Näin Itä-Suomen yliopistolla varmistetaan toivottu tutkimustulos

Erään Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan täysjyväleipä on terveellistä. Siinä jaettiin koehenkilöitä ”terveelliselle” ruokavaliolle ja vertailuruokavaliolle. Terveellistä koeruokavaliota kuvailtiin näin:

In the Healthy Diet group, participants were advised to replace their usual cereal products by products with at least 50% of their composition from a wholegrain source. The breads recommended, which contributed 20% to 25% of total energy intake, were: a selection of commercial rye breads (50% of bread consumption), sourdough wholemeal wheat bread (10%) and also endosperm rye bread (40%). The two latter breads are known to produce a low postprandial insulin response. The recommended intake of wholemeal pasta was at least 35 g (uncooked) per week. In addition, one daily portion of another cereal product habitually consumed by the participants was allowed. Participants were instructed to eat fatty fish three times per week, and to use vegetable oil and vegetable oil-based products in fish preparation. Otherwise, we did not seek to change the quality of the dietary fat, except for an increase in fatty fish consumption. Bilberries were advised to be eaten as three portions per day. Participants were allowed to retain one of their habitual berry portions (e.g. raspberries) three to four times per week.

Sama lyhyesti suomeksi: Täysjyväleipää, josta puolet kaupallista leipää ja puolet varta vasten valmistettua erikoisleipää, jonka insuliinivaikutus on tavanomaista leipää pienempi. Lisäksi rasvaista kalaa kolme kertaa viikossa ja mustikoita kolme annosta päivässä.

Vertailuruokavalio oli seuraavanlainen:

In the control group, participants were asked to avoid wholegrain cereals. They were also instructed to replace the breads they usually consumed with refined wheat breads, and other cereal products, e.g. porridge or pasta, with low-fibre products. The intake of bilberries was not allowed and consumption of fatty fish was allowed once a week only.

Vertailuryhmä vältti täysjyväviljatuotteita ja söi vaaleaa vehnäleipää. Mustikoita ei sallittu ja rasvaista kalaakin vain kerran viikossa.

Tutkimustulos luonnollisesti kertoo vain ja ainoastaan verrattavien ruokavalioiden erosta eikä koeruokavalion terveellisyydestä sinänsä. Tässä tapauksessa täysjyvä- ja erikoisleivät, rasvainen kala ja mustikka yhdistettyinä oli terveellisempi vaihtoehto kuin vaalea vehnäleipä marjakiellolla ja kalarajoituksella. Ruokavaliot on suunniteltu niin, että lopputulos on jo ennalta arvattavissa. Miksi tällaista pitää yleensäkään tutkia?

Itä-Suomen yliopiston tutkija Ursula Schwab (kuvassa) kertoo saavutuksistaan ylpeänä Iltalehdelle:

4. Ruisleipää ei voi luokitella terveysruuaksi, ei, vaikka siinä onkin hyviä kuituja.

Schwab: Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen yksikössämme on tehty paljon täysjyväviljaan ja rukiiseen liittyvää tutkimusta. Emme ole saaneet yhtään epäedullista tutkimustulosta.

Niinpä! Tutkimustuloksista saadaan takuulla edullisia, kun tutkimukset suunnitellaan niin, että vertailuruokavalio on mahdollisimman epäterveellinen. Näin Suomessa käytetään arvokasta tutkimusrahoitusta.

Rasvamyytti: Eläinrasvassa ei ole välttämättömiä rasvahappoja

Tiedotusvälineissä esiintyy toisinaan ravitsemusasiantuntijoita kertomassa, ettei eläinrasvassa olisi välttämättömiä rasvahappoja. Tällaiset väitteet ovat virheellisiä. Aikuisilla omega-3- rasvahappojen päivittäinen vähimmäistarve on noin 0,4 grammaa ja omega-6-rasvahappojen puolestaan noin 2 g. Nämä määrät tulevat täyteen syömällä esimerkiksi vain 77 grammaa porsaankylkeä.

Todellisuudessa siis eläinrasvasta saa varsin helposti välttämättömiä rasvahappoja.

Lähteet:
British Journal of Nutrition (2010), 104: 1575-1576
Fineli: Porsaankylki