Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret

Alunperin julkaistu 24.9. ja päivitetty 28.9.

Äskettäin YLEn televisiossa esittämät MOT- ja A-talk-ohjelmat tekivät koko kansalle selväksi sen, minkä nettikeskustelua seuraavat ovat tienneet jo pidemmän aikaa: Tyydyttynyt (”kova”) rasva ei aiheuta sydän- ja verisuonitauteja. Ohjelmassa esiintyneet valtion ravitsemustiedotuksen edustajat Pekka Puska ja Mikael Fogelholm joutuivatkin julkisesti korjaamaan rasvahypoteesiaan.

Tässä kirjoituksessa tarkoitan tällä korjatulla rasvahypoteesilla sellaista olettamusta, että tyydyttyneiden rasvahappojen (”kova” rasva) korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla (”pehmeä” rasva) laskisi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Näin väitti Mikael Fogelholm A-talk-ohjelmassa.

Kirjoitin aikaisemmin kymmenestä klassisesta rasvatutkimuksesta, joissa vähennettiin rasvan määrää tai muutettiin sen laatua. Näiden tutkimusten tulokset olivat sekalaisia, joten niistä ei voinut päätellä juurikaan mitään.

Tässä tuoreemmassa kirjoituksessa käsittelen kahden viimeisen vuoden aikana julkaistua kolmea laajaa koosteartikkelia, joissa vedetään järjestelmällisesti yhteen tulokset kaikista ruokavaliokokeista, joissa ollaan tehty muutoksia rasvan syönnissä tämän rasvahypoteesin mukaisesti.

Koosteartikkeli 1

A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease
Andrew Mente, PhD; Lawrence de Koning, MSc; Harry S. Shannon, PhD; Sonia S. Anand, MD, PhD, FRCPC
Arch Intern Med. 2009;169(7):659-669.

Tässä katsauksessa kanadalainen tutkijaryhmä selvitti eri ruokien ja ravintotekijöiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Mukaan löydettiin 5 eri ruokavaliokoetta, joissa monityydyttyneiden rasvahappojen suhdetta tyydyttyneisiin rasvahappoihin nostettiin, rasvan kokonaismäärän pysyessä ennallaan.

Kokeiden yhteenvedossa rasvamuutoksella ei saavutettu tilastollisesti merkitsevää eroa sydän- ja verisuonitaudeissa.

”Higher intake of beta carotene supplements, fiber, fish, folate supplements, fruits and vegetables, and polyunsaturated fatty acids relative to saturated fatty acids, total fat, and ascorbic acid and vitamin E supplements were not significantly associated with CHD.”

Luettelo mukaan otetuista kokeista:
Dayton S, Pearce ML, Hashimoto S, Dixon WJ, Tomiyasu U. A controlled clinical trial of a diet high in unsaturated fat in preventing complications of atherosclerosis. Circulation. 1969;40:1-63.
Frantz ID,Jr, Dawson EA, Ashman PL, et al. Test of effect of lipid lowering by diet on cardiovascular risk. the minnesota coronary survey. Arteriosclerosis. 1989;9:129-135.
Mortality rates after 10.5 years for participants in the multiple risk factor intervention trial. findings related to a priori hypotheses of the trial. the multiple risk factor intervention trial research group. JAMA. 1990;263:1795-1801.
Controlled trial of soya-bean oil in myocardial infarction. Lancet. 1968;2:693-699.
Leren P. The oslo diet-heart study. eleven-year report. Circulation. 1970;42:935-942.

Tutkijat ilmoittivat, ettei heillä ole taloudellisia sidonnaisuuksia tutkimuksen aiheeseen liittyen.

Koosteartikkeli 2

Dietary Fat and Coronary Heart Disease: Summary of Evidence from Prospective Cohort and Randomised Controlled Trials
C. Murray Skeaff, Jody Miller
Ann Nutr Metab 2009;55:173–201

Tämän yhteenvetoartikkelin julkaisi tutkijapari Uudesta Seelannista. Artikkeli käsittelee erilaisten rasvojen vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin. Mukaan löydettiin 8 eri ruokavaliokoetta, joissa tyydyttyneitä rasvoja vaihdettiin monityydyttymättömiin rasvoihin.

”The low-fat diet did not alter the RR of all cause mortality during follow-up neither did the P/S diet”

Rasvojen vaihdolla ei ollut vaikutusta kuolleisuuteen mistä tahansa syystä.

”The results of the meta-analyses showed that the RR of fatal CHD was not reduced by either the low-fat diets or the high P/S diets”

Rasvojen vaihdolla ei myöskään ollut vaikutusta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

”High P/S diets reduced the risk of total CHD events (RR 0.83, 95% CI 0.69–1.00, p = 0.050)”

Sen sijaan sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä tautitapahtumia rasvojen vaihto vähensi hieman, juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevästi.

Alla kuvio yhteenvetoon mukaan otetuista ruokavaliokokeista ja niiden tuloksista:

Kuviosta (alempi puolisko, ”CHD event”) ilmenee, että ero tautitapahtumissa painottui varsin vahvasti kahteen yksittäiseen tutkimukseen: suomalaiseen mielisairaalatutkimukseen ja Oslon tutkimukseen. Näiden tutkimusten mukaan ottaminen on varsin kyseenalaista tutkimusten luonteen vuoksi.

Suomalaisessa mielisairaalatutkimuksessa koehenkilöitä ei jaettu satunnaisesti eri ryhmiin henkilötasolla vaan laitosten tasolla, ja laitoksissa henkilöiden vaihtuvuus oli suurta, jopa 40 %. Henkilöt noudattivat eri ruokavalioita peräjälkeen, joten ei voida tietää varmasti, johtuivatko muutokset nykyisestä vai edellisestä ruokavaliosta. Lisäksi ruokavalioita ei kontrolloitu riittävän hyvin muilta osin: esim. sokerin ja transrasvan saanti vaihteli ryhmien välillä.

Oslon tutkimuksessa ei ollut kyse pelkästään rasvojen vaihdosta. Ruokavaliossa oli muitakin muutoksia. Koeryhmälle annettiin mm. rasvaista kalaa ja he käyttivät vähemmän transrasvaa sisältävää margariinia. Nykyään tiedetään, että kalan rasvahapoilla on monityydyttymättömän ja tyydyttyneen rasvan suhteesta riippumattomia terveysvaikutuksia. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen oli osana koeryhmän hoitoa.

”the Oslo study … included smoking cessation as part of the treatment.”

Ilman näitä kahta tutkimusta rasvojen vaihdolla ei olisi kokonaisuudessaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tautitapahtumiin.

Tutkijoista toinen, Skeaff, on saanut rahoitusta margariinivalmistaja Unileveriltä kuten myös maidontuottaja Fonterralta.

”Dr. Skeaff has conducted clinical research trials which have been funded through the University by Unilever and Fonterra.”

Koosteartikkeli 3

Effects on Coronary Heart Disease of Increasing Polyunsaturated Fat in Place of Saturated Fat: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials
Dariush Mozaffarian, Renata Micha, Sarah Wallace
PLoS Medicine March 2010

Tässä kolmannessa ja viimeisimmässä katsauksessa yhdysvaltalaistutkijat yhdistivät tietoja ruokavaliokokeista, joissa tyydyttynyttä rasvaa korvattiin monityydyttymättömällä. Mukaan löydettiin 7 eri koetta.

Rasvan vaihdoksella ei ollut vaikutusta kuolleisuuteen mistä tahansa syystä. Sen sijaan rasvojen vaihto vähensi sydän- ja verisuonitautikuolemia pitkälti yhden tutkimuksen johdosta, juurikin suomalaisen mielisairaalatutkimuksen.

”In secondary analyses restricted to CHD mortality alone (855 events, including 312 events from the full mortality report of one trial), the pooled RR was 0.80 (95% CI 0.65–0.98). Evaluating total mortality due to all causes (2,472 events), the pooled RR was 0.98 (95% CI 0.89–1.08).”

Rasvojen vaihdos vähensi hieman sydän- ja verisuonitautien tautitapahtumia.

”Combining all trials, the pooled risk reduction for CHD events was 19% (RR = 0.81, 95% CI 0.70–0.95, p = 0.008)”

Jos suomalainen mielisairaalatutkimus jätettiin pois laskuista, oli ero tautitapahtumissa juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevä:

”Excluding the Finnish mental hospital trial (two reports) that used a cluster-randomization design, the overall pooled RR was 0.87 (95% CI 0.76–1.00, p = 0.05).”

Alla jälleen kuvio mukaan otetuista tutkimuksista ja vaikutuksesta tautitapahtumiin:

Kuvio on kovin tutun näköinen. Ero nojaa jälleen vahvasti suomalaiseen mielisairaalatutkimukseen ja Oslon tutkimukseen, joiden vakavat ongelmat käsittelin aiemmin. Lisäksi tutkijat olivat jättäneet katsauksesta pois Lontoon maissiöljykokeen, jonka toisena mainitun katsauksen kirjoittajat Skeaff & Miller ottivat mukaan. Tässä Lontoon kokeessa rasvan vaihdos lisäsi tautitapahtumia.

Oslon tutkimus otettiin mukaan siitäkin huolimatta, että tutkijat erikseen ilmoittivat, ettei tupakointia rajoittavia kokeita otettaisi mukaan:

”We searched for all RCTs that randomized adults to increased total or n-6 PUFA consumption for at least 1 year without other major concomitant interventions (e.g., blood pressure or smoking control, other multiple dietary interventions, etc.)”

Yhdellä tutkijoista (Mozaffarian) on lukuisia taloudellisia sidonnaisuuksia, mm. lääketeollisuuteen ja margariinivalmistaja Unileveriin.

Yhteenveto

Näissä kolmessa tiedekatsauksessa rasvojen vaihdon vaikutus sydänterveyteen ei ole johdonmukainen. Yksi katsaus ei puolla vaihtoa ja kaksi puoltaa sitä. Rasvan vaihdoa puoltavissa katsauksissakin vaikutus on vähäinen, tulos perustuu laadultaan kyseenalaisten tutkimusten mukaan ottamiseen ja osa tutkijoista on saanut rahoitusta margariinin valmistajalta.

Tyydyttyneen rasvan vaihto monityydyttymättömään ei ole yksiselitteisesti hyödyllistä. Molemmista rasvatyypeistä voi löytyä enemmän tai vähemmän terveellisiä yksittäisiä rasvahappoja, kuten mahdollisesti maidon CLA, rasvaisen kalan EPA ja DHA ja kasviöljyjen ALA. Omega-rasvahappojen 3 ja 6 keskinäinen suhde saattaa olla terveydelle tärkeää, vaikka molemmat näistä ovat monityydyttymättömiä. Eri elintarvikkeiden terveellisyys ei riipu ainoastaan rasvahappokoostumuksesta vaan monien eri tekijöiden kokonaisuudesta.

Valtion rasvaopin edustajat syyllistyvät vähintäänkin tieteellisen näytön sivuttamiseen tai jopa tarkoitushakuiseen valikointiin väittäessään, että tyydyttyneen rasvan korvaus tyydyttymättömällä olisi terveellistä.

Lue myös: Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta (2016) – Tutkijat saivat haltuunsa uutta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja tekivät uuden analyysin kaikista rasvatutkimuksista.