Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Archive for the ‘Voi’ Category

Maailman sydänjärjestön puheenjohtaja: ravitsemussuositukset lienevät olleet vahingollisia

with 36 comments

Maailman sydänjärjestön entinen puheenjohtaja Salim Yusuf antoi kyytiä vanhoille uskomuksille kardiologian konferenssissa.

”Kun syöt hampurilaisen, heitä sämpylä pois ja syö pihvi.” -Salim Yusuf

Päivitetty 20.2.2017: Salim Yusuf on Maailman sydänjärjestön entinen puheenjohtaja. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on David Wood.

Maailman sydänjärjestö (World Heart Federation, WHF) on sydänjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu lähes 200 järjestöä yli sadasta eri maasta, myös Suomen Sydänliitto. Sen entinen puheenjohtaja, professori Salim Yusuf on maineikas sydäntautilääkäri ja tutkija. Hän oli vuonna 2011 maailman toiseksi siteeratuin tutkija. Myös Pekka Puska on toiminut aikaisemmin Maailman sydänjärjestön puheenjohtajana.

Yusuf esitteli kardiologian konferenssissa Davosissa Sveitsissä 12. helmikuuta tutkimustuloksia uudesta laajasta sydän- ja verisuonitauteihin liittyvästä PURE-tutkimuksesta, jossa on ollut mukana 150 000 henkilöä 17 eri maasta.

Tutkimuksen mukaan hiilihydraattien syönti oli yhteydessä suurempaan riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja rasvan syönti oli yhteydessä pienempään riskiin. Rasvoista erityisesti kertatyydyttymätön rasva oli yhteydessä pienempään riskiin. Tyydyttyneellä ja monityydyttymättömällä rasvalla ei ollut yhteyttä riskiin.

Yusuf antoikin kyytiä Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Amerikan sydänliitto AHA:n suosituksille, joissa on pyritty juuri päinvastoin vähentämään rasvan ja lisäämään hiilihydraattien syöntiä. Hän totesi, että suositukset ovat todennäköisesti olleet vahingollisia, ja lisäsi, ettei nykysuosituksella vähentää tyydyttyneen rasvan käyttöä ole tieteellistä perustaa.

Tutkimuksessa maitotuotteiden tyydyttynyt rasva oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Yusuf totesi, ettei vähärasvaisten maitotuotteiden suosimisen tueksi ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Maitorasva pikemminkin suojaa sv-taudeilta.

Punaisen tai valkoisen lihan tyydyttyneellä rasvalla ei ollut selkeää yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Valkoinen liha saattaa olla hieman suojaavaa.

Hedelmät ja palkokasvit suojasivat tutkimuksessa sydän- ja verisuonitaudeilta. Hedelmien kohdalla suojaava määrä oli melko pieni. Jo yhdestä kolmeen annosta viikossa antoi varsin suuren suojan. Yusuf itse suositteli kahta hedelmää päivässä.

Yusufin mukaan tutkijat ovat erehtyneet tyydyttyneen rasvan suhteen, koska huomio on keskitetty pelkästään veriarvoihin. Tyydyttynyt rasva nostaa kyllä LDL-kolesterolia muttei lisää varsinaista sairastumisen riskiä. Ja kun katsotaan tarkempia kolesteroliarvoja (apolipoproteiinit B ja A), rasvojen ja hiilihydraattien vaikutus kolesteroliarvoihin vastaa paremmin todellista sairastumisriskiä.

Yusufin mukaan tutkimuksen pääviesti oli seuraavanlainen:

  • Tyydyttynyt (”kova”) rasva ei ole haitallista sellaisina määrinä, joita valtaosa ihmisistä syö
  • Kertatyydyttymätön rasva suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta
  • Monityydyttymättömällä rasvalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin
  • Hiilihydraattien runsas saanti (yli puolet energiasta) on todennäköisesti suurin syyllinen
  • Kohtuullinen suolan käyttö (7,5 – 12,5 grammaa suolaa päivässä) on paras vaihtoehto. Liian vähän tai liikaa on pahasta.
  • Hedelmät ja palkokasvit suojaavat sv-taudeilta
  • Kasvikset suojaavat hieman sv-taudeilta tai niillä ei ole vaikutusta
  • Kalalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin
  • Kananmunilla ei ole vaikutusta sv-tauteihin

Tämän Yusufin esittelemän tuoreen tutkimuksen tulokset vastaavat varsin hyvin vuonna 2009 julkaistun laajan sepelvaltimotautiin liittyvän katsausartikkelin tuloksia. Lue lisää: Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi

Kertatyydyttymätöntä rasvaa on reilusti mm. oliiviöljyssä ja muissa kasviöljyissä, pähkinöissä ja sian ja broilerin rasvassa, ja sitä on kohtalaisia määriä lähes kaikissa rasvoissa.

Lähde: Videotallenne Yusufin esityksestä (Video näyttäisi olevan poistettu. Kommenttiosiosta alta voi löytyä toimiva linkki.)

Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta

with 6 comments

Tutkijat saivat haltuunsa uutta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja tekivät uuden analyysin kaikista rasvatutkimuksista.

Maissiöljyä

Maissiöljyn luultiin pienentävän sydänriskiä. Kuva: Mike Mozart / flickr

Vuosikymmeniä sitten suoritettiin useita tutkimuksia, joiden oli tarkoitus osoittaa ns. rasvateorian pätevän myös käytännössä ja auttavan vähentämään sydänkuolleisuutta. Rasvateoria kuului niin, että kun ruokavaliossa vähennetään tyydyttynyttä (”kovaa”) rasvaa ja lisätään monityydyttymätöntä (”pehmeää”) rasvaa, veren kolesteroliarvo laskee ja sen seurauksena riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee.

Tutkimuksissa jaettiin suuri joukko ihmisiä satunnaisesti kokeelliselle ruokavaliolle, jolla syötiin runsaasti linolihappopitoista (omega-6) kasviöljyä ja vähennettiin tyydyttyneen rasvan syöntiä, ja vertailuruokavaliolle, jolla tehtiin vain vähäisiä muutoksia. Osassa tutkimuksissa käytettiin myös alfalinoleenihappopitoista (omega-3) kasviöljyä tai EPA- ja DHA-rasvahappoja (omega-3) sisältävää rasvaista kalaa. Ryhmien sairastumista ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin seurattiin useiden vuosien ajan.

Näistä vanhoista rasvatutkimuksista on julkaistu koostetutkimuksia ennenkin, mutta nyt Christopher Ramsdenin johtama tutkijaryhmä on hankkinut ennen julkaisematonta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja lisäksi käyttänyt kaikkien tutkimustulosten analysoinnissa uudempia menetelmiä, joita ei ollut vielä alkuperäisten tutkimusten aikoihin käytössä.

Tutkijaryhmä on saanut uutta tietoa 1970-luvulla julkaistuista tutkimuksista Sydney Diet Heart Study ja Minnesota Coronary Experiment. Sydneyn tutkimuksesta aikaisemmin julkaisematta jätetystä aineistosta selvisi, että kasviöljyn käyttöä lisänneellä ryhmällä oli korkeampi sydänkuolleisuus. Minnesotan tutkimuksesta aikaisemmin julkaisematta jätetystä aineistosta puolestaan selvisi, että niillä, joilla kolesteroli laski eniten, oli korkeampi sydänkuolleisuus. Lisäksi ryhmillä ei havaittu eroa valtimoiden kunnossa ruumiinavauksissa.

Ryhmä teki uuden analyysin, jossa yhdistettiin kaikkien vanhojen rasvatutkimusten tulokset niin, että mukana oli myös aikaisemmin julkaisemattomat tulokset.

Tämän uuden analyysin mukaan tyydyttyneen rasvan vaihtaminen linolihappopitoiseen kasviöljyyn laskee veren kolesterolia muttei laske kuolleisuutta sepelvaltimotautiin tai kuolleisuutta mistä tahansa syystä. Sydneyn ja Minnesotan tutkimusten julkaisuista pois jätetty tieto on johtanut siihen, että kasviöljyjen hyödystä on annettu aikaisemmin todellista myönteisempi kuva. Rasvateoriaa ei ole näytetty toteen.

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin eri tutkimuksissa

Tutkijat arvelevat, että vaikka joissakin lääketutkimuksissa LDL-kolesterolin alentaminen vähentää sydänkuolleisuutta, syynä laihoihin (tai olemattomiin) tuloksiin näissä rasvatutkimuksissa voisi olla linolihapon aiheuttama kudosten ja veren lipoproteiinien hapettuminen, joka puolestaan voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Suomessa yleisesti käytetyistä öljyistä rypsiöljyssä on karkeasti ottaen puolet vähemmän linolihappoa kuin maissiöljyssä, ja oliiviöljyssä puolestaan on noin puolet vähemmän linolihappoa kuin rypsiöljyssä.

Miksikö juuri Sydneyn ja Minnesotan ikävät tulokset jätettiin aikanaan julkaisematta? Sitä emme tiedä, mutta hieman epäilyttävältähän tuo vaikuttaa. Mahdollisesti kyseiset tutkijat olivat harmissaan, kun tulokset eivät sopineetkaan yhteen vallitsevan teorian kanssa. Ehkäpä he luulivat sen olevan merkki tutkimuksen epäonnistumisessa, mutta todellisuudessa rasvateoria oli epäonnistunut.

Tutkimus julkaistiin The BMJ (entiseltä nimeltään British Medical Journal) -lehdessä. Sen koko teksti on vapaasti kenen tahansa luettavissa. Re-evaluation of the traditional diet-heart hypothesis: analysis of recovered data from Minnesota Coronary Experiment (1968-73)

Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa

leave a comment »

Finravinto-tutkimuksen mukaan eläinrasvan osuus on noin 58 % ja kasvirasvan 42 % kaikesta rasvasta. Vastaavasti eläinproteiinin osuus on noin 72 % ja kasviproteiinin 28 % kaikesta proteiinista.

Tämän kirjoituksen kaaviokuvat on laadittu Finravinto 2012 -tutkimuksen sähköisen liitetaulukon 7 pohjalta. Aineistona on 25-64-vuotiaita miehiä ja naisia. Osaa taulukon raaka-aineluokista ei ollut mahdollista jakaa täsmällisesti eläin- ja kasvikuntaan, joten muutaman prosenttiyksikön virhe on mahdollinen.

Seuraavissa kuvissa on merkittävät rasvan ja proteiinin lähteet suomalaisten ruokavaliossa. Numero tarkoittaa prosenttiosuutta kaikesta rasvasta tai proteiinista.

Finravinto 2012 Merkittävät rasvan lähteet

Finravinto 2012 Merkittävät proteiinin lähteet

Seuraavissa kuvissa on vielä rasvan ja proteiinin jakautuminen eläin- ja kasvikunnan tuotteisiin.

Finravinto 2012 Rasvan jakauma eläin- ja kasvikuntaan

Finravinto 2012 Proteiinin jakauma eläin- ja kasvikuntaan

Eläinrasvaa saadaan pääasiassa maitotuotteista, lihasta, voista ja rasvaseoksista. Niiden lisäksi myös hieman kalasta ja kananmunista. Kasvirasvan yleisimpiä lähteitä ovat öljyt, margariinit, kasvirasvalevitteet, palkokasvit, pähkinät ja rasvaseokset.

Eläinproteiini tulee pääasiassa lihasta ja maitotuotteista. Lisäksi eläinproteiinia saadaan hieman kalasta ja kananmunista. Kasviproteiinin ylivoimaisesti yleisin lähde ovat viljatuotteet. Hieman kasviproteiinia saadaan myös palkokasveista ja pähkinöistä.

Written by Jari

6.6.2015 at 11.38

Voi nostaa kolesterolia, kerma ei?

with 8 comments

Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että voiöljy nostaa kolesterolia, mutta vispikerma ei nosta. Eron syyksi arvellaan maitorasvapallosten solukalvoa, jota voissa on jäljellä hyvin vähän.

Korjaus 1.6.2015: Kumpikin ryhmä joi rasvatonta maitoa.

Tutkimuksessa oli mukana 57 ylipainoista miestä ja naista, jotka söivät kahdeksan viikon ajan muun ruokavalionsa ohella päivittäin joko desilitran vispikermaa (40 % rasvaa), desilitran rasvatonta maitoa ja veteen leivotun välipalaleivän tai desilitran rasvatonta maitoa ja voiöljyllä (40 g) leivotun välipalaleivän. Vispikerma oli pastöroitua muttei homogenoitua, ja sitä ei saanut kuumentaa, sekottaa mihinkään tai vatkata. Voiöljy (tai kirkastettu voi) on voita, josta on poistettu vesi ja maidon kuiva-aineet lähes täysin. Koehenkilöt eivät saaneet käyttää muita maitotuotteita.

Kokeen jälkeen voiöljyä syöneillä kokonaiskolesteroli ja mitattu LDL-kolesteroli olivat nousseet ja vispikermaa syöneillä ne olivat pysyneet ennallaan. Kolesteroliarvoista paras sydän- ja verisuonitautien riskin ennustaja eli apolipoproteiinien B ja A1 suhde muuttui voiöljyä syöneillä huonompaan suuntaan ja vispikermaa syöneillä parempaan suuntaan.

Tutkijat arvelevat, että eron syynä on vispikerman korkea maitorasvapallosten solukalvon (maitorasvapallokalvo, engl. MFGM, milk fat globule membrane) määrä. Siis mikä kalvo? Tiina Saario kirjoitti diplomityössään seuraavasti:

Maito sisältää yli 400 erilaista rasvahappoa, joista suurinta osaa esiintyy vain vähäisinä jääminä. Maidon rasvahappokoostumus vaihtelee riippuen ketjujen pituudesta sekä rasvan tyydyttyneisyysasteesta. Tämä koostumus antaa maitorasvalle sen ominaisen maun sekä tuntuman suussa.

Lähes kaikki lipidit esiintyvät maidossa irrallisina maitorasvapallosina (MFG, Milk Fat Globule), mistä syystä maitoa voidaan pitää rasvapallosista koostuvana emulsiona vesifaasissa. Kun halutaan tehdä muutoksia maitoon, täytyy tietää tarkasti tämän emulsion fysikaaliskemialliset ominaisuudet, sillä ne saattavat vaikuttaa varastointiin tai käsittelyprosesseihin.

Raakamaidon rasvapallosten halkaisija on 0,1–15 µm (keskiarvo 3,4 µm) ja yksi millilitra maitoa sisältää tavallisesti yli 1010 rasvapallosta. Rasvapallosen ydin koostuu triglyserideistä ja sitä ympäröi ohut kuori, emulgoitunut, pinta-aktiivinen maitorasvapallokalvo (MFGM, Milk Fat Globule Membrane), joka mahdollistaa maitorasvapallosten pysymisen irrallaan maidossa. Tämä kuori vastaa noin 2,6 % koko rasvapallon massasta ja se koostuu lähinnä proteiineista (75 %), fosfolipideistä (20 %), kolesterolista (2 %) ja pienistä määristä muita ainesosia, kuten neutraaleista glyserideistä, vedestä, A-vitamiinista, raudasta ja kuparista.

Hypoteesi MFGM:n vaikutuksesta veren kolesteroliarvoihin sai alkunsa jo 1970-luvun lopulla, mutta aihetta ei ole tutkittu kovin paljon. Maitotuotteiden MFGM ja fosfolipidit voivat laskea kolesteroliarvoja. Mekanismista ei ole varmuutta, mutta myös MFGM:n aiheuttama geenien toiminta on yhteydessä kolesteroliarvoihin.

MFGM-pitoisuus vaihtelee eri maitotuotteissa. Voissa sitä on kirnuamisen seurauksena vähemmän kuin muissa maitotuotteissa. Kermassa sitä on kaksi kertaa yhtä paljon kuin voissa.

Maitorasvasta ja tyydyttyneestä rasvasta on saatu toisinaan ristiriitaisia tutkimustuloksia, ja MFGM voi omalta osaltaan selvittää ristiriitaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa voilla on havaittu suurempi vaikutus kolesteroliarvoihin kuin juustolla. Lisäksi joissain tutkimuksissa maitorasva on havaittu terveellisemmäksi kuin lihan tyydyttynyt rasva.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Potential role of milk fat globule membrane in modulating plasma lipoproteins, gene expression, and cholesterol metabolism in humans: a randomized study

Written by Jari

29.5.2015 at 15.16

Mikael Fogelholm sekoittaa eläinrasvan ja tyydyttyneen rasvan

with 2 comments

Mikael Fogelholm puhui Vox-tapahtumassa rasvaan liittyvistä väärinkäsityksistä. Samalla hän käsitti itse väärin rinnastamalla eläinrasvan ja tyydyttyneen rasvan, vaikka eläinrasvassa on usein alle puolet tyydyttynyttä (”kovaa”) rasvaa.

Fogelholm on tunnustanut jo aikaisemmin, ettei tyydyttyneellä rasvalla ole itsenäistä vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin. Joidenkin tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että hiilihydraattien vaihtaminen tyydyttyneeseen rasvaan (tai päinvastoin) ei paranna eikä heikennä sydän- ja verisuoniterveyttä, mutta hiilihydraattien (tai tyydyttyneen rasvan) vaihtaminen monityydyttymättömään rasvaan (”pehmeään” rasvaan) parantaa sitä.

Fogelholm on aikaisemmin argumentoinut, että tästä syystä hiilihydraatteja ei kannata vaihtaa tyydyttyneeseen rasvaan – se ei paranna terveyttä. Tämä on sinänsä ihan looginen ja pitävä argumentti. (Vaikka toisaalta niinkin voi tehdä, jos ruokavalio kokonaisuudessaan on terveyttä parantava.)

Tällä kertaa Fogelholm laajensi argumenttiaan tyydyttyneestä rasvasta eläinrasvaan: eläinrasvaa ei kannattaisi lisätä, koska se ei paranna terveyttä. Tässä Fogelholmin logiikka meni metsään, sillä eläinrasvassa on usein alle puolet tyydyttynyttä rasvaa. Alla on videoleike Fogelholmin puheesta Vox-tapahtumassa:

 

Lohen rasvahapoista 21 % on tyydyttyneitä. Broilerin ja kananmunan rasvahapoista 32 %. Sianlihan rasvahapoista 40 %. Naudanlihan rasvahapoista 56 %. Voin rasvahapoista 68 % on tyydyttyneitä. Voin rasvastakin on siis melkein kolmannes Fogelholmin suosittelemaa ”pehmeää” rasvaa, naudanrasvasta lähes puolet ja muista mainituista eläirasvoista yli puolet. Broilerin rasvasta 15 % on aivan samaa monityydyttymätöntä linolihappoa kuin vaikkapa rypsiöljyssäkin. Sian rasvasta 10 %. (Lähde: Fineli)

Fogelholm puhuu, että ruokavaliossa tärkeää on kokonaisuus, joten hänen pitäisi varsin hyvin ymmärtää (ja sen lisäksi kommunikoida yleisöllekin), ettei eläinrasvan terveellisyyttä määritä vain yksi alalaji sen sisältämistä erilaisista rasvahapoista. Jos hiilihydraatteja vaihdetaan eläinrasvaan, niitä vaihdetaan samalla sekä ”kovaan” että ”pehmeään” rasvaan, ja keskeistä on niiden yhteisvaikutus eikä vain tiettyjen rasvahappojen vaikutus. Lisäksi tietenkin vielä muut kuin rasvaan liittyvät ominaisuudet.

Kertauksen vuoksi vielä: Mikael Fogelholm, eläinrasva ei ole sama asia kuin tyydyttynyt rasva.

Koko tapahtuman videon voi katsoa täällä: VOX 19: Ristiriitainen ruoka

Tanskan ”Pekka Puska”: Maitorasva on ystävämme

with 19 comments

Maineikas tanskalaisprofessori Arne Astrup kirjoitti tiedelehden pääkirjoituksessa, että maitotuotteiden ”kova” rasva ei ole haitallista.

Astrup AJCN

Arne Astrup on sisätautilääkäri, professori ja ravitsemus- ja urheilutieteen laitoksen johtaja Kööpenhaminan yliopistossa ja kokenut ravitsemustutkija. Lisäksi hän toimii mm. American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehden päätoimittajana ja OPUS-tutkimusprojektin johtajana.

Astrup on kannattanut aikaisemmin vähärasvaisempaa ruokavaliota mutta on viime vuosten aika tarkistanut kantaansa uuden tutkimusnäytön valossa. Hän kohautti lokakuun lopussa julistamalla AJCN-lehden pääkirjoituksessa, että tyydyttynyt rasva, erityisesti maitorasva, ei olekaan haitallista.

Tässä kirjoituksen pääkohtia:

  • Tyydyttyneestä rasvasta varoittelu perustuu kahden portaan kolesteroliteoriaan, mutta kolesterolivaikutuksia on katsottu teoriassa liian yksipuolisesti.
  • Tutkimuskoosteiden mukaan sydän- ja verisuonitautien riski on samanlainen vähäisellä ja runsaalla tyydyttyneen rasvan käytöllä.
  • Tutkimuskoosteen mukaan maidon käytöllä ei ole yhteyttä ennenaikaisen kuoleman riskiin. Se voi laskea sydän- ja verisuonitautien riskiä.
  • Laajimman tutkimuksen mukaan maitorasvan käytöstä kertovat veren rasvahapot eivät ole yhteydessä aivoverenkiertohäiriöiden riskiin.
  • Eri tutkimuskoosteiden mukaan maitotuotteiden käytöllä ei ole yhteyttä kakkostyypin diabeteksen riskiin tai ne ovat yhteydessä matalampaan riskiin.
  • Eurooppalaistutkimuksessa osa tyydyttyneiden rasvahappojen käytöstä kertovista veren rasvahapoista oli yhteydessä kasvaneeseen kakkostyypin diabeteksen riskiin, mutta maitorasvan käytöstä kertovat veren rasvahapot olivat yhteydessä matalampaan kakkostyypin diabeteksen riskiin. AJCN-lehden uusimmassa numerossa julkaistu erillinen tutkimus vahvistaa havainnon maitorasvan osalta.
  • Ravitsemussuosituksissa pitäisi keskittyä ruokiin eikä yksittäisiin ravintotekijöihin.

Käänsin vielä pääkirjoituksen yhteenvetokappaleen kokonaisuudessaan suomeksi:

Tutkimusnäytön kokonaisuus ei tue ajatusta, jonka mukaan maitotuotteiden tyydyttyneet rasvahapot lisäisivät sepelvaltimotaudin tai aivoverenkiertohäiriöiden riskiä tai kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Sitä vastoin vähärasvaisilla maitotuotteilla on selvä yhteys matalampaan kakkostyypin diabeteksen riskiin, ja vaikutus on osittain riippumaton laihtumisesta. Lisäksi vähärasvaiset maitotuotteet eivät aiheuta lihomista vaan niillä on taipumus säilyttää lihasmassaa. Ei ole tutkimusnäyttöä, joka tukisi maitotuotteiden käytön rajoittamista ravitsemussuosituksissa sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseksi. Itse asiassa juusto ja muut maitotuotteet ovat ravinteikkaita elintarvikkeita, jotka antavat monille nautintoa päivittäisiin aterioihin. -Arne Astrup, AJCN

Suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden keskuudessa rasva-aiheisiin tuntuu liittyvän eräänlainen julkinen kyttäyspeli. Tyydyttyneestä rasvasta lausutaan vuorotellen hieman entistä lievempiä lausuntoja, jotka ovat kuitenkin hyvin tarkkaan muotoiltuja. Kun yksi uskaltaa paljastaa muuttuneen kantansa, niin toinenkin uskaltaa. Vanhentuneiden käsitysten puolustajat ovat jo jääneet tai jäämässä pian eläkkeelle.

Astrupin pääkirjoitus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Koko pääkirjoitus on luettavissa täällä: A changing view on SFAs and dairy: from enemy to friend

Written by Jari

14.11.2014 at 9.12

Voin kulutus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Suomessa (2016 päivitys)

with 7 comments

Tähän kuvaajaan on merkitty voin kulutus ja ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin vuosien 1971-2014 ajalta Suomessa.

Voin kulutus kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin 1971-2014

 

Vuodesta 1971 alkaen voin kulutus ja kuolleisuus ovat laskeneet aika lailla samansuuntaisesti aina vuoteen 2003 asti. Sen jälkeen voin kulutuksen lasku loppui, ja kulutus lähti selvään nousuun vuoden 2007 jälkeen. Vuosi 2013 oli huippuvuosi voin kulutuksessa. Voin kulutuksen nousu ei ole muuttanut kuolleisuuden laskevaa suuntaa vuoteen 2014 mennessä.

Tällaisista tilastoista ei voi tietenkään päätellä mitään varmuudella. Verenkiertoelinten sairauksiin vaikuttaa monet tekijät, ja voin vaikutuskin niihin on kyseenalainen.

Matti Uusitupa, joka toimi mm. professorina Itä-Suomen yliopistolla ja Sydänliiton puheenjohtajana, sanoi Savon Sanomille vuonna 2011, että ”jos rasvaisten maitotuotteiden suosion kasvu jatkuu, tulokset näkyvät jo 3-5 vuoden kuluttua”. THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen esitti Ylelle varovaisemman arvion: ”Jos kovia rasvoja suosiva trendi jää pysyväksi, satoa korjataan viimeistään vuoteen 2020 mennessä.”

Uusituvan ennusteen pitäisi toteutua varsin pian, vuosina 2014-2016, jos hän on oikeassa. Voin kulutus nousi vielä jonkin verran ja palasi vuonna 2014 samalle tasolla kuin vuonna 2011, jolloin Uusitupa antoi ennusteensa. Kuolleisuus oli vuonna 2014 edelleen laskussa. Uusitupa ei kuitenkaan ole enää aktiivisesti työelämässä vastaamassa puheistaan. Näinköhän on Vartiainenkaan vuonna 2020?

Suomessa siis voin kulutus kääntyi nousuun vuoden 2007 jälkeen. Ruotsissa on käynyt samoin, mutta jo kolme vuotta aikaisemmin, vuoden 2004 jälkeen. Ruotsissakaan jo kymmenen vuotta sitten tapahtunut voin kulutuksen selvä kasvu ei ole vaikuttanut sydäninfarktitilastoihin.

Kuva: Andreas Eenfeldt / dietdoctor.com

Kuva: Andreas Eenfeldt / dietdoctor.com

Päivitys 28.11.2014: Ruotsissa on julkaistu vuoden 2013 tilastot sydäninfarkteista, ja niiden yleisyys on edelleen laskussa. Lue lisää (englanniksi): Dramatically Improved Heart Health in Sweden! Suomen tilastot julkaistaan tämän vuoden lopussa.

Päivitys 11.1.2016: Suomen tilastot on päivitetty tuoreimpaan saatavilla olevaan eli vuoteen 2014 asti.

Ovatko Uusitupa ja Vartiainen oikeassa vai väärässä? Pitäisikö voin kulutuksen kasvu jo näkyä sydän- ja verisuonitautien tilastoissa Suomessa ja Ruotsissa?

Written by Jari

2.4.2014 at 17.40