Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Archive for the ‘Sokeri’ Category

Höttöhiilarit, kansanterveyden ykkösvihollinen

with 13 comments

Höttöhiilarit eli valkoinen vilja, sokeroidut elintarvikkeet ja perunavalmisteet ovat merkittävin useiden kansantautien riskiä kasvattava ruokavalion osatekijä. Varovaisen arvion mukaan noin puolet suomalaisten syömistä hiilihydraateista ja yli viidennes kaikesta energiasta tulee höttöhiilareista.

Harvasta ruokavalion osatekijästä on olemassa yhtä hyvää näyttöä kuin höttöhiilarien vaikutuksesta. Ne heikentävät veren kolesteroli- ja sokeriarvoja ja lisäävät ainakin sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen ja lihomisen riskiä. Toinen selvästi haitallinen ruokavalion osatekijä on transrasva, mutta se on jo saatu Suomessa melko hyvin kuriin. Höttöhiilareita ei ole.

Seuraavassa kaaviokuvassa on arvio suomalaisten hiilihydraattien saannista (hiilihydraattigrammojen mukaan) jaoteltuna hyviin hiilihydraatteihin ja höttöhiilareihin. Kuten kuvasta näkee, tuloksena on aika lähelle puolet ja puolet. Hyvät hiilihydraatit löytyvät oikealta puolelta ja höttöhiilarit vasemmalta.

Hiilihydraatit Suomessa

Laskennan lähtökohtana on käytetty Finravinto 2012 -tutkimusta ja sen sähköistä liitetaulukkoa 8, hiilihydraattien, sokereiden, sakkaroosin ja kuidun saanti raaka-aineluokista. Luvut ovat 25-64-vuotiaiden miesten ja naisten keskiarvoja.

Hyvien hiilihydraattien puolelle on laitettu kasvikset, palkokasvit ja pähkinät, hedelmät ja marjat, osa perunasta, osa viljatuotteista ja osa maitotuotteista. Jaottelu ei ole erityisen tarkkaa tiedettä johtuen tutkimuksen epätarkkuuksista ja erilaisista näkemyksistä hyviin ja huonoihin hiilihydraatteihin liittyen.

Perunoiden käyttö on jakautunut melko tasaisesti tuoreeseen perunaan tai perunamuusiin ja muihin perunaruokiin tai -valmisteisiin, joten peruna on laitettu puoliksi hyvälle puolelle ja puoliksi höttöpuolelle.

Viljoista ruis, kaura ja ja ohra on laitettu kokonaan hyvälle puolelle. Vehnästä noin kaksi kolmannesta ja riisistä ja pastasta noin puolet on laitettu höttöpuolelle. Tämä laskenta perustuu Finravinto-tuloksissa ilmoitettuun kuidun ja hiilihydraatin määrään suhteutettuna vastaavan täysjyvätuotteen koostumukseen.

Maitotuotteista on laitettu höttöpuolelle Finravinto-tuloksissa ilmoitettu sakkaroosin määrä, mikä vastannee käytännössä lisättyä sokeria. Liha on höttöpuolella, koska niiden kohdalla hiilihydraatti lienee lisättyä sokeria.

Kasvisten ja hedelmien määrä voi näyttää yllättävän pieneltä, mutta sille on luonnollinen selitys: niissä on vähän hiilihydraatteja ja paljon vettä. Siksi niiden osuus ei ole kovin suuri hiilihydraattigrammoissa mitattuna.

Noin puolet kaikista suomalaisten syömistä hiilihydraateista koostuu höttöhiilareista. Suomalaiset saavat energiastaan noin 44 % hiilihydraatteina, eli höttöhiilarit täyttävät noin 22 % kaikesta ruoan energiasta. Höttöhiilarit ovat siis energiassa mitattuna selvästi suurin haitallinen tekijä suomalaisten ruokavaliossa. Ykkösvihollinen!

Ne asiantuntijat, jotka seuraavat aktiivisesti tutkittua tietoa ja ovat aidosti kiinnostuneita kansanterveydestä, varoittavat kansalaisia ensisijaisesti höttöhiilarien vaaroista ja kehottavat rajoittamaan niiden käyttöä. Niitä kannattaa vaihtaa kaaviokuvan oikealta puolelta löytyviin hyviin hiilihydraatteihin ja erityisesti rasvoihin monipuolisesti. Niiden vaihtaminen ”kovaankin” rasvaan parantaa terveyttä ja vaihtaminen ”pehmeään” rasvaan vielä enemmän.

Ai niin, kuinka niin varovainen arvio? Finravinto-tutkimuksen tulokset perustuvat tutkimukseen mukaan kutsuttujen henkilöiden omaan ilmoitukseen. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa ilmenee usein aliraportointia eli eräänlaista kaunistelua. Todellisuudessa epäterveellisen höttöhiilarin osuus voi olla jonkin verran ilmoitettua suurempi. Lisäksi Finravinto-tutkimuksessa ilmoitetut viljatuotteiden kuidun määrät ja maitotuotteiden sokerin määrät vaikuttivat melko optimistisilta siihen verrattuna, mitä kauppojen hyllyiltä löytyy.

Mitä mieltä lukijat ovat? Mikä on höttöhiilaria? Onko höttöhiilareihin tartuttu Suomessa tarpeeksi tarmokkaasti?

Mainokset

Sokerin saanti Suomessa

with one comment

Tähän kuvaajaan on merkitty suomalaisten keskimääräinen sokerin saanti ja sen keskihajonta Finravinto 2012 -tutkimuksesta.

Sakkaroosin päivittäinen saanti 25-74-vuotiailla (Finravinto 2012)

Sakkaroosin päivittäinen saanti 25-74-vuotiailla (Finravinto 2012)

Suomalaiset saavat keskimäärin 9,5 % energiastaan (45 grammaa) sokerina. 15,9 % kansasta saa yli 14,8 % energiastaan (76 g) sokerina ja vastaavasti 15,9 % kansasta alle 4,2 % energiastaan (14 g) sokerina.

Tutkimuksessa ei ole ilmoitettu tämän tarkempaa hajontaa, mutta on mahdollista, että reilu pari prosenttia kansasta saa yli 20 prosenttia energiastaan tai yli 107 grammaa sokeria.

Tämän tutkimuksen kaltaisissa ruoankäyttöhaastatteluissa aliraportointi on yleistä, joten todelliset gramma- ja mahdollisesti prosenttimäärät voivat olla jonkin verran suurempiakin. Jos ilmoitetun prosentuaalisen osuuden suhteuttaa ravitsemussuositusten energiansaannin viitearvoihin, niin keskimääräinen sokerin saanti nouseekin melkein neljänneksellä 45 grammasta 55 grammaan ja muut määrät vastaavasti. Noin puolet suomalaisista on ylipainoisia ja saa ruoastaan enemmän energiaa, joten todellinen keskiarvo voi olla 55 grammaakin suurempi.

Seuraavassa kuvaajassa on sakkaroosin tyypilliset lähteet.

Sokerin saantilähteet Finravinto 2012

Hedelmien ja marjojen sokeri (mehut poislukien) lienee vähemmän haitallista kuin lisätty sokeri, mutta toisaalta hedelmä- ja marjaruoissakin voi olla osa sokerista lisättyä. Viljassa ei ole sokeria, mutta täysjyvätuotteinakin markkinoidut viljatuotteet kuten leivät ja aamiaismurot voivat sisältää merkittävän määrän lisättyä sokeria, makeista leivonnaisista puhumattakaan.

Written by Jari

4.2.2014 at 10.58