea GI (nopeasti imeytyvät hiilihydraatit) 70 tai enemmän. Onko täysjyvävilja hidasta hiilihydraattia? Tutkittu tieto kertoo seuraavasti.

Suomalaistutkimuksen mukaan runsaskuituisen täysjyväruisleivän (Oululaisen jälkiuunileipä) GI on 77 (korkea). Methodologic considerations in the measurement of glycemic index: glycemic response to rye bread, oatmeal porridge, and mashed potato

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Elintarvikkeet ja sokeriaineenvaihdunta (ELSA) -tutkimuksen mukaan sekä perinteisellä ranskanleivällä että ruisleivällä on suurehko GI. Suomalaisen ruoan hiilihydraatit ja terveys – ELSA-tutkimus etenee

Malesialaisen tutkimuksen mukaan täysjyväleivän GI on 85 (korkea) ja toisenlaisen täysjyväleivän, johon on lisätty kaurahiutaleita, GI on 67 (keskitaso). Glycaemic index of four commercially available breads in Malaysia

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ohrakuidulla rikastetun vaalean vehnäleivän GI on vain 7 % matalampi kuin tavallisen vaalean vehnäleivän. Effect of cereal test breakfasts differing in glycemic index and content of indigestible carbohydrates on daylong glucose tolerance in healthy subjects

Turkkilaisen tutkimuksen mukaan vaalean vehnäleivän ja täysjyväleivän GI:llä ei ole merkittävää eroa. Dietary breads: Myth or reality?

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vaalean vehnäleivän ja täysjyväruisleivän GI:llä ei ole merkittävää eroa. Effect of commercial rye whole-meal bread on postprandial blood glucose and gastric emptying in healthy subjects

Ranskalaisen tutkimuksen mukaan täysjyväleivän GI on 85 (korkea). Effect of baking process on postprandial metabolic consequences: randomized trials in normal and type 2 diabetic subjects

Tutkitun tiedon mukaan täysjyväleipä on siis yleensä nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten vaalea vehnäleipäkin. Antoiko Mikael Fogelholm toimittajalle virheellistä tietoa, vai onko hänen lausunnolleen olemassa jokin muu järkeenkäypä selitys? Pyydän häneltä vastinetta ja julkaisen sen tarvittaessa täällä myöhemmin.

Written by Jari

29.9.2010 at 5.10

Kategoria(t): Hiilihydraatit

Hiilihydraatit tuplasivat sydänriskin italialaisilla naisilla

with 2 comments

Italialaistutkijat selvittivät ruokavalion hiilihydraattien, glykeemisen kuorman, glykeemisen indeksin ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. Tutkimuksessa oli mukana noin 48 000 italialaista naista ja miestä ja heitä seurattiin 8 vuoden ajan. Glykeeminen indeksi tarkoittaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta ja glykeeminen kuorma tarkoittaa hiilihydraattien määrää ja imeytymisnopeutta.

Kun naiset jaettiin neljään ryhmään riippuen heidän syömiensä hiilihydraattien määrästä, selvisi, että eniten hiilihydraatteja syöneillä naisilla oli kaksinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin vähiten hiilihydraatteja syöneisiin naisiin verrattuna. Naisilla nopeasti imeytyvät hiilihydraatit lisäsivät sydänriskiä mutta hitaasti imeytyvät eivät. Kun naiset jaettiin neljään ryhmään glykeemisen kuorman mukaan, niin korkeimmalla glykeemisellä kuormalla riski sairastua sepelvaltimotautiin oli 2,24-kertainen matalimpaan verrattuna.

Miehillä hiilihydraatit eivät vaikuttaneet sepelvaltimotaudin riskiin  yhtä selkeästi.

Tutkimus julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. Dietary Glycemic Load and Index and Risk of Coronary Heart Disease in a Large Italian Cohort: The EPICOR Study

Written by Jari

13.4.2010 at 5.12