Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret

with 21 comments

Alunperin julkaistu 24.9. ja päivitetty 28.9.

Äskettäin YLEn televisiossa esittämät MOT- ja A-talk-ohjelmat tekivät koko kansalle selväksi sen, minkä nettikeskustelua seuraavat ovat tienneet jo pidemmän aikaa: Tyydyttynyt (”kova”) rasva ei aiheuta sydän- ja verisuonitauteja. Ohjelmassa esiintyneet valtion ravitsemustiedotuksen edustajat Pekka Puska ja Mikael Fogelholm joutuivatkin julkisesti korjaamaan rasvahypoteesiaan.

Tässä kirjoituksessa tarkoitan tällä korjatulla rasvahypoteesilla sellaista olettamusta, että tyydyttyneiden rasvahappojen (”kova” rasva) korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla (”pehmeä” rasva) laskisi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Näin väitti Mikael Fogelholm A-talk-ohjelmassa.

Kirjoitin aikaisemmin kymmenestä klassisesta rasvatutkimuksesta, joissa vähennettiin rasvan määrää tai muutettiin sen laatua. Näiden tutkimusten tulokset olivat sekalaisia, joten niistä ei voinut päätellä juurikaan mitään.

Tässä tuoreemmassa kirjoituksessa käsittelen kahden viimeisen vuoden aikana julkaistua kolmea laajaa koosteartikkelia, joissa vedetään järjestelmällisesti yhteen tulokset kaikista ruokavaliokokeista, joissa ollaan tehty muutoksia rasvan syönnissä tämän rasvahypoteesin mukaisesti.

Koosteartikkeli 1

A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease
Andrew Mente, PhD; Lawrence de Koning, MSc; Harry S. Shannon, PhD; Sonia S. Anand, MD, PhD, FRCPC
Arch Intern Med. 2009;169(7):659-669.

Tässä katsauksessa kanadalainen tutkijaryhmä selvitti eri ruokien ja ravintotekijöiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Mukaan löydettiin 5 eri ruokavaliokoetta, joissa monityydyttyneiden rasvahappojen suhdetta tyydyttyneisiin rasvahappoihin nostettiin, rasvan kokonaismäärän pysyessä ennallaan.

Kokeiden yhteenvedossa rasvamuutoksella ei saavutettu tilastollisesti merkitsevää eroa sydän- ja verisuonitaudeissa.

Higher intake of beta carotene supplements, fiber, fish, folate supplements, fruits and vegetables, and polyunsaturated fatty acids relative to saturated fatty acids, total fat, and ascorbic acid and vitamin E supplements were not significantly associated with CHD.

Luettelo mukaan otetuista kokeista:
Dayton S, Pearce ML, Hashimoto S, Dixon WJ, Tomiyasu U. A controlled clinical trial of a diet high in unsaturated fat in preventing complications of atherosclerosis. Circulation. 1969;40:1-63.
Frantz ID,Jr, Dawson EA, Ashman PL, et al. Test of effect of lipid lowering by diet on cardiovascular risk. the minnesota coronary survey. Arteriosclerosis. 1989;9:129-135.
Mortality rates after 10.5 years for participants in the multiple risk factor intervention trial. findings related to a priori hypotheses of the trial. the multiple risk factor intervention trial research group. JAMA. 1990;263:1795-1801.
Controlled trial of soya-bean oil in myocardial infarction. Lancet. 1968;2:693-699.
Leren P. The oslo diet-heart study. eleven-year report. Circulation. 1970;42:935-942.

Tutkijat ilmoittivat, ettei heillä ole taloudellisia sidonnaisuuksia tutkimuksen aiheeseen liittyen.

Koosteartikkeli 2

Dietary Fat and Coronary Heart Disease: Summary of Evidence from Prospective Cohort and Randomised Controlled Trials
C. Murray Skeaff, Jody Miller
Ann Nutr Metab 2009;55:173–201

Tämän yhteenvetoartikkelin julkaisi tutkijapari Uudesta Seelannista. Artikkeli käsittelee erilaisten rasvojen vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin. Mukaan löydettiin 8 eri ruokavaliokoetta, joissa tyydyttyneitä rasvoja vaihdettiin monityydyttymättömiin rasvoihin.

”The low-fat diet did not alter the RR of all cause mortality during follow-up neither did the P/S diet”

Rasvojen vaihdolla ei ollut vaikutusta kuolleisuuteen mistä tahansa syystä.

”The results of the meta-analyses showed that the RR of fatal CHD was not reduced by either the low-fat diets or the high P/S diets”

Rasvojen vaihdolla ei myöskään ollut vaikutusta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

”High P/S diets reduced the risk of total CHD events (RR 0.83, 95% CI 0.69–1.00, p = 0.050)”

Sen sijaan sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä tautitapahtumia rasvojen vaihto vähensi hieman, juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevästi.

Alla kuvio yhteenvetoon mukaan otetuista ruokavaliokokeista ja niiden tuloksista:

Kuviosta (alempi puolisko, ”CHD event”) ilmenee, että ero tautitapahtumissa painottui varsin vahvasti kahteen yksittäiseen tutkimukseen: suomalaiseen mielisairaalatutkimukseen ja Oslon tutkimukseen. Näiden tutkimusten mukaan ottaminen on varsin kyseenalaista tutkimusten luonteen vuoksi.

Suomalaisessa mielisairaalatutkimuksessa koehenkilöitä ei jaettu satunnaisesti eri ryhmiin henkilötasolla vaan laitosten tasolla, ja laitoksissa henkilöiden vaihtuvuus oli suurta, jopa 40 %. Henkilöt noudattivat eri ruokavalioita peräjälkeen, joten ei voida tietää varmasti, johtuivatko muutokset nykyisestä vai edellisestä ruokavaliosta. Lisäksi ruokavalioita ei kontrolloitu riittävän hyvin muilta osin: esim. sokerin ja transrasvan saanti vaihteli ryhmien välillä.

Oslon tutkimuksessa ei ollut kyse pelkästään rasvojen vaihdosta. Ruokavaliossa oli muitakin muutoksia. Koeryhmälle annettiin mm. rasvaista kalaa ja he käyttivät vähemmän transrasvaa sisältävää margariinia. Nykyään tiedetään, että kalan rasvahapoilla on monityydyttymättömän ja tyydyttyneen rasvan suhteesta riippumattomia terveysvaikutuksia. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen oli osana koeryhmän hoitoa.

”the Oslo study … included smoking cessation as part of the treatment.”

Ilman näitä kahta tutkimusta rasvojen vaihdolla ei olisi kokonaisuudessaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tautitapahtumiin.

Tutkijoista toinen, Skeaff, on saanut rahoitusta margariinivalmistaja Unileveriltä kuten myös maidontuottaja Fonterralta.

”Dr. Skeaff has conducted clinical research trials which have been funded through the University by Unilever and Fonterra.”

Koosteartikkeli 3

Effects on Coronary Heart Disease of Increasing Polyunsaturated Fat in Place of Saturated Fat: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials
Dariush Mozaffarian, Renata Micha, Sarah Wallace
PLoS Medicine March 2010

Tässä kolmannessa ja viimeisimmässä katsauksessa yhdysvaltalaistutkijat yhdistivät tietoja ruokavaliokokeista, joissa tyydyttynyttä rasvaa korvattiin monityydyttymättömällä. Mukaan löydettiin 7 eri koetta.

Rasvan vaihdoksella ei ollut vaikutusta kuolleisuuteen mistä tahansa syystä. Sen sijaan rasvojen vaihto vähensi sydän- ja verisuonitautikuolemia pitkälti yhden tutkimuksen johdosta, juurikin suomalaisen mielisairaalatutkimuksen.

”In secondary analyses restricted to CHD mortality alone (855 events, including 312 events from the full mortality report of one trial), the pooled RR was 0.80 (95% CI 0.65–0.98). Evaluating total mortality due to all causes (2,472 events), the pooled RR was 0.98 (95% CI 0.89–1.08).”

Rasvojen vaihdos vähensi hieman sydän- ja verisuonitautien tautitapahtumia.

”Combining all trials, the pooled risk reduction for CHD events was 19% (RR = 0.81, 95% CI 0.70–0.95, p = 0.008)”

Jos suomalainen mielisairaalatutkimus jätettiin pois laskuista, oli ero tautitapahtumissa juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevä:

”Excluding the Finnish mental hospital trial (two reports) that used a cluster-randomization design, the overall pooled RR was 0.87 (95% CI 0.76–1.00, p = 0.05).”

Alla jälleen kuvio mukaan otetuista tutkimuksista ja vaikutuksesta tautitapahtumiin:

Kuvio on kovin tutun näköinen. Ero nojaa jälleen vahvasti suomalaiseen mielisairaalatutkimukseen ja Oslon tutkimukseen, joiden vakavat ongelmat käsittelin aiemmin. Lisäksi tutkijat olivat jättäneet katsauksesta pois Lontoon maissiöljykokeen, jonka toisena mainitun katsauksen kirjoittajat Skeaff & Miller ottivat mukaan. Tässä Lontoon kokeessa rasvan vaihdos lisäsi tautitapahtumia.

Oslon tutkimus otettiin mukaan siitäkin huolimatta, että tutkijat erikseen ilmoittivat, ettei tupakointia rajoittavia kokeita otettaisi mukaan:

”We searched for all RCTs that randomized adults to increased total or n-6 PUFA consumption for at least 1 year without other major concomitant interventions (e.g., blood pressure or smoking control, other multiple dietary interventions, etc.)”

Yhdellä tutkijoista (Mozaffarian) on lukuisia taloudellisia sidonnaisuuksia, mm. lääketeollisuuteen ja margariinivalmistaja Unileveriin.

Yhteenveto

Näissä kolmessa tiedekatsauksessa rasvojen vaihdon vaikutus sydänterveyteen ei ole johdonmukainen. Yksi katsaus ei puolla vaihtoa ja kaksi puoltaa sitä. Rasvan vaihdoa puoltavissa katsauksissakin vaikutus on vähäinen, tulos perustuu laadultaan kyseenalaisten tutkimusten mukaan ottamiseen ja osa tutkijoista on saanut rahoitusta margariinin valmistajalta.

Tyydyttyneen rasvan vaihto monityydyttymättömään ei ole yksiselitteisesti hyödyllistä. Molemmista rasvatyypeistä voi löytyä enemmän tai vähemmän terveellisiä yksittäisiä rasvahappoja, kuten mahdollisesti maidon CLA, rasvaisen kalan EPA ja DHA ja kasviöljyjen ALA. Omega-rasvahappojen 3 ja 6 keskinäinen suhde saattaa olla terveydelle tärkeää, vaikka molemmat näistä ovat monityydyttymättömiä. Eri elintarvikkeiden terveellisyys ei riipu ainoastaan rasvahappokoostumuksesta vaan monien eri tekijöiden kokonaisuudesta.

Valtion rasvaopin edustajat syyllistyvät vähintäänkin tieteellisen näytön sivuttamiseen tai jopa tarkoitushakuiseen valikointiin väittäessään, että tyydyttyneen rasvan korvaus tyydyttymättömällä olisi terveellistä.

Lue myös: Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta (2016) – Tutkijat saivat haltuunsa uutta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja tekivät uuden analyysin kaikista rasvatutkimuksista.

Written by Jari

24.9.2010 klo 13.57

21 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. […] jätä kommentti » Rasvakeskustelu käy kuumana YLEn TV-ohjelmien jälkeen. Lue kirjoitukseni aiheesta: Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret […]

  2. Hyvä teksti!

    Valtsu

    24.9.2010 at 15.39

  3. Meillähän on Suomessa korvattu tyydytettyä rasvaa (voita ym.) tyydyttymättömillä (rypsiöljy) 40 vuotta kansallisella tasolla kouluissa, sairaaloissa ja muualla ja kuinka siinä on käynyt: Lihavuus ja diabetes ovat yleistyneet ennen näkemättömiin mittoihin ja samalla niiden terveydenhuollolle aiheuttamat kustannukset. Tuskinpa nyt saadaan aikaan takaisinvaihtoa väestötasolla.

    Asiantuntijat kiistelevät nyt Fogelholmin (alunperin Harvardin Mozaffarianin) lanseeraamasta vaihtokaupasta. Se on minusta akateemista turinaa, jota tavalliset ihmiset eivät edes ymmärrä.

    Valtavat määrät tieteellisiä tutkimuksia osoittaa, että nopein, edullisin, turvallisin ja käytännöllisin tapa korjata ravitsemuselliset rasvahäiriöt on lisätä ruokavalioon kalaöljyä. Sillä korjaantuu länsimaisen ruokavalion pahin rasvahäiriö, nimittäin liian korkea omega-6/omega-3-suhde, jota AA/EPA-suhde hyvin kuvaa.
    Se ei saisi olla terveillä yli 3:1 ja sairailla yli 2:1. Lue lisää
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=173

    Matti Tolonen

    24.9.2010 at 17.56

    • Menten analyysi, jota tässä on paljon hehkutettu osoittaa, että omega-3 rasvahapoista on kohtuullisen vahva ja selvä näyttö, (moderate). Vielä vahvempi (strong) on välimeren ruokavaliosta ja muista erilaisista ruokavaliomalleista (dietery patterns). Samassa kategoriassa kala-öljyn kanssa (moderate) Menten mukaan esim. kuitu, hedelmät ja kokojyväviljat. Ja Mente ehdottaakin johtopäätöksissään, että ruvettaisiin tutkimaan ja suosittelemaan ruokavaliomalleja enemminkin kuin yhden tai useamman ruokavalion yksittäisen tekijän suosimista.

      Reijo Laatikainen

      25.9.2010 at 11.00

  4. Jos nyt haluaisi siis kääntää tämän selkokielelle mattimaijameikäläiselle, niin olisiko se jotain tällaista vai?:

    1. syö vapaasti voita ym. tyydyttyneitä rasvoja, mahdollisimman luonnollisessa, teollisesti käsittelemättömässä ja alkuperäisessä muodossa ja yhteydessä
    2. syö paljon (rasvaista) kalaa ja lisäksi kalaöljylisää
    3. syö vapaasti kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä, kylmäpur. pellavansiemenöljyä tai esim. kylmäpur. avokadoöljyä. Rypsiöljyä käytä tarvittaessa vain vähän ja harvoin. Älä käytä maissi-, auringonkukka- tai soijaöljyä.
    4. syö vapaasti neitsytkookosöljyä

    5. älä syö kovetettuja tai osittain kovetettuja kasvirasvoja missään muodossa. Älä syö transrasvoja sisältäviä tuotteita.
    6. Paista voissa tai oliiviöljyssä melko miedolla lämpötilalla. Neitsytkookosöljy kestää kuumempaa lämpöä.

    Ja tärkein: älä stressaa ja älä karta rasvoja. Ota iisisti ja vältä huonoja hiilihydraatteja. Syö oikeata alkuperäistä ruokaa, jonka mummokin tunnistaisi. Vältä limuja, valmisruokia, pikaruokaa, eineksiä ja sokeria. Unohda light-tuotteet. Vältä lisä- ja säilöntäaineita. Mausta ja marinoi itse. Älä käytä keinomakeutettuja juomia tai ruokia.

    Jotain tällaista. Eli ei ”tavallisen” ihmisen tarvitse tietää paljon muuta ja ihmetellä hämillään rasvakeskusteluja ja perehtyä tutkimuksiin? (Ei tässä varmaan nyt kaikki ollut tai loppuun asti mietitty, mutta jotain sinne päin.)

    Pellon pientareella

    25.9.2010 at 7.27

    • Pellon pientareella tiivistää hyvin. En ole vielä vakuuttunut kuitenkaan rypsiöljyn haitallisuudesta. Katso esim. uusi Kromhaut et al. -tutkimus, jossa nimenomaan naisilla ALA:n lisääminen (rypsiöljy hyvä lähde) vähensi sydäntapahtumia, mutta EPA/DHA ei.

      Reijo Laatikainen

      25.9.2010 at 11.03

    • Juuri näin. Kalanrasva on melko varmasti hyödyllistä ja teollinen transrasva haitallista, mutta muuten rasvoista on varsin vähän luotettavaa tietoa. Terveen järjen mukaista on syödä mahdollisimman vähän käsiteltyjä elintarvikkeita ja valita sellaisia, joiden käytöstä on mahdollisimman pitkä kokemus.

      ravitsemusjaterveys

      26.9.2010 at 8.50

  5. Menten tutkimuksesta en löydä millään vaihtokauppa-analyysiä. Siinä tutkittiin PUFA/SFA (P/S) suhdetta ja molempien saantia erikseen itsenäisinä riskitekijöinä. Kirjoittajat eivät lukemani perusteella missään kohti tekstiä käytä sanoja ”replacement tai substitution” tms., jotka kuvaisivat vaihtokauppaa. Sen sijaa P/S mainitaan (”polyunsaturated fatty acids relative to saturated fatty acids”).
    P/S suhde muuttuu useassa eri tilanteessa, ja se ei siten kerro onko tapahtunut vaihtokauppa. P/S -suhde muuttuu
    – kun PUFA muutetaan, eikä samalla tehdä SFA -muutoksia
    – kun SFA muutetaan, eikä samalla tehdä PUFA -muutoksia
    Kummassakin näistä kohdista P/S suhde muuttuu, mutta ei ole tapahtunut vaihtokauppaa
    – P/S suhteen muutos sallii yhden aikaisen muutoksen kertatyydyttymättömissä rasvahapoissa, hiilihydraateissa tai proteiinissa. Vaihtokauppa ei.

    Se, että P/S suhde ei ole itsenäinen riskitekijä kertoo ehkäpä siitä, että tyydyttynyttä rasvaa ei pidä vaihtaa ainakaan huonoihin hiilihydraatteihin. Se ei kerro esim. siitä että vaihtokauppa suoraan 1:1 periaatteella SFA:sta PUFA:aan ei kannattaisi.

    Skeaff & Millerin osalta pätee yllä oleva P/S -suhteen ja vaihtokaupan käsitteellinen iso ero.

    Mozaffarianin analyysin tulokset ovat samansuuntaiset kuin Jakobsenin kohorttitutkimuksen vaihtokaupoista, jonka jätät tyystin mainitsematta. Jakobsenin analyysissä ( http://bit.ly/btgoJA ) oli prospektiivisiä kohortteja kuten Siri-Tarinossakin, ja Jakobsenin mukaan vaihtokauppa kannatti. Mozaffarianin tuloksien osalta olisi syytä ruotia muidenkin tutkimuksien puutteet, eikä vain niitä jotka eivät sovi omaan ajattelumalliisi. Esim. Minnesota Coronary Survey ja London Corn and Olive oil,

    Vaikka taloudellisilla siteillä saattaa olla merkitystä, niitä ei pidä nostaa pääasialliseksi perusteluksi. Esimerkiksi Siri-Tarino et al. 2010 oiva meta-analyysi oli meijeriteollisuuden (Dairy Councilin) tukema. Pidän sitä silti luotettavana. Lisäksi tuoreessa erittäin hyvässä rasvojen sydänterveyttä koskevassa koosteessa Ronald Krauss http://bit.ly/9hQyTl kertoo saaneensa apurahoja useilta eri toimijoilta, kuten lihan- ja maidontuottajilta (Dairy Council, National Cattleman’s Beef Association) sekä omistavansa patentteja ja saavansa rojaltteja liittyen erilaisiin lipoproteiinianalyyseihin. Silti pidän sitäkin huippuyhteenvetona, ja luotettavana.

    Menten analyysissä on paljon sellaista mitä olisi hyvä ruotia yhtä tarkoin. Katsotaanpa vaikka mistä kaikista ruokavaliomalleista on hyvä näyttö. Lienemme yhtä mieltä, että esim. liika glykeeminen kuorma ei ole hyväksi, eikä nopeasti liukenevat hiilihydraatit, niistä on vahva näyttö.

    Mielestäni tässä osut naulan kantaan: ”Molemmista rasvatyypeistä voi löytyä enemmän tai vähemmän terveellisiä yksittäisiä rasvahappoja, kuten mahdollisesti maidon CLA, rasvaisen kalan EPA ja DHA ja kasviöljyjen ALA. Omega-rasvahappojen 3 ja 6 keskinäinen suhde saattaa olla terveydelle tärkeää, vaikka molemmat näistä ovat monityydyttymättömiä. Eri elintarvikkeiden terveellisyys ei riipu ainoastaan rasvahappokoostumuksesta vaan monien eri tekijöiden kokonaisuudesta.” .

    Reijo Laatikainen

    25.9.2010 at 11.49

    • Mente teki koosteen satunnaistetuista kontrolloiduista kokeista (RCT), joissa nostettiin monityydyttymättömien rasvahappojen suhdetta tyydyttymättömiin, rasvan määrän pysyessä ennallaan. Mitä siis käytännössä tehtiin? Vaihdettiin kokeellisesti tyydyttynyttä rasvaa monityydyttymättömään.

      Varmistan tämän kuitenkin vielä myöhemmin saamistani liitteistä.

      Jakobsen ei ole tässä mukana, sillä käsittelin vain parhaan näytön eli RCT-näytön.

      Pääasiallinen peruste ei ole taloudelliset siteet vaan vaan mukaan otettujen mielisairaalatutkimuksen ja Oslon tutkimuksen heikko todistusarvo. Mitä mieltä olet Reijo niiden laadusta? Entä mitä mieltä olet Minnesota Coronary Survey ja London Corn and Olive oil -tutkimusten laadusta? Oliko siellä yhtä pahoja tai pahempia ongelmia kuin ensinmainituissa?

      ravitsemusjaterveys

      26.9.2010 at 6.47

    • No niin, päivitin artikkeliin luettelon Menten mukaan ottamista kokeista.

      ravitsemusjaterveys

      26.9.2010 at 7.45

  6. Mikä tuossa rypsiöljyssä joidenkin mielestä sitten on niin ”vaarallista”, se on jäänyt itsellenikin hieman epäselväksi? Sen alfalinoleeni- ja linolihapposuhde kuitenkin on aika hyvä, 1:2? Vaiko se, että sillä ei pidä paistaa (lainkaan vai kuumassa)? Vai että se hapettuu helposti (läpinäkyvä pullo, huoneenlämmössä)? Yritän tässä itse siis opetella näitä asioita, siksi kyselen ehkä monen mielestä ”tyhmiä”… Kylmäpuristettu vai tavallinen?

    Pellon pientareella

    25.9.2010 at 12.09

    • Pellon pientareella: Rypsiöljy on suhteellisen uusi tulokas rasvanäyttämöllä ja se runnottiin läpi lähinnä sen tuottavuuden ja satoisuuden takia. Vielä 70-luvulla varoiteltiin sen sisältämästä erukahaposta (!), joka nyt onkin muka sitten todettu vaarattomaksi…
      Paitsi että se hapettuu herkästi, sen sisältämä alfalinoleenihappo muuttuu elmistössä heikosti tarpeellisiksi EPA/DHA-hapoiksi. Rypsiöljy ei sovellu paistamiseen, maistuu salaateissa pahalta ja muuttaa omegoiden suhdetta huonompaan suuntaan.. Miksi siis käyttää sitä ihmisravinnoksi, kun parempia vaihtoehtoja on olemassa?
      Traktorien rasvaukseen ja biopolttoaineeksi se soveltuu vallan mainiosti.

      NarnianGirl

      26.9.2010 at 15.53

  7. Mitäs jos nimeät artikkelin Uusituvan kunniaksi

    ”Rasvasodan A-luokan kiistaton näyttö: Uniikki unikorni olikin korni koni”

    Guille

    28.9.2010 at 13.17

  8. […] rasvamuutoksista ei ole toistaiseksi näytetty toteen kokeellisissa tutkimuksissa. Ks. Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret. Mielenkiintoista kuitenkin on, että hiilihydraatit saattavat olla sydänterveyden kannalta […]

  9. Jaksaisitko joskus katsella ja kirjoittaa, että mitä käytännön rasvoja noissa kokeissa syötiin ja mitä vaihdettiin mihinkin. Uusinkin noista kokeista on kuitenkin jo lähes 20 vuotta vanha eikä silloin ollut mitään nykyajan beceleitä vaan sen aikaisia mitälierasvoja.

    Guille

    23.11.2010 at 0.52

  10. […] mitään yksin rasvan syönnin suhteen. Näistä kahdesta tutkimuksesta löytyy lisätietoja tästä blogista ja ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogista (1 […]

  11. […] lukemalla vaan kunnollisilla tutkimuksilla, kontrolloiduilla ruokavaliokokeilla. Tutkimusten tulokset eivät tue Puskan rasvalinjaa. [Sompit puhuvat vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta ja […]

  12. […] En käsittele tässä kirjoituksessa rasvan laatukysymyksiä tarkemmin, mutta mainitsen kuitenkin, että pohjoismaisten suositusten laatijat eivät käyneet itse läpi rasvatutkimuksia vaan turvautuivat aikaisempaan koostetutkimukseen, jossa on puutteita. Lue lisää vanhemmasta kirjoituksesta: Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret […]

  13. […] Terveysvalistajat viittaavat usein tutkimuksiin, joissa on rasvan vaihtamisen lisäksi tehty muitakin samanaikaisia muutoksia ruokavaliossa, ja aikaansaatu parannus terveydessä on laskettu yksinomaan rasvan vaihtamisen eduksi. Todellisissa rasvatutkimuksissa rasvan vaihdosta ei ole saatu hyötyä. Lue lisää: Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: