Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Archive for the ‘Kananmunat’ Category

Maailman sydänjärjestön puheenjohtaja: ravitsemussuositukset lienevät olleet vahingollisia

with 45 comments

Päivitetty 29.8.2017. Maailman sydänjärjestön entinen puheenjohtaja Salim Yusuf antoi kyytiä vanhoille uskomuksille kardiologian konferenssissa.

”Kun syöt hampurilaisen, heitä sämpylä pois ja syö pihvi.” -Salim Yusuf

Päivitetty 20.2.2017: Salim Yusuf on Maailman sydänjärjestön entinen puheenjohtaja. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on David Wood.

Maailman sydänjärjestö (World Heart Federation, WHF) on sydänjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu lähes 200 järjestöä yli sadasta eri maasta, myös Suomen Sydänliitto. Sen entinen puheenjohtaja, professori Salim Yusuf on maineikas sydäntautilääkäri ja tutkija. Hän oli vuonna 2011 maailman toiseksi siteeratuin tutkija. Myös Pekka Puska on toiminut aikaisemmin Maailman sydänjärjestön puheenjohtajana.

Yusuf esitteli kardiologian konferenssissa Davosissa Sveitsissä 12. helmikuuta tutkimustuloksia uudesta laajasta sydän- ja verisuonitauteihin liittyvästä PURE-tutkimuksesta, jossa on ollut mukana 150 000 henkilöä 17 eri maasta.

Tutkimuksen mukaan hiilihydraattien syönti oli yhteydessä suurempaan riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja rasvan syönti oli yhteydessä pienempään riskiin. Rasvoista erityisesti kertatyydyttymätön rasva oli yhteydessä pienempään riskiin. Tyydyttyneellä ja monityydyttymättömällä rasvalla ei ollut yhteyttä riskiin.

Yusuf antoikin kyytiä Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Amerikan sydänliitto AHA:n suosituksille, joissa on pyritty juuri päinvastoin vähentämään rasvan ja lisäämään hiilihydraattien syöntiä. Hän totesi, että suositukset ovat todennäköisesti olleet vahingollisia, ja lisäsi, ettei nykysuosituksella vähentää tyydyttyneen rasvan käyttöä ole tieteellistä perustaa.

Tutkimuksessa maitotuotteiden tyydyttynyt rasva oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Yusuf totesi, ettei vähärasvaisten maitotuotteiden suosimisen tueksi ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Maitorasva pikemminkin suojaa sv-taudeilta.

Punaisen tai valkoisen lihan tyydyttyneellä rasvalla ei ollut selkeää yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Valkoinen liha saattaa olla hieman suojaavaa.

Hedelmät ja palkokasvit suojasivat tutkimuksessa sydän- ja verisuonitaudeilta. Hedelmien kohdalla suojaava määrä oli melko pieni. Jo yhdestä kolmeen annosta viikossa antoi varsin suuren suojan. Yusuf itse suositteli kahta hedelmää päivässä.

Yusufin mukaan tutkijat ovat erehtyneet tyydyttyneen rasvan suhteen, koska huomio on keskitetty pelkästään veriarvoihin. Tyydyttynyt rasva nostaa kyllä LDL-kolesterolia muttei lisää varsinaista sairastumisen riskiä. Ja kun katsotaan tarkempia kolesteroliarvoja (apolipoproteiinit B ja A), rasvojen ja hiilihydraattien vaikutus kolesteroliarvoihin vastaa paremmin todellista sairastumisriskiä.

Yusufin mukaan tutkimuksen pääviesti oli seuraavanlainen:

  • Tyydyttynyt (”kova”) rasva ei ole haitallista sellaisina määrinä, joita valtaosa ihmisistä syö
  • Kertatyydyttymätön rasva suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta
  • Monityydyttymättömällä rasvalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin
  • Hiilihydraattien runsas saanti (yli puolet energiasta) on todennäköisesti suurin syyllinen
  • Kohtuullinen suolan käyttö (7,5 – 12,5 grammaa suolaa päivässä) on paras vaihtoehto. Liian vähän tai liikaa on pahasta.
  • Hedelmät ja palkokasvit suojaavat sv-taudeilta
  • Kasvikset suojaavat hieman sv-taudeilta tai niillä ei ole vaikutusta
  • Kalalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin
  • Kananmunilla ei ole vaikutusta sv-tauteihin

Tämän Yusufin esittelemän tuoreen tutkimuksen tulokset vastaavat varsin hyvin vuonna 2009 julkaistun laajan sepelvaltimotautiin liittyvän katsausartikkelin tuloksia. Lue lisää: Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi

Kertatyydyttymätöntä rasvaa on reilusti mm. oliiviöljyssä ja muissa kasviöljyissä, pähkinöissä ja sian ja broilerin rasvassa, ja sitä on kohtalaisia määriä lähes kaikissa rasvoissa.

Lähde: Videotallenne Yusufin esityksestä (Video näyttäisi olevan poistettu. Kommenttiosiosta alta voi löytyä toimiva linkki.)

Päivitys 29.8.2017

Tutkimuksen tuloksia on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa vertaisarvioidussa tiedelehdessä. Yusufin aikaisemmin kertomat tutkimustulokset tarkentuivat seuraavin osin:

  • Hedelmien, palkokasvien ja erityisesti kypsentämättömien kasvisten käyttö oli yhteydessä pienempään ennenaikaisen kuoleman riskiin.
  • Hiilihydraattien käyttö oli yhteydessä suurempaan ennenaikaisen kuoleman riskiin.
  • Kaikenlaisten rasvahappojen eli tyydyttyneen (tätä kutsutaan ”kovaksi”), kertatyydyttymättömän ja monityydyttymättömän rasvan (näitä kahta kutsutaan ”pehmeäksi”) käyttö oli yhteydessä pienempään ennenaikaisen kuoleman riskiin. Tyydyttymättömällä (”pehmeällä”) rasvalla riski oli hieman pienempi kuin tyydyttyneellä (”kovalla”).

Lisäksi vielä pari omaa havaintoani:

  • Tutkimuksen väestöllä hiilihydraattien käyttö vaihteli noin 40 – 80 prosentissa energiasta ja rasvan käyttö noin 10 – 40 prosentissa energiasta. Tässä väestössä pisimpään elivät ne, joilla hiilihydraattien käyttö oli skaalan alapäässä ja rasvan käyttö skaalan yläpäässä. Se vastaa melko hyvin suomalaisia ravitsemussuosituksia, jos hiilihydraatteja käytetään suositellun skaalan alarajan verran ja rasvaa suositellun skaalan ylärajan verran. Lyhyimpään eläneiden ruokavalio oli hyvin vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen eikä mahdu suomalaisiin ravitsemussuosituksiin.
  • Tämä tutkimus ei kerro, olisiko vielä terveellisempää laskea hiilihydraattien määrää alle 40 prosenttiin energiasta ja vastaavasti nostaa rasvan määrää yli 40 prosenttiin.
  • Aikaisemmasta tiedosta poiketen tässä päivityksessä mainitut erot havaittiin kokonaiskuolleisuudessa (eli ennenaikaisen kuoleman riskissä) muttei kaikilta osin sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa.

Lähteet:

The LancetFruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study
The LancetAssociations of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort study
The Lancet Diabetes & EndocrinologyAssociation of dietary nutrients with blood lipids and blood pressure in 18 countries: a cross-sectional analysis from the PURE study

Mainokset

Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa

leave a comment »

Finravinto-tutkimuksen mukaan eläinrasvan osuus on noin 58 % ja kasvirasvan 42 % kaikesta rasvasta. Vastaavasti eläinproteiinin osuus on noin 72 % ja kasviproteiinin 28 % kaikesta proteiinista.

Tämän kirjoituksen kaaviokuvat on laadittu Finravinto 2012 -tutkimuksen sähköisen liitetaulukon 7 pohjalta. Aineistona on 25-64-vuotiaita miehiä ja naisia. Osaa taulukon raaka-aineluokista ei ollut mahdollista jakaa täsmällisesti eläin- ja kasvikuntaan, joten muutaman prosenttiyksikön virhe on mahdollinen.

Seuraavissa kuvissa on merkittävät rasvan ja proteiinin lähteet suomalaisten ruokavaliossa. Numero tarkoittaa prosenttiosuutta kaikesta rasvasta tai proteiinista.

Finravinto 2012 Merkittävät rasvan lähteet

Finravinto 2012 Merkittävät proteiinin lähteet

Seuraavissa kuvissa on vielä rasvan ja proteiinin jakautuminen eläin- ja kasvikunnan tuotteisiin.

Finravinto 2012 Rasvan jakauma eläin- ja kasvikuntaan

Finravinto 2012 Proteiinin jakauma eläin- ja kasvikuntaan

Eläinrasvaa saadaan pääasiassa maitotuotteista, lihasta, voista ja rasvaseoksista. Niiden lisäksi myös hieman kalasta ja kananmunista. Kasvirasvan yleisimpiä lähteitä ovat öljyt, margariinit, kasvirasvalevitteet, palkokasvit, pähkinät ja rasvaseokset.

Eläinproteiini tulee pääasiassa lihasta ja maitotuotteista. Lisäksi eläinproteiinia saadaan hieman kalasta ja kananmunista. Kasviproteiinin ylivoimaisesti yleisin lähde ovat viljatuotteet. Hieman kasviproteiinia saadaan myös palkokasveista ja pähkinöistä.

Written by Jari

6.6.2015 at 11.38

Suomalaisia tutkimuksia kananmunista ja geeneistä

with 22 comments

Itä-Suomen yliopisto kertoi tuoreesta tutkimuksestaan, jonka mukaan kananmunien syönti on yhteydessä pienempään kakkostyypin diabeteksen riskiin. Pari päivää myöhemmin Yle kertoi, että suomalainen geeniperimä lisää kolesterolihaittoja. Mitä siis tiedämme kananmunien terveysvaikutuksista suomalaisten tutkimusten perusteella?

Tätä kirjoitusta on päivitetty 12.2.2016.

Smiley Egg Head themonnie flickr

Lainaan yliopiston lehdistötiedotetta:

Itä-Suomen yliopiston Sepelvaltimotaudin vaaratekijät (SVVT) -tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989 ravitsemustottumukset selvitettiin 2332 mieheltä, joiden ikä oli 42–60 vuotta. Tutkimuksen 19,3 vuoden seurannan aikana 432 miestä sairastui tyypin 2 diabetekseen.

Tutkimuksessa havaittiin, että kananmunien syönti oli yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin sekä matalampaan veren glukoosipitoisuuteen. Tyypin 2 diabeteksen riski oli 37 prosenttia pienempi noin neljä kananmunaa viikossa syövillä miehillä verrattuna niihin, jotka söivät noin yhden kananmunan viikossa. Yhteys säilyi vaikka huomioon otettiin mahdollisia sekoittavia tekijöitä, kuten fyysinen aktiivisuus, painoindeksi, tupakointi ja vihannesten ja kasvisten syönti. Runsaammalla kananmunan syönnillä ei havaittu merkittävää lisähyötyä.

Päätutkija Jyrki Virtanen sanoi Ylen uutisessa, että jo kakkostyypin diabetesta sairastavien ei kannata alkaa lisätä kananmunan käyttöä. ”Heillä kananmunan syöminen näyttäisi lisäävän sydäntautien riskiä.” En löytänyt aiheeseen liittyviä suomalaisia tutkimuksia, joten Virtanen lienee perustanut tietonsa ulkomaalaisiin tutkimuksiin. Tuoreen katsausartikkelin (Tran 2014) mukaan siihen voikin olla aihetta, mutta asia ei ole vielä aivan kirkossa kuulutettu. Kananmunien syönti oli yhteydessä suurempaan sydäntautien riskiin kakkostyypin diabeetikoilla neljässä kuudesta tutkimuksesta, mutta tutkimuksissa on puutteita.

Seuraavaksi Yle kertoi, että suomalainen geeniperimä lisää kolesterolihaittoja. Sisätautien ja geriatrian erikoisääkäri, professori Timo Strandberg sanoi Ylelle: ”Ihmisillä on geneettisiä eroja miten kolesteroli imetyy. Kolmasosalla suomalaisista on sellainen genotyyppi, jonka takia kolesteroli imeytyy herkästi verenkiertoon. Tästä vahvempi genotyypin muoto on lisäksi kuudella prosentilla, jolla kolesterolin imeytyminen ravinnosta on paljon normaalia tehokkaampaa.

Nettikommenteissa on usein naureskeltu pyrkimykselle vähätellä ulkomaalaisia tutkimuksia suomalaisten erilaisten geenien vuoksi. Kuinka paljon näillä geeneillä on sitten käytännössä merkitystä?

Kyse tässä on apoE:n alleeleista E2, E3 ja E4, joista peritään kummaltakin vanhemmilta yksi. Niiden erilaisista yhdistelmistä muodostuu siis kuusi erilaista fenotyyppiä. Seuraavassa taulukossa on lueteltu fenotyypit ja kunkin fenotyypin osuus suomalaisista.

Fenotyyppi   Osuus Suomessa %
E2/2 0,3
E3/2 5,3
E4/2 1,8
E3/3 58,7
E4/3 30,7
E4/4 3,1

ApoE:n geneettinen vaihtelu selittää noin 12 % kokonaiskolesterolista ja 22 % LDL-kolesterolista. Alleelit ovat yhteydessä myös HDL-kolesteroliin aikuisilla muttei lapsilla. ApoE:n vaihtelulla siis on kohtalaisesti merkitystä, mutta muilla geeneillä tai ympäristötekijöillä on suurempi merkitys.

E4-alleeli lisää veren kolesterolipitoisuutta ja sepelvaltimotaudin riskiä. E2-alleeli puolestaan vähentää kolesterolipitoisuutta. Noin kolmanneksella suomalaisista esiintyy E4-alleeli, kun taas useimmissa muissa väestöissä se esiintyy noin viidenneksellä. E4-alleeli on suomalaisia yleisempi tutkituista väestöistä vain ruotsalaisilla, saamelaisilla ja afrikkalaisilla. Vähiten E4-alleelia esiintyy kiinalaisilla ja japanilaisilla. Kansainvälisiä eroja on siis olemassa, mutta ne eivät ole niin dramaattisia, etteikö muissa maissa tehtyjä tutkimuksia voisi soveltaa ollenkaan suomalaisiin E4-alleelin vuoksi.

Jatketaan suomalaisilla tutkimuksilla. Tampereen yliopiston tutkimuksessa (Lehtimäki 1992) koehenkilöt, 36 tervettä opiskelijaa, olivat ensin syömättä kananmunaa kolme viikkoa. Sen jälkeen he söivät kolmen viikon ajan päivittäin kolme kananmunan keltuaista. Tämä kolesterolitankkaus korotti E3/2-, E3/3- ja E4/3-fenotyypeillä kokonaiskolesterolia kohtalaisesti eli 12-18 prosenttia. Vain E4/4-fenotyypillä kolesteroli kohosi todella tuntuvasti eli jopa 2,3 kertaa enemmän kuin muilla fenotyypeillä. Tämä E4/4-fenotyyppi esiintyy vain 3,1 prosentilla suomalaisista.

Tampereen yliopiston väitöstutkimuksessa (Ilveskoski 2001) havaittiin, että fenotyyppi E4/3 on yhteydessä laajempaan ja vaikeampaan sepelvaltimoiden ateroskleroosiin kuin muut fenotyypit nuorilla ja keski-ikäisillä muttei 53 vuotta vanhemmilla miehillä. Lisäksi havaittiin, ettei kuuden kuukauden kolesterolilääkitys parantanut sepelvaltimoiden toimintaa kyseisellä fenotyypillä eli noin kolmanneksella miehistä.

Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa (Kuusisto 1995) havaittiin, että apoE:n alleeli E4 ei ole yhteydessä riskiin sairastua tai kuolla sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen 65-74-vuotiailla henkilöillä, joilla ei ole kakkostyypin diabetestä.

Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Uusitupa 1992) havaittiin, että 8 viikon ajan nautittu kuitulisä, kauralese, laski kohonneesta kolesterolista kärsivien kolesteroliarvoja E3/3-fenotyypillä muttei E4/3- tai E4/4-fenotyypeillä, joita siis esiintyy noin kolmanneksella suomalaisista.

Palataan vielä jo alussa mainittuun Itä-Suomen yliopiston Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimukseen, jossa kananmunien syönti oli siis yhteydessä pienempään kakkostyypin diabeteksen riskiin. Tutkimuksessa on myöskin mitattu verisuonten kuntoa ja tilastoitu sydäninfarkteja. Tutkijat kertoivat tuloksista kananmuniin liittyen Atherosclerosis-lehdessä (Voutilainen 2013). Säännöllisellä kananmunien syönnillä ei havaittu olevan yhteyttä verisuonten kuntoon eikä sydäninfarktin riskiin.

(Lisätty 12.2.2016) Samasta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta julkaistiin vuonna 2016 uudempi raportti (Virtanen 2016), jossa aikaisempiin tietoihin yhdistettiin myös tutkimuksessa seurattujen henkilöiden ApoE-fenotyyppi. Tutkijat saivat selville, että kananmunan syönnillä tai ruoan kolesterolilla ei ollut yhteyttä sepelvaltimotautiin, ei edes niillä henkilöillä, joilla on E4-alleeli. Kananmunan syönti tai ruoan kolesteroli ei myöskään ollut yhteydessä verisuonten kuntoon. Lopussa on linkki HS:n artikkeliin tästä raportista. Artikkelissa haastatellut tutkimusryhmän jäsenet Jyrki Virtanen ja Mikael Fogelholm olivat taipuvaisia luopumaan kananmunan syöntirajoituksista, ja Ursula Schwab halusi vielä pitää rajoituksista kiinni.

ApoE-fenotyyppiä ei voi valitettevasti selvittää julkisen terveydenhoidon piirissä. Yksityisellä lääkäriasemalla se saattaa olla mahdollista, omalla kustannuksella tietenkin. Jos suvussa on ollut paljon sydän- ja verisuonitauteja, on varmaankin todennäköisempää, että itselläkin on alleeli E4.

Lainaan vielä lopuksi Itä-Suomen yliopiston tiedotetta ja Timo Strandbergiä Ylen artikkelista.

Kananmuna sisältää kolesterolin lisäksi monia terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaan tai matala-asteiseen tulehdukseen ja sitä kautta vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tutkimus antaa viitteitä myös siitä, että elintarvikkeen terveysvaikutuksia on vaikea ennustaa pelkästään yksittäisen ravintoaineen, kuten kolesterolin, perusteella.” -Itä-Suomen yliopisto

Kolesteroli on oma rasvansa ja kananmunan rasvamäärästä tyydyttynyttä rasvaa on ehkä vaan kolmannes. Mutta kanamunahan on kokonaisuus ja siinä on hyvälaatuista proteiinia eli valkuaista, vitamiineja ja kivennäisaineita, joten kokonaispakettina se on varsin hyvä.” -Timo Strandberg

Lisälukemista:

Itä-Suomen yliopisto: Kananmunien syönti yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin
Yle: Tutkijoilta pääsiäisyllätys: Kananmunan syöminen saattaa alentaa diabetesriskiä
Yle: Kananmuna: hyvis vai pahis? – suomalainen geeniperimä lisää kolesterolihaittoja
HS: Uusi tutkimus: Kananmuna päivässä ei ole riski sydämelle – tutkijat eri mieltä siitä, kannattaako kananmunien syöntiä varoa
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim: Apolipoproteiini E:n geneettinen vaihtelu ja seerumin kolesteroli suomalaisilla lapsilla ja nuorilla

Kuva: themonnie / flickr

Written by Jari

4.4.2015 at 19.21