Voin kulutus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Suomessa (2016 päivitys)

Tähän kuvaajaan on merkitty voin kulutus ja ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin vuosien 1971-2014 ajalta Suomessa.

 

Vuodesta 1971 alkaen voin kulutus ja kuolleisuus ovat laskeneet aika lailla samansuuntaisesti aina vuoteen 2003 asti. Sen jälkeen voin kulutuksen lasku loppui, ja kulutus lähti selvään nousuun vuoden 2007 jälkeen. Vuosi 2013 oli huippuvuosi voin kulutuksessa. Voin kulutuksen nousu ei ole muuttanut kuolleisuuden laskevaa suuntaa vuoteen 2014 mennessä.

Tällaisista tilastoista ei voi tietenkään päätellä mitään varmuudella. Verenkiertoelinten sairauksiin vaikuttaa monet tekijät, ja voin vaikutuskin niihin on kyseenalainen.

Matti Uusitupa, joka toimi mm. professorina Itä-Suomen yliopistolla ja Sydänliiton puheenjohtajana, sanoi Savon Sanomille vuonna 2011, että ”jos rasvaisten maitotuotteiden suosion kasvu jatkuu, tulokset näkyvät jo 3-5 vuoden kuluttua”. THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen esitti Ylelle varovaisemman arvion: ”Jos kovia rasvoja suosiva trendi jää pysyväksi, satoa korjataan viimeistään vuoteen 2020 mennessä.”

Uusituvan ennusteen pitäisi toteutua varsin pian, vuosina 2014-2016, jos hän on oikeassa. Voin kulutus nousi vielä jonkin verran ja palasi vuonna 2014 samalle tasolla kuin vuonna 2011, jolloin Uusitupa antoi ennusteensa. Kuolleisuus oli vuonna 2014 edelleen laskussa. Uusitupa ei kuitenkaan ole enää aktiivisesti työelämässä vastaamassa puheistaan. Näinköhän on Vartiainenkaan vuonna 2020?

Suomessa siis voin kulutus kääntyi nousuun vuoden 2007 jälkeen. Ruotsissa on käynyt samoin, mutta jo kolme vuotta aikaisemmin, vuoden 2004 jälkeen. Ruotsissakaan jo kymmenen vuotta sitten tapahtunut voin kulutuksen selvä kasvu ei ole vaikuttanut sydäninfarktitilastoihin.

Kuva: Andreas Eenfeldt / dietdoctor.com

Päivitys 28.11.2014: Ruotsissa on julkaistu vuoden 2013 tilastot sydäninfarkteista, ja niiden yleisyys on edelleen laskussa. Lue lisää (englanniksi): Dramatically Improved Heart Health in Sweden! Suomen tilastot julkaistaan tämän vuoden lopussa.

Päivitys 11.1.2016: Suomen tilastot on päivitetty tuoreimpaan saatavilla olevaan eli vuoteen 2014 asti.

Ovatko Uusitupa ja Vartiainen oikeassa vai väärässä? Pitäisikö voin kulutuksen kasvu jo näkyä sydän- ja verisuonitautien tilastoissa Suomessa ja Ruotsissa?

THL:n kolesteroliteoria on harhaanjohtava

THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen yrittää edistää valtion ravitsemuspolitiikkaa ja samalla johtaa kansalaisia harhaan osatotuuksiin perustuvalla kolesteroliteorialla.

Yle on painanut paniikkinappulaa äskettäin julkaistun rasvakoostetutkimuksen vuoksi ja julkaissut Erkki Vartiaisen harhaanjohtavan kolesteroliteorian nettisivuillaan kaksi kertaa reilun viikon sisällä. Vartiaisen kolesteroliteoria kuuluu seuraavasti:

On kaksi ihan varmaa asiaa: kolesteroli aiheuttaa sydäntauteja, ja kolesterolia alentamalla voidaan ehkäistä sydäntauteja. Lisäksi tiedämme aivan varmasti, että tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesterolia. Näistä ei ole mitään epäselvyyksiä, sanoi THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen.

Erkki Vartiainen puhuu teknisesti aivan totta, mutta hänen teoriansa perustuu kokonaisuudesta irroitettujen osatotuuksien yhdistämiseen siten, että siitä voidaan helposti tehdä virheellisiä johtopäätöksiä. Vartiainen haluaisi lukijan ajattelevan, että tyydyttynyt rasva aiheuttaa aivan varmasti sydäntauteja.

Käydään tässä Vartiaisen teoria läpi porras kerrallaan:

(Paljon yksinkertaisempi kahden lauseen rautalankamalli löytyy alempaa lihavoituna.)

1. ”Kolesteroli aiheuttaa sydäntauteja”

Siis mikä kolesteroli? THL:n tiedotus tuntuu perustuvan kokonaiskolesteroliin, joka oli tiedepiireissä kovaa huutoa monta vuosikymmentä sitten, kenties silloin, kun Vartiainen aloitteli omaa uraansa.

On tiedetty jo pitkään, että kolesterolin määrä veressä, kokonaiskolesteroli, on karkea sydäntautiriskin ennustaja. Samoin ”pahana” kolesterolina pidetyn LDL:n määrä on melko karkea riskin ennustaja. Sitä kuitenkin käytetään vielä nykyäänkin historiallisista syistä. Mittaus on edullista, ja niin on tehty ennenkin.

Karkean mittarin käyttämisessä on sellainen ongelma, että siitä seuraa sekä ns. vääriä positiivisia (huonolta näyttävät veriarvot mutta matala sydänriski) ja vääriä negatiivisia (hyvältä näyttävät veriarvot mutta korkea sydänriski). Haluaisitko kuulua jälkimmäiseen ryhmään ja sairastua, vaikka lääkäri kertoo riskisi oleva matala? Tai ensinmainittuun ryhmään ja pelätä turhaan huonojen veriarvojen vuoksi? Kansalle huono juttu, Vartiaisen rasvaopeille hyvä juttu.

Mikä kolesteroli niitä sydäntauteja sitten aiheuttaa? Ei ainakaan kokonaiskolesteroli. Se on Vartiaisen sepittämä osatotuus tai vaarallinen yksinkertaistus. Tämän hetken tiedon mukaan LDL-hiukkaset ovat itsenäinen syytekijä ja kolesteroliarvoista paras riskin ennustaja sydäntaudeille.

LDL-hiukkasten määrää (verikokeissa apoB tai LDL-P) ei aina voida päätellä LDL-kolesterolin määrästä (verikokeissa LDL-C, yleensä mitataan vain tämä), koska LDL-hiukkaset voivat olla eri kokoisia ja vaikuttaa eri tavalla LDL-kolesterolin määrään. Siksi tavanomainen LDL-mittaus antaa joskus harhaanjohtavaa tietoa.

Tavanomaisessa verikokeessa mitattavan HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhde kuvaa myös sydänriskiä paljon paremmin kuin LDL-kolesterolin määrä. Se on aika lailla yhtä hyvä riskin mittari kuin LDL-hiukkasten määrä.

2. ”Kolesterolia alentamalla voidaan ehkäistä sydäntauteja”

Mitä kolesterolia alentamalla? Osatotuus tämäkin kuten edellinen. Edellä mainituista syistä olennaista on LDL-hiukkasten määrän alentaminen eikä kokonaiskolesterolin alentaminen. Kokonaiskolesteroli tai LDL-kolesterolin määrä voivat usein laskea samaan aikaan ruokavaliosta, lääkityksestä ja elintavoista riippuen, mutta eivät välttämättä.

3. ”Tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesterolia”

Nyt päästään yhdistämään kolesteroliarvot ravintoon. Tyydyttynyt rasva vaikuttaa kokonaiskolesteroliin, LDL-kolesterolin määrään ja LDL-hiukkasten määrään eri tavalla. Se nostaa kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia jonkin verran, mutta nousu LDL-hiukkasten määrässä on melko olematon. Taas osatotuus Vartiaiselta, toinen.

Lisäksi tyydyttynyt rasva ei esiinny ruoissa yksinään. Sen kanssa on samassa paketissa myös tyydyttymätöntä (”pehmeää”) rasvaa, joka vaikuttaa kaikista ravintoaineista suotuisimmin LDL-hiukkasten määrään. Kun pohditaan eläinrasvan vaikutusta kolesteroliin, täytyy tietenkin ottaa huomioon sen sisältämien rasvahappojen yhteisvaikutus eikä pelkästään tyydyttynyttä rasvaa. Seuraava osatotuus, jo kolmas.

Kun otetaan huomioon kaikki rasvahapot ja kaikki kolesteroliarvot eikä pelkästään Vartiaisen kauppaamia osatotuuksia, niin voi ja naudanrasva vaikuttavat LDL-hiukkasten määrään lähes samalla tavalla kuin keskimääräinen hiilihydraatti. Voi ja naudanrasva eivät siis nosta LDL-hiukkasia hiilihydraatteihin verrattuna. Tämä tieto sopii hyvin yhteen laajojen väestötutkimuksien kanssa kanssa, joissa tyydyttynyt rasva ei ole lisännyt sydäntautien riskiä. Porsaan ja broilerin rasvassa on vähemmän tyydyttynyttä ja enemmän tyydyttymätöntä rasvaa, ja ne laskevat LDL-hiukkasten määrää keskimääräiseen hiilihydraattiin verrattuna, vaikka olisivatkin mielikuvien ”pahaa” eläinrasvaa.

Parasta LDL-hiukkasille on ”pehmeä” rasva. Sen saantia voi lisätä sekä kasvirasvaa että eläinrasvaa syömällä.

Menikö yli hilseen? Tässä lyhyempi rautalankamalli:

Kokonaiskolesteroli kertoo sydänriskistä vähän, LDL-hiukkasten määrä paljon. Eläinrasvan sisältämät rasvahapot yhdessä ovat LDL-hiukkasten määrän suhteen yhtä hyviä tai parempia vaihtoehtoja kuin keskivertohiilihydraatit.

Tässä vielä Erkki Vartiaisen osatotuudet korjattuina:

1. Olennaisinta ei ole kokonaiskolesteroli vaan LDL-hiukkasten määrä.

2. Tyydyttynyt rasva vaikuttaakin LDL-hiukkasiin eri tavalla kuin kokonaiskolesteroliin.

3. Eläinrasvan rasvahapot yhdessä vaikuttavat LDL-hiukkasten määrään suotuisammin kuin pelkkä tyydyttynyt rasva.

Havainnollistan Vartiaisen kikkailua vielä toisella tavalla. Esitän toisenlaisen teorian, joka on rakennettu samalla tavalla osatotuuksista kuin Vartiaisen kolesteroliteoria ja voi johdatella virheellisiin johtopäätöksiin.

Feikkiteoria: Tiedämme varmasti, että korkea HDL-kolesteroli on yhteydessä pienempään sydäntautien riskiin. Lisäksi tiedämme varmasti, että tyydyttynyt rasva nostaa HDL-kolesterolia. Siispä tyydyttyneen rasvan täytyy suojata sydäntaudeilta.

Tämä feikkiteoria on tietenkin yhtä lailla virheellinen kuin Vartiaisen kolesteroliteoria. Tämäkin teoria on teknisesti totta, mutta siinä on poimittu osatotuus kolesteroliarvojen merkityksestä  ja osatotuus tyydyttyneen rasvan vaikutuksesta niihin. Tyydyttynyt rasva ei suojaa sydäntaudeilta vaan on nykytiedon mukaan neutraali. Ei siis suojaa eikä altista.

Tällaista osatotuuksista viritettyä soopaa siis levitetään THL:n johdolta valtion tiedotusvälineelle.

Lähetän tästä artikkelista kopion Vartiaiselle. Jos hän haluaa puolustaa teoriaansa, niin lisään hänen vastauksensa tänne myöhemmin.

Lue myös: Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia (hiilihydraattien ja eri rasvojen tutkittu vaikutus LDL-hiukkasten määrään)

Taas uusi tiedekatsaus: rasvan laadulla ei merkitystä sydänriskiin

Tuoreen laajan tiedekatsauksen mukaan rasvan laatu ei vaikuta sepelvaltimotaudin riskiin. Tutkimustieto ei tue selvästi suosituksia ”kovan” rasvan vähentämisestä ja ”pehmeän” rasvan lisäämisestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Päivitetty 29.3.2014. Tutkijat korjasivat artikkeliaan.

Katsauksen on koonnut tutkijaryhmä Englannista, Hollannista ja Yhdysvalloista. Mukana oli tutkijoita mm. Cambridgen, Oxfordin ja Harvardin yliopistoista, ja rahoittajana toimi mm. Britannian Sydänsäätiö.

Katsaukseen löydettiin mukaan 32 eri tutkimusta erilaisten rasvojen yhteydestä sepelvaltimotautiin. Tutkimksissa oli mukana yhteensä yli puoli miljoonaa ihmistä. Eniten ja vähiten tyydyttynyttä (safa), kertatyydyttymätöntä (mufa) ja monityydyttymätöntä rasvaa (pufa) käyttäneillä ei ollut eroa sepelvaltimotautiin sairastumisessa. Päivitys: Kalan pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot olivat yhteydessä pienempään sepelvaltimotudin riskiin. Vain transrasvalla oli yhteys korkeampaan riskiin.

Katsauksessa oli mukana myös 27 kokeellista tutkimusta erilaisista rasvahapoista lisäravinteena. Niissäkään tutkimuksissa monityydyttymättömät omega 3- ja omega 6 -rasvahapot eivät laskeneet sepelvaltimotaudin riskiä.

Tutkijat totesivat, että tämänhetkinen tutkimustieto ei tue selvästi suosituksia ”kovan” rasvan vähentämisestä ja ”pehmeän” rasvan lisäämisestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Tiedekatsaus julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk: A Systematic Review and Meta-analysis

Katsauksen tulokset ovat pääosin yhteneväisiä myös kahden aikaisemman vastaavan tiedekatsauksen kanssa. Toinen katsauksista viittaa kuitenkin kertatyydyttymättömän rasvan olevan hyödyllistä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä. Lue lisää: “Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin ja Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi (arkistossa).

Terveysvalistajat viittaavat usein tutkimuksiin, joissa on rasvan vaihtamisen lisäksi tehty muitakin samanaikaisia muutoksia ruokavaliossa, ja aikaansaatu parannus terveydessä on laskettu yksinomaan rasvan vaihtamisen eduksi. Todellisissa rasvatutkimuksissa rasvan vaihdosta ei ole saatu hyötyä. Lue lisää: Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret

Jäämme innolla odottamaan, minkälaisin sanankääntein suomalaiset hyvästä ja pahasta rasvasta puhuvat terveysvalistajat yrittävät vähätellä tämänkin tiedekatsauksen tuloksia. Vai yritetäänkö se mieluummin vaieta kuoliaaksi?

Reijo Laatikaisen ja Varpu Tavin rasvakirja

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja tietokirjailija Varpu Tavi ovat kirjoittaneet yhdessä tiiviin tietopaketin rasvojen terveellisyydestä e-kirjana.

Reijo Laatikainen on terveydenhuollon maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Hän on ylläpitänyt usean vuoden ajan suosittua Pronutritionist-blogia, jossa hän on käynyt ennakkoluulottomasti läpi valtavan määrän tutkittua tietoa.

Varpu Tavi on kirjoittanut ensimmäisen kirjansa hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta jo vuonna 2005 ja kirjoittanut sen jälkeen yli kymmenen kirjaa erilaisista terveysaiheista. Varpu kirjoittaa myös useisiin blogeihin, mm. Iltalehdelle ja Kg-lehdelle.

Arvostan suuresti kumpaakin kirjoittajaa, joten tämä Rasvoilla terveyttä ja kauneutta -kirja oli minulle iloinen yllätys.

Kirjan esittelyteksti on seuraavanlainen:

Viime vuodet Suomessa on käyty rasvasotaa. Reijo Laatikaisen ja Varpu Tavin mielestä on jo rasvarauhan aika. Olemassaolevan laajan tutkimusaineiston perusteella molemmat sodan osapuolet ovat sekä oikeassa että väärässä.

Kirjoittajat toteavat: ”Olemme tätä kirjaa kirjoittaessamme pysyneet tiukasti siinä, mitä tämänhetkisestä tutkimustiedosta voi päätellä. Pyrkimyksemme on ollut selvittää asia mahdollisimman neutraalisti, ilman että kummallakaan meistä olisi ollut valmista agendaa, jota pitäisi julistaa.”

Kirjassa käydään läpi, mitä uusin tutkimustieto on osoittanut erilaisten rasvojen terveysvaikutuksista. Lisäksi kirjassa on Varpu Tavin terveellisiä ja kaunistavia rasvasekoitusohjeita sekä Reijo Laatikaisen syventävät rasvaopinnot eli rasvankäyttöohjeita eri sairauksissa.

Kirjoittajat kritisoivat ravitsemussuosituksia liian löysästä linjasta punaisen lihan ja lihajalosteiden suhteen sekä liian tiukasta rasvansaannin ylärajasta. ”Kolesteroliskeptikoita ja karppausguruja” he puolestaan kritisoivat tyydyttyneen rasvan nostamisesta täysin perusteettomasti jalustalle. Kirjasta löytyy enemmänkin napakkaa ja hyvin perusteltua kritiikkiä joitakin vanhentuneita ravitsemuskäsityksiä kohtaan.

Kirjan kohderyhmänä on varmaankin ravitsemuksen ja terveydenhoidon ammattilaiset ja muut ravitsemusasioihin tarkemmin perehtyneet, sillä suurin osa tekstistä menee melko syvälle aiheeseen ja vilisee erikoistermejä, jotka eivät välttämättä ole maallikoille tuttuja. Toisaalta yhteenveto-osissa on myös yksinkertaisia ja selkokielisiä ruokavalio-ohjeita, jotka sopivat hyvin keskivertokansalaiselle.

Voin suositella kirjaa kaikille kohderyhmään kuuluville. Se todellakin antaa tasapainoisen ja puolueettoman kuvan kaikesta tähänastisesta tutkimustiedosta. Ennakkoluuloja tai agendaa on vaikea löytää. Kirja on melko lyhyt, mutta siinä on paljon asiaa ja se perustuu suurelta osin Reijon blogissa oleviin laajempiin kirjoituksiin.

Ruusuja:

• Kirja antaa hyvän kokonaiskuvan terveellisestä ravinnosta ja mittasuhteita sen eri osa-alueiden merkityksestä.
• Kirjoittajat tunnustavat, että hyvin vähärasvainen ruokavalio ei ole terveellinen.
• Kirjoittajat kertovat, että tyydyttyneen (”kovan”) rasvan haittoja on liioiteltu ja hiilihydraatit ovat kolesteroliarvoille kaikkein huonoin vaihtoehto.
• Kirjassa on hyviä käytännön ohjeita keskivertokansalaiselle.
• Tieteellinen näyttö esitetään totuudenmukaisesti ja siihenkin suhtaudutaan tarvittaessa kriittisesti.
• Kirjoittajien nyrkkisääntö on ”luonnollisia rasvoja monipuolisesti”. Allekirjoitan!
• Kirjoittajien mielestä normaalirasvaiset maitotuotteet sopivat karppaajalle. Allekirjoitan!

Risuja:

• LDL-kolesterolin roolia on mielestäni yksinkertaistettu liikaa. Kirjan luonteelle olisi sopinut sen tarkempikin käsittely.
• Kirjan mukaan rasvan saanti on ”erittäin suurta” ja se on korjattava vähäisemmäksi, jos rasvaa syödään yli 45 % energiasta. Ymmärtääkseni perustelu on, ettei suuremmasta määrästä ole näyttöä. Toisaalta margariinia suositellaan aika lailla varauksetta, vaikka näyttöä siitäkin on vähän. Kummankin kohdalla voisi sanoa: ”Emme tiedä.”
• Kirjassa painotetaan näkyvän rasvan osalta rypsiöljyä (tai oliiviöljyä), margariinia ja pähkinöitä. Ihan hyvä ohje keskivertokansalaiselle, mutta karppaajalla on vaarana liian suuri monityydyttymättömän rasvan määrä.

E-kirjoja eli sähköisiä kirjoja voi lukea tietokoneilla Windows- ja Mac-käyttöjärjestelmillä sekä matkapuhelimilla tai taulutietokoneilla, jotka ovat Android- tai iOS-pohjaisia (eli Applen laitteet). Tämän kirjan voi tilata Elisa Kirjasta tai Bookystä.

Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia

Kuva: Phil Lees / flickr

Hiilihydraattien vaihtaminen mm. pekoniin ja kananmuniin laskee haitallisina tai ”pahana kolesterolina” pidettyjen LDL-hiukkasten määrää verenkierrossa.

LDL-kolesteroli on veressä vaihtelevan kokoisina hiukkasina. Kahdella eri henkilöllä voi olla veressään sama määrä LDL-kolesterolia, mutta vaihteleva määrä LDL-hiukkasia. Tavanomainen kolesterolimittaus kertoo pelkästään LDL-kolesterolin määrän, ei hiukkasten määrää.

LDL-hiukkasten määrää pidetään kuitenkin yleisesti parempana sydän- ja verisuonitautien ennustajana kuin LDL-kolesterolin määrää. Jopa tiukimmat kolesteroli-intoilijat tunnustavat tämän. LDL-hiukkasten määrää kuvaa tarkemmassa verikokeessa mitattava ns. apolipoproteiini B (myöhemmin apoB), joka kuljettaa LDL-kolesterolia.

Erilaisten rasvahappojen vaikutusta apoB:hen on selvitetty useissa tutkimuksissa. Laskin tutkimustulosten pohjalta erilaisten Suomessa yleisesti käytettyjen rasvojen vaikutuksen apoB:hen. Tutkimuksissa on käytetty vertailukohteena keskivertohiilihydraatteja, jotka on asetettu nolla-arvon kohdalle.

Muutos apoB:ssä (mg/L), kun 1 % energiasta hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin rasvoihin

Kuten kuvasta ilmenee, voi (maitorasva), hiilihydraatit ja naudanrasva ovat melko samanveroisia tämän ”pahan kolesterolin” eli apoB:n suhteen. Pekonin (porsaan), kananmunien ja broilerin rasva laskevat kolesterolia. Oliiviöljy, lohen rasva ja rypsiöljy laskevat sitä kaikkein eniten.

Myös hiilihydraattien laatu voi vaikuttaa apoB-arvoon. Joillakin hiilihydraattipitoisilla ruoka-aineilla tulos voi olla parempi, joillakin huonompi. Esim. kauran kuitu laskee apoB:tä. Lisäksi eri ruoka-aineiden vaikutuksessa kolesteroliarvoihin on yksilöllisiä eroja.

Eikö olekin huvittavaa, että eläinrasvaa on pidetty pitkään kolesterolipahiksena?

Lähteitä:
Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials (taulukko 1)
A Meta-Analysis of Low-Density Lipoprotein Cholesterol, Non-High-Density Lipoprotein Cholesterol, and Apolipoprotein B as Markers of Cardiovascular Risk
Fineli
THL: Rasva-aineenvaihdunnan yhtymäkohtia sydän- ja verisuonitauteihin

Päivitetty 18.6.

Rasvamyytti: Kova rasva kohottaa veren kolesterolia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä

Tässä usein erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden levittämässä myytissä ”kovalla” rasvalla tarkoitetaan siis tyydyttyneitä rasvahappoja. Tämän myytin levittäjä joko osoittaa täydellisen ymmärryksen puutteensa ravitsemusasioissa tai yrittää johtaa kuulijaansa tahallaan harhaan. Myytti perustuu useiden vuosikymmenten ikäiseen teoriaan, jota ei ole tähän päivään mennessä osoitettu tieteellisesti toteen.

Tyydyttyneet rasvahapot voivat toki nostaa veren kolesterolipitoisuutta ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta kolesterolipitoisuuteen vaikuttavat muutkin tekijät. Kokonaiskolesteroliin nojaaminen sydän- ja verisuonitautiriskin suhteen on kuitenkin epäolennaista. Riskiä ennustavat paremmin kolesterolisuhteet: HDL:n suhde kokonaiskolesteroliin, HDL:n suhde triglyserideihin ja pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrä. Tyydyttyneet rasvahapot ovat kolesterolisuhteille eduksi siinä missä muutkin käsittelemättömät rasvat.

Tyydyttyneiden rasvahappojen syönnin yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin on selvitetty viime vuosina useissa erittäin laajoissa koostetutkimuksissa. Kaikissa on päädytty samaan lopputulokseen: Tyydyttyneellä rasvalla ei ole mitään yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

Pekka Puska ja Mikael Fogelholm antavat virheellistä tietoa Ilta-Sanomissa

Viikonlopun Ilta-Sanomissa on artikkelit ”Mikä voissa on vikana?” ja ”4x eri totuus rasvasta”. Artikkeleissa ravitsemusasiantuntijoina pidetyt Pekka Puska ja Mikael Fogelholm kertovat näkemyksiään terveellisestä ravinnosta. Puskan ja Fogelholmin väitteet ovat osin virheellisiä, tutkitun tiedon vastaisia. Lainaukset lehdestä:

Diabeteksen lisääntyminen johtuu väestön lihomisesta – syödään liikaa ja liikutaan liian vähän. Suomalaisessa hyvin tehdyssä diabeteksen ehkäisytutkimuksessa pystyttiin suosituksen mukaisilla ravintomuutoksilla ja liikunnan lisäämisellä ehkäisemään noin 60 prosenttia uusista diabetestapauksista. -Pekka Puska

Puska sanoo itsekin, että diabeteksen lisääntyminen johtuu lihomisesta, mutta hän jättää mainitsematta, että suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa elintapamuutoksiin sisältyi myös laihdutus. Miksei Puska antanut totuudenmukaista kuvaa tutkimuksesta? Miten Puska voi tietää, johtuiko diabeteksen osittainen ehkäisy laihdutuksesta, liikunnasta vai suosituksen mukaisesta ruokavaliosta? Täytynee lisätä myös, että tuoreessa espanjalaistutkimuksessa puolitettiin diabetesriski lisäämällä rasvan syöntiä, ilman laihdutusta ja liikuntaa. Siinä ehkäisy johtui yksiselitteisesti ruokavaliosta.

Kovan rasvan, kuten tyydytetyn eläinrasvan, korvaaminen kasvi- ja kalaöljyillä on eräs tärkeimmistä suosituksista, koska se alentaa veren kolesterolitasoa ja sitä kautta ehkäisee verisuonten ahtautumista. -Pekka Puska

Puska ei tunnu olevan tietoinen – tai jättää kertomatta – että veren kolesteroliarvoissa kokonaiskolesterolia parempia sydän- ja verisuonitautiriskin ennustajia ovat kolesterolisuhteet: HDL:n osuus kokonaiskolesterolista, HDL:n ja triglysereiden suhde ja pienten LDL-hiukkasten määrä. Kaikki käsittelemättömät rasvat, myös eläinrasva, parantavat kolesterolisuhteita.

Ruokavalion perustana tulisi olla hyvät hiilihydraatit. -Pekka Puska

Tämä ravitsemussuosituksissakin oleva linja perustuu sellaiseen olettamukseen, että runsasrasvainen ruokavalio lihottaisi ja aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja. Tutkittu tieto ei tue tätä olettamusta. Korkeampi rasvan määrä ei ole yhteydessä sv-tauteihin. Tutkimuksissa, joissa verrataan vähärasvaista ja vähähiilihydraattista (VHH) ruokavaliota, VHH-ruokavaliolla on laihdutettu yhtä paljon tai enemmän. Lisäksi VHH-ruokavaliolla parantuvat verenpaine sekä veren kolesteroli- ja sokeriarvot. VHH-ruokavaliolla pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrä voi pudota jopa 80 %.

Tautiongelmat ovat tulleet, kun ruokavalioon on tullut paljon huonoa tyydyttynyttä rasvaa ja huonoja hiilihydraatteja, kuten sokeria, valkoista viljaa ym. -Pekka Puska

Puska jättää mainitsematta, että myös kasviöljyjen kulutus ja käyttö ravitsemusteollisuudessa on noussut huimasti viime vuosikymmenten aikana. Mistä sitten tautiongelmat johtuvat? Sitä emme voi tietää poimimalla yksittäisiä muutoksia tilastoista.

Toisaalta viime vuosikymmenien suositusten mukaiset ravintomuutokset, kun on siirrytty eläinrasvoista kasvirasvoihin ja lisätty kasvisten kulutusta, ovat olleet keskeinen syy siihen, että meillä työikäisten vuotuinen sydänkuolleisuus on pienentynyt peräti 80 prosenttia. -Pekka Puska

Tämä on pelkkää arvailua ja toiveajattelua. Muutosten todellista syytä ei voida selvittää tilastoja lukemalla vaan kunnollisilla tutkimuksilla, kontrolloiduilla ruokavaliokokeilla. Tutkimusten tulokset eivät tue Puskan rasvalinjaa.

[Sompit puhuvat vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta ja kertovat sen parantaneen monia klinikallaan käyneitä.] MF: Jos tämä olisi näin hienoa, niin Somppi ynnä muut vakuuttaisivat tiedemaailman, Sydänliiton ja THL:n tekemällä asiasta satunnaistetun tutkimuksen, jossa asia todistettaisiin. -Mikael Fogelholm

Fogelholm on ilmeisesti ummistanut silmänsä kymmeniltä satunnaistetuilta tutkimuksilta, joissa on tutkittu nimenomaan vähähiilihydraattista ruokavaliota ja saatu parempia terveystuloksia kuin vähärasvaisella ruokavaliolla. Miten on edes mahdollista, ettei ravitsemustieteen professori seuraa tutkittua tietoa ravitsemuksesta?

[Sompit vannovat voin ja muiden täysrasvaisten maitotuotteiden nimeen.] MF: Tästä ei ole mitään näyttöä, pikemminkin päinvastoin. -Mikael Fogelholm

Fogelholm ei puhu totta. Hän on ilmeisesti tämänkin asian suhteen ummistanut silmänsä tutkitulta tiedolta. Tässä joitakin esimerkkejä tutkimusnäytöstä rasvaisten maitotuotteiden hyödyistä: Laajassa koostetutkimuksessa runsas maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä 13 % pienempään kuolleisuuteen. Tutkimukset olivat ajalta, jolloin käytettiin pääasiassa täysrasvaisia maitotuotteita. Maitotuotteiden rasvahapot muokkaavat LDL-kolesterolin partikkelijakaumaa terveellisempään suuntaan. Maitorasva saattaa suojata diabetekselta. Australialaisessa tutkimuksessa täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjillä oli vähemmän sydänkuolemia. Ruotsalaistutkimuksessa voilla saavutettiin matalampi veren rasvapitoisuus kuin kasviöljyllä. Täysmaidon juonti on yhteydessä pienempään eturauhassyövän riskiin ja rasvaiset maitotuotteet pienempään paksusuolen syövän riskiin. Vähärasvaiset maitotuotteet lisäävät hedelmättömyyttä. Täysrasvaiset maitotuotteet lihottavat vähemmän. Maitorasvaa käyttävillä lapsilla on vähemmän astmaoireita ja atooppisia tauteja. Ei mitään näyttöä, Mikael Fogelholm? Todellako?

Lähetän kopion tästä tekstistä Ilta-Sanomien toimitukselle, Pekka Puskalle ja Mikael Fogelholmille. Jos he haluavat tarkemmin kommentoida kummallisia väitteitään, niin julkaisen myös heidän kommenttinsa mielelläni. Jos toivot, että Ilta-Sanomat käyttää jatkossa fiksumpia asiantuntijoita, voit lähettää palautetta toimitukselle.

Matti Uusitupa, teollisuuden sponsoroima professori

Päivitetty 12.11.2011: Foodfiles ja verotiedot

Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusitupa on näkyvä ravitsemusvaikuttaja tiedotusvälineissä. Hän on yksi siitä harventuvasta joukosta, jonka mielestä tyydyttynyt, ”kova” rasva tukkii verisuonet ja ihmisten pitäisi syödä runsaasti hiilihydraatteja. Miksiköhän Uusitupa pitää niin tiukasti kiinni vanhoista teorioista?

Uusitupa on saanut tutkimusrahoitusta ainakin seuraavilta tahoilta:

Fazer Leipomot Oy, VAASAN Oy, Raisio Oyj, Raisio Benecol Ltd, Danisco Ltd, International Council of Olive Oil, Arla Foods, Carlshamn Mejeri AB, Svenska Nestlé AB, Van den Bergh Foods AB, Eridania Beghin-Say, Meadow Lea Foods, F Hoffman-La Roche Ltd, Novo Nordisk Foundation.

Uusitupa on itse ilmoittanut Suomen Lääkärilehdessä seuraavanlaisia sidonnaisuuksia:

”Matti Uusitupa on saanut luentopalkkioita yrityksiltä (Professio Finland, Unilever) ja omistaa osakkeita (Orion, Foodfiles Ltd).”

Oy Foodfiles Ltd tekee tilaustutkimuksia elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Foodfiles mainostaa, että tutkimuksen tilaaja voi päättää sen julkaisusta. Saattaapa siis käydä niinkin, että epämieluisat tutkimustulokset jätetään julkaisematta. Yrityksen myynti on vuosina 2006-2010 ollut yhteensä lähes 5 miljoonaa euroa, eli aivan pikkurahoista ei ole kyse. Matti Uusitupa omistaa hieman yli 13 % osakkeista. Foodfilesin asiakkaita ovat olleet mm. seuraavat yritykset:

Arla Foods Ab, AstraZeneca Oy, Atria Oyj, Camelina Oy, Danisco Sugar Oy, Oy Karl Fazer Ab, Oy Marli Ltd, Novartis Finland Oy, Oriola Oy, Pouttu Oy ja Valio Oy.

Uusitupa on Suomen Sydänliitto ry:n puheenjohtaja. Kyseinen yhdistys on saanut rahoitusta mm. seuraavilta yrityksiltä:

Boehringer Ingelheim Finland ky, HK Ruokatalo Oy, Medtronic Finland Oy, MSD Finland Oy, Normomedical Oy/Omron Healthcare, Oriola, Orion Corporation Orion Pharma, Oy Eli Lilly Finland Ab, Pfizer, Saarioinen Oy, Sanofi-aventis Oy, Unilever Finland Oy, Vaasan Oy, Valio Oy.

Uusitupa on myös toiminut Danisco tutkimussäätiön hallituksessa ja Diabetestutkimussäätiön hallituksessa samaan aikaan kun säätiö on myöntänyt Uusituvalle itselleen tutkimusrahoitusta.

Siinä onkin taloudellisia sidonnaisuuksia kerrakseen: leipää, aamiaismuroja ja muita viljatuotteita, margariinia, kasviöljyä, puhdasta sokeria, jäätelöä, maitotuotteita, kahvia ja muita juomia, makeisia, valmisruokaa, lastenruokaa ynnä muuta. Kovin hiilihydraatti- ja kasvirasvapainotteista ja pitkälle prosessoitua ruokaa. Lääkkeitä unohtamatta.

Matti Uusituvan verotettava tulo vuonna 2010 oli yhteensä 151 384 euroa. Kuukausitulona se tekee peräti 12 615 euroa. Professorin kuukausipalkka on yleensä 6 222 euroa tai johtavan tutkijan 5 427 euroa (Taloussanomien palkkavertailu). Uusituvalla on siis mahdollisesti useita tuhansia euroja kuukaudessa sivutuloja.

Eikös tässä ole vaarana, että menee tiede ja tieteen rahoittaja sekaisin? Uusitupa tuntuu omien puheidensa mukaan kovasti arvostavan puhtaan tieteellistä lähestymistapaa:

”Matti Uusitupa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä sekä tieteellisten tosiasioiden tunnustamista ravitsemuskeskustelussa mm. rasvan, kolesterolin ja hiilihydraattien osalta.” – Rasvakohussa ei ole päätä eikä häntää, Sydän-lehti

”Tieteellisin argumentein on vaikea väitellä ihmisen kanssa, jolla on vahva usko omaan mielipiteeseensä. Se on huono asia, koska kyllä jonkun pitää uskaltaa sanoa, mikä nykyinen tutkittu tieto asioista on.” – Muotidieetteihin ei kannata langeta, Viikkosavo-lehti

Lienee siis sopivaa perehtyä Uusituvan omiin tieteellisiin argumentteihin hänen ravitsemuslinjoistaan. Noin viisi vuotta sitten hän paljasti, miksi hänen mielestään tyydyttynyt rasva aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja.

”Uusituvan mukaan 1960-luvulla tehtiin kolme klassista tutkimusta, joissa osoitettiin tyydyttyneen rasvan vaikutus paitsi veren kolesteroliin myös valtimotautisairastuvuuteen. Kova rasva suurensi kolesterolitasoa ja lisäsi sairastuvuutta ja kuolleisuutta pehmeään rasvaan verrattuna. Uusitupa yksilöi näistä kolmesta tutkimuksesta Finnish Mental Hospital Studyn.”

Kyseinen suomalainen mielisairaalatutkimus oli kuitenkin moniltakin osin kovin huonosti suunniteltu ja toteutettu, eikä se nykyään täyttäisi tieteellisiä kriteerejä. Lue lisää ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen kirjoituksesta: “Tämä tiedettiin jo 60-luvulla” -toteaa rasvatutkijat (osa 1)

”Uusituvan mukaan 1980- ja 1990-luvuilla tehtiin koko joukko tutkimuksia, jotka osoittivat kovan rasvan olevan haitallista suurentaessaan kolesterolitasoa. Hänen mukaansa kolesterolitaso on keskeinen valtimotautiriskin kannalta, joten kolesterolitasoa nostava ruokavalio on haitallinen.”

Uusitupa puhuu kolesterolitasosta eli kokonaiskolesterolista, vaikka hänen pitäisi asiantuntijana tietää, että kokonaiskolesteroli on varsin huono sydänriskin mittari. Tyydyttynyt rasva parantaa HDL-kolesterolia, triglyjä ja LDL-kolesterolin partikkelijakaumaa, jotka ovat parempia riskin mittareita. Lisätietoa: Pienet LDL-hiukkaset – vaiettu kolesterolisalaisuus

”Uusituvan mukaan on laskettu tilastollisesti, että Suomessa laskenut sepelvaltimotautikuolleisuus selittyy merkittävältä osalta kolesterolitason laskulla, kun kovan rasvan käyttö on pienentynyt merkittävästi. Tämän laskelman lähdettä hän ei pyydettäessä kertonut.”

Ei kunnon tiedettä kuitenkaan niin tehdä, että poimitaan tilastoista kaksi muuttujaa, jotka näyttäisivät liikkuvan samaan suuntaan. Muutenhan meidän tulisi julistaa myös mustavalkotelkkarit sepelvaltimokuolemien aiheuttajiksi.

”Uusituvan mukaan koe-eläimille saadaan aiheutettua valtimotauti syöttämällä rasvaa ja kolesterolia.”

Jänikset ovat kasvissyöjiä, ja niiden elimistö ei pysty käsittelemään kolesterolia, kun taas ihminen on sekasyöjä, jonka elimistölle kolesteroli on elintärkeää. Jänisten ja ihmisten rinnastaminen on Uusituvalta kovin kummallinen tieteellinen argumentti.

Sydän-lehden jutussa Uusitupa väittää, että täysjyväviljatuotteet olisivat hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. Tämäkin on varsin kummallista, sillä Itä-Suomen yliopiston oman tutkimustuloksen mukaan täysjyväruisleipä on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia.

Viikkosavo-lehden jutussa taasen uusitupa perustelee ravitsemussuositusten mukaisen vähärasvaisen ruokavalion terveellisyyttä suomalaisella diabeteksen ehkäisytutkimuksella. Tieteellisen lähestymistavan kannalta ongelma on kuitenkin siinä, että tutkimuksessa yhdistettiin kolme osatekijää: ruokavalio, laihdutus ja liikunta. Emme siis voi tietää, mistä osatekijästä tulos johtui. Toisaalta tuoreessa espanjalaistutkimuksessa puolitettiin diabetesriski lisäämällä rasvan syöntiä, ilman laihdutusta ja liikuntaa. Siinä ei jäänyt varaa selityksille.

Uusituvalla ei muuten ole korkeakoulututkintoa ravitsemustieteestä. Hän on koulutukseltaan lääkäri.

Miksi Matti Uusitupa peräänkuuluttaa tieteellisiä tosiasioita ja tieteellisiä argumentteja, jos hänen omat tieteelliset tosiasiansa ja argumenttinsa ovat näinkin heiveröisiä? Taitaa kuitenkin olla niin, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat! Vai antaisiko kovin moni julkisuudessa sellaisia lausuntoja, jotka ovat oman työnantajan edun vastaisia?

Päivitys 23.10.

Matti Uusitupa sanoi Turun Sanomien nettisivuilla, että ”eurooppalaisella elintarviketeollisuudella on sormensa pelissä siinä, että viime aikoina on esiintynyt kehotuksia syödä enemmän kovaa rasvaa.” Lisäksi Uusituvan mukaan ”meijeriteollisuus sponsoroi kokouksia, joissa kovaa rasvaa puolustellaan tai vähätellään sen haittojen tutkimusnäyttöjä”.

Sattumalta Uusitupa itse oli vasta alle puoli vuotta sitten eli 18.5.2011 puhujana kokouksessa, jonka järjesti Unilever. Kokouksessa puolusteltiin ”pehmeää” rasvaa. Elintarvikejätti Unilever myy prosessoitua kasvirasvaa. Melkoisen tekopyhää Uusituvalta, sanoisin. Lue lisää: Kun elintarviketeollisuudesta tulee tieteen portinvartija

Päivitys 26.10.

Matti Uusitupa on viime päivinä kampanjoinut lehdissä vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan argumenteilla, jotka eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Uusitupa pelottelee karppauksen heikentävän terveyttä, vaikka hän itse on viitannut Suomen Lääkärilehdessä useisiin tutkimuksiin, joissa karppaus on parantanut terveyttä. Lue lisää: Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä

Maitorasva saattaa suojata diabetekselta

Yhdysvaltalaistutkijat ovat liittäneet maitorasvan osana olevan transpalmitoleenihapon huomattavasti matalampaan kakkostyypin diabetekseen sairastumisen riskiin. Elimistö ei valmista transpalmitoleenihappoa itse, vaan sitä saadaan pelkästään maidon ja lihan rasvasta.

Juuri julkaistuun tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä korkeampi veren transpalmitoleenihappopitoisuus oli yhteydessä parempiin kolesteroli- ja tulehdusarvoihin sekä parempaan insuliinitasoon ja insuliiniherkkyyteen. Viidenneksellä henkilöistä, joilla veren transpalmitoleenihappopitoisuus oli korkein, oli 60 % pienempi riski sairastua kakkostyypin diabetekseen kuin sillä viidenneksellä, jolla pitoisuus oli matalin.

Maitorasvassa on myös CLA-rasvahappoa, K2-vitamiinia ja voihappoa, joita pidetään terveydelle edullisina.

Tutkimus julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Trans-Palmitoleic Acid, Metabolic Risk Factors, and New-Onset Diabetes in U.S. Adults

Harvardin yliopiston tiedote: Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk

Tuore rasvakatsaus: Monityydyttymättömät omega-6-rasvahapot saattavat lisätä sydänriskiä

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen (NIH) tutkijaryhmä on julkaissut tuoreen meta-analyysin (koostetutkimus), jossa he kokosivat yhteen tuloksia satunnaistetuista kontrolloiduista ruokavaliokokeista, joissa lisättiin monityydyttymättömien rasvahappojen ja vähennettiin muiden rasvahappojen syöntiä.

Ruokavaliokokeet jaettiin kahteen eri ryhmään. Osassa kokeista lisättiin pääasiassa omega-6-rasvahappojen saantia, ja osassa kokeista taasen lisättiin sekä omega-6- että omega-3-rasvahappojen saantia. Kaikissa kokeissa vähennettiin sekä tyydyttyneiden rasvahappojen että transrasvahappojen saantia.

Tutkijat havaitsivat, että tyydyttyneen rasvan ja transrasvan korvaaminen sekä omega6- että omega-3-rasvahapoilla laski yhdistettyä sydänkohtauksen ja sydänkuoleman riskiä 22 prosentilla.

Tyydyttyneen rasvan ja transrasvan korvaaminen pelkästään omega-6-rasvahapoilla päinvastoin lisäsi yhdistettyä sydänkohtauksen ja sydänkuoleman riskiä 13 prosentilla sekä lisäksi kuoleman riskiä kokonaisuudessaan 16 prosentilla. Nämä tulokset eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä.

Mitä tästä meta-analyysistä voidaan sitten käytännössä päätellä?

• Kaikissa rasvakokeissa vähennettiin tyydyttyneen rasvan lisäksi myös transrasvan saantia. Vertailuryhmät saivat keskimäärin 3 % energiastaan transrasvasta. 22 prosentin sydänriskin lasku omega-6- ja 3-kokeissa on voinut johtua osittain tai kokonaan transrasvan vähentämisestä. Ei ole siis näyttöä siitä, että tyydyttyneen (”kovan”) rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä (”pehmeällä”) rasvalla laskisi sydänriskiä, jos samalla ei vähennetä myös transrasvan saantia.
• Vastaavasti omega-6-rasvahappojen todellinen sydänriski saattaa olla nyt havaittua korkeampi, sillä niitä lisättäessä vähennettiin samalla transrasvaa

Meta-analyysi kritisoi voimakkaasti suomalaista mielisairaalatutkimusta, eikä sitä siksi otettu mukaan tuloksiin. Mielisairaalatutkimuksessa vertailuryhmät mm. söivät transrasvaa 13 kertaa enemmän kuin koeryhmät, ja yksi vertailuryhmistä sai yli kaksinkertaisen määrän Tioridatsiini-lääkitystä (antipsykootti), jonka tiedetään olevan sydämelle haitallista.

Mahdollisesti haitallisia omega-6-rasvahappoja on runsaasti auringonkukkaöljyssä, maissiöljyssä ja soijaöljyssä. Myös rypsiöljyssä on melko runsaasti omega-6-rasvahappoja, mutta toisaalta siinä on myös runsaasti omega-3-rasvahappoja. Oliiviöljyssä on taasen melko vähän omega-6-rasvahappoja, mutta myös vähän omega-3-rasvahappoja. Rypsiöljyn ja oliiviöljyn keskimmäinen paremmuus onkin jossain määrin kiistanalainen kysymys.

Tärkeintä rasvojen valinnassa lienee transrasvojen välttäminen ja rasvaisen kalan tai kalaöljyn riittävä käyttö. Myös kasviöljypohjaiset omega-3-rasvahapot saattavat olla sydämelle hyväksi, mutta kunnollista näyttöä tästä ei ole. Tyydyttyneen (”kovan”) rasvan välttämiselle ei ole perusteita.

Meta-analyysi julkaistiin British Journal of Nutrition -lehdessä. n-6 Fatty acid-specific and mixed polyunsaturate dietary interventions have different effects on CHD risk: a meta-analysis of randomised controlled trials