Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Archive for the ‘Matala-asteinen tulehdus’ Category

VRN:n pääsihteeri Arja Lyytikäinen antaa väärää tietoa

with 5 comments

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) laatii ravitsemussuositukset. Sen pääsihteeri jakaa valitettavasti väärää tietoa ravitsemuksesta.

Kun aloitin blogiin kirjoittamisen 11 vuotta sitten vuonna 2006, Internet oli jo laajassa käytössä, mutta sen rooli ravitsemuskeskustelussa ei ollut läheskään yhtä keskeinen kuin nykyään. Suuri osa kirjoituksistani oli koulutettujen ravitsemusalan asiantuntijoiden julkisuuteen antamien tietojen korjaamista, koska ne olivat usein asenteellisia, vanhoihin uskomuksiin pohjautuvia ja tutkitun tiedon vastaisia.

Nykyään korjattavaa on paljon vähemmän. Useimmat asiantuntijat miettivät puheitaan tarkemmin. He tietävät, että jos tulee sanottua jotain hölmöä, palaute leviää sosiaalisessa mediassa nopeasti ja laajalle.

Helsingin Sanomien nettisivulla julkaistiin 2.11. artikkeli liikunta-alan ammattilaisten kyseenalaisista ravitsemusneuvoista. Artikkelin ajatus oli sinänsä hyvä, mutta toteutus muuttui ironiseksi siinä vaiheessa, kun koulutettu ravitsemusterapeutti, jonka tarkoitus oli korjata näitä ravitsemusneuvoja, jatkoikin antamalla uusia virheellisiä väitteitä.

Kuva: Yle

Arja Lyytikäinen on yliopistokoulutuksen saanut laillistettu ravitsemusterapeutti ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri. Hän on siis mukana laatimassa suomalaisia ravitsemussuosituksia. Hänen pitäisi tietää, mistä puhuu.

Lyytikäinen kertoi HS:n toimittajalle näin: ”Tiedämme, että runsas eläinrasvojen saanti on yhteydessä tyypin 2 diabetekseen ja verenpaineeseen. Mekanismi tunnetaan hyvin. Tällainen suositus voi pahimmillaan johtaa riskitekijöiden lisääntymiseen”

Tuo kuulosti niin erikoiselta, että päätin tiedustella Lyytikäiseltä, mistä mekanismista hän puhuu ja missä tutkimuksissa on todettu niin.

Lyytikäinen vastasi ystävällisesti näin (lihavoin itse avainkohdat): ”Usein oletetaan, että diabeteksessa vain ravinnon sokerit ja verenpainetaudissa vain ravinnon suola olisi merkittävä riskitekijä. Kuitenkin on selvä näyttö siitä, että runsas tyydyttyneen rasvan saanti (käytännössä ravinnossamme oleva kova eläinrasva, jota on erityisesti rasvaisissa maitovalmisteissa, voissa, rasvaisessa lihassa ja lihavalmisteissa ja valmisruoissakin, jos ruoanvalmistuksessa on käytetty eläinrasvoja tai runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä rasvavalmisteita; maidon rasvasta 66 % on tyydyttynyttä rasvaa) johtaa rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin (useita biomarkkereita, niistä tunnetuin LDL-kolesteroli ja lipoproteiini apoB sekä monet matalaa tulehdusta kuvaavat biomarkkerit), insuliiniresistenssiin (tyypin 2 diabeteksen keskeisin aineenvaihduntahäiriö) sekä kohonneeseen veranpaineeseen.”

Aluksi täytyy tietenkin todeta yksinkertainen, mitattavissa oleva tosiasia. Suurimmassa osassa eläinrasvoista tyydyttynyttä rasvaa on alle puolet ja vastaavasti tyydyttymätöntä yli puolet. Poikkeuksia tähän ovat mm. maitorasva ja naudan rasva. Kun tarkastellaan elintarvikkeen vaikutusta terveyteen, täytyy tietenkin ottaa huomioon koko rasvasisältö eikä pelkästään yhtä osaa siitä. Ravitsemusterapeutin pitäisi tietää tämä.

Käydäänpä sitten nämä Lyytikäisen väittämät mekanismit läpi tutkitun tiedon pohjalta.

Lipoproteiini apoB

Tämä veriarvo on kolesteroliarvoista tarkin tapa mitata ”pahaa” LDL-kolesterolia. Rasvojen vaikutus apoB:hen on tarkkaan tutkittu, joten tässäkään ei tarvitse mennä arvailun puolelle.

Muutos apoB:ssä (mg/L), kun 1 % energiasta hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin rasvoihin

Rasvan vaikutus apoB:hen riippuu aina siitä, mitä sen vaihtoehtona on. Maitorasva ja naudanrasva ovat toki huonoimmasta päästä, mutta niin ovat myöskin hiilihydraatit, joita VRN ja Lyytikäinen suosittelevat nautittavaksi noin puolet energiasta. Muut eläinrasvat ja kasvirasvat ovat apoB:n kannalta parempia vaihtoehtoja. Kasviöljyä tai kalanrasvaa ei kannata vaihtaa voihin, mutta hiilihydraatteja kannattaa vaihtaa esim. possunrasvaan. (Hiilihydraattien kuitu- ja sokeripitoisuus vaikuttaa hieman apoB:hen, mutta rasvan vaikutus on paljon merkittävämpi.)

Matalaa tulehdusta kuvaavat biomarkkerit

Tämä on itselleni melko vierasta aluetta, joten lainaan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaista, joka on kahlannut omassa blogissaan valtavan määrän tutkimustietoa.

”Pelkällä rasvan laadulla ei ole niin keskeistä roolia tulehduksen kannalta, kuin usein esitetään. Ruokavalion rasvoja modifioimalla saadut tulehdusmuutokset ovat vähäisiä verrattuna esimerkiksi siihen, miten laihdutuksella voidaan saavuttaa. Tilastollinen merkitsevyys saatetaan saavuttaa, mutta kliininen relevanssi, vaikutuksen käytönnön merkitys on yleensä ollut heiveröinen. … Tyydyttynyt rasva, ainakin tavanomaista suuremmilla annoksilla, on tulehdusta lisäävä.”

Lyytikäisen selityksestä voi siis olla osa totuuttakin. Toisaalta suuri osa Laatikaisen läpi käymistä tutkimuksista on yhden aterian kokeita, ja monta viikkoa kestäneissä karppaustutkimuksissa suurikaan tyydyttyneen rasvan määrä ei ole vaikuttanut tulehdusarvoihin, kun paino on pidetty tasaisena.

(Ja muistetaanhan edelleen, ettei eläinrasva ole sama asia kuin tyydyttynyt rasva.)

Insuliiniresistenssi

Tämä väite tyydyttyneestä rasvasta ja insuliiniresistenssistä tai insuliiniherkkyydestä on tullut vastaan ennenkin THL:n sivuilla.

Lainaan aikaisempaa kirjoitustani: ”Myöhemmin julkaistu tutkimuskooste kertoo, että useimmissa tutkimuksissa (12/15) rasvan laadulla ei ole ollut vaikutusta insuliiniherkkyyteen. Samoin kertovat myös kaksi koosteen jälkeen julkaistua tuoreempaa tutkimusta (A, B).”

Palataan sitten vielä väitetyistä mekanismeista alkuperäisiin väitteisiin ja niihin liittyvään tutkittuun tietoon.

Tyypin 2 diabetes

Useissa katsausartikkeleissa on todettu, ettei maitorasvalla tai tyydyttyneellä rasvalla ole selkeää yhteyttä riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen (1-4). Tämä asia on harvinaisen selvä.

(Muistaakohan Arja Lyytikäinen vielä, ettei eläinrasva ole sama asia kuin tyydyttynyt rasva?)

Verenpaine

Eläinrasva (tai tyydyttynyt rasva) ja verenpaine? Tällaista väitettä en muista tulleen aikaisemmin vastaan, eikä se taida olla kovin suosittu tutkimuskysymyskään.

Aihetta käytiin läpi pohjoismaisten ravitsemussuositusten kirjallisuuskatsauksessa (4), jota oli laatimassa myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa mukana oleva Ursula Schwab. Katsauksen kirjoittajat eivät löytäneet kunnollista näyttöä rasvan määrän tai laadun vaikutuksesta verenpaineeseen.

Satuin kirjoittamaan viime vuonna tutkimuksesta, jossa verrattiin DASH-ruokavaliota vähärasvaisilla ja täysrasvaisilla maitotuotteilla. DASH-ruokavalio suunniteltiin nimenomaan laskemaan verenpainetta. Niin se laski tässäkin tutkimuksessa, ja yhtä hyvin myös täysrasvaisilla maitotuotteilla.

Lopuksi

Arja Lyytikäinen yritti sepittää mekanismeja, jotka ”tunnetaan hyvin”. Hän ei vaikuttanut ymmärtävän, että eläinrasvasta on tyydyttynyttä rasvaa yleensä alle puolet. Useat laajat tutkimuskatsaukset kumoavat Lyytikäisen väitteen eläinrasvan yhteydestä tyypin 2 diabetekseen ja (korkeaan) verenpaineeseen.

Jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri tai kuka tahansa asiantuntijajäsen esittää julkisuudessa räikeän virheellistä tietoa ravitsemuksesta, se ei ole hyväksi myöskään ravitsemussuositusten uskottavuudelle.

Lyytikäinen saa halutessaan mahdollisuuden kommentoida väitettään vielä tarkemmin tämän kirjoituksen yhteydessä. Toivon kuitenkin, ettei hän siinä tapauksessa aliarvioi lukijoitaan esittämällä pelkästään yleisluontoisia kommentteja vaan juuri omiin väitteisiinsä liittyvää tutkimustietoa.

Lähteet:

Saturated Fat and Cardiometabolic Risk Factors, Coronary Heart Disease, Stroke, and Diabetes: a Fresh Look at the Evidence
The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease
Is Butter Back? A Systematic Review and Meta-Analysis of Butter Consumption and Risk of Cardiovascular Disease, Diabetes, and Total Mortality
Effect of the amount and type of dietary fat on cardiometabolic risk factors and risk of developing type 2 diabetes, cardiovascular diseases, and cancer: a systematic review

Lue myös:

Mikael Fogelholm sekoittaa eläinrasvan ja tyydyttyneen rasvan
Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia (apoB)
Ravinnon rasva ja matala-asteinen tulehdus (Reijo Laatikainen)
Karppausta kovalla rasvalla (tulehdusarvot)
THL – Tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen (insuliiniherkkyys)
Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia (verenpaine)

Written by Jari

15.11.2017 at 15.11

Kivikautinen ja Välimeren ruokavalio laskevat paksusuolen syövän riskiä, tulehdusta ja oksidatiivista stressiä

with 4 comments

Sekä kivikautinen ruokavalio että Välimeren ruokavalio olivat yhteydessä pienempään riskiin sairastua paksusuolen syöpään ja parempiin matala-asteiseseen tulehdukseen ja oksidatiiviseen stressin liittyviin veriarvoihin kahdessa tutkimuksessa.

Kuva: ReflectedSerendipity / Flickr

Kuva: ReflectedSerendipity / Flickr

Yhdysvaltalaistutkijat useasta eri syöpäjärjestöstä ja yliopistosta selvittivät kahdessa eri tutkimuksessa kivikautisen ruokavalion (eli paleoruokavalion) ja Välimeren ruokavalion noudattamisen yhteyttä adenomatoottisiin polyyppeihin paksusuolessa sekä matala-asteisesta tulehduksesta ja oksidatiivisesta stressistä kertoviin veriarvoihin.

Adenoomapolyyppi on hyvänlaatuinen limakalvokasvain, josta voi kehittyä suolistosyöpä. Paksusuolen syöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin ja toiseksi tappavin syöpä.

Matala-asteinen tulehdus eli inflammaatio on monien länsimaissa yleisten kroonisten tautien (kuten syöpien, diabeteksen, Alzheimerin taudin ja sydän- ja verisuonitautien) osatekijä. Myös liiallinen oksidatiivinen stressi elimistössä liittyy syövän, sepelvaltimotaudin ja Alzheimerin taudin syntyyn.

Paksusuolen syöpään liittyvä tutkimus oli tapaus-verrokkitutkimus (kahdella eri verrokkiryhmällä), ja siinä oli mukana 2300 henkilöä, 30-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Tulehdukseen ja oksidatiiviseen stressin liittyvä tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, ja siinä oli mukana 646 miestä ja naista, myöskin 30-74-vuotiaita. Tutkijat laativat kaksi pisteytystä, joilla arvioitiin, kuinka tarkasti mukana olleet henkilöt noudattivat näitä kahta eri ruokavaliota.

Kivikautista ruokavaliota kuvastivat runsas kasvisten, hedelmien, vähärasvaisen lihan, kalan, pähkinöiden ja kalsiumin syönti ja vähäinen punaisen lihan ja lihavalmisteiden, natriumin (suolan), maitotuotteiden, viljan ja tärkkelyksen, leivonnaisten, makeutettujen virvoitusjuomien ja alkoholijuomien syönti/juonti.

Välimeren ruokavaliota kuvastivat runsas kasvisten, hedelmien, vähärasvaisen lihan, kalan, pähkinöiden ja kertatyydyttymättömän (MUFA) rasvan syönti, vähäinen punaisen lihan ja lihavalmisteiden ja natriumin syönti ja kohtuullinen maitotuotteiden, viljan ja tärkkelyksen ja alkoholin syönti/juonti.

Tarkimmin ruokavaliota noudattanutta viidennestä verrattiin vähiten sitä noudattaneeseen viidennekseen tutkimuksen henkilöistä. Kumpikin ruokavalio oli yhteydessä noin 15-30 % pienempään adenoomapolyyppien riskiin (verrokkiryhmästä riippuen) eli todennäköisesti pienempään paksusuolen syövän riskiin.

Matala-asteisesta tulehduksesta kertova veriarvo hsCRP oli 39 % matalampi kivikautisella ruokavaliolla ja 29 % matalampi Välimeren ruokavaliolla. Oksidatiivisesta stressistä kertova veriarvo F2-isoprostaani taasen oli 49 % matalampi kivikautisella ruokavaliolla ja 61 % matalampi Välimeren ruokavaliolla.

Tutkimusten henkilöiden joukossa ei ollut kovin suurta määrää tarkasti näitä ruokavalioita noudattaneita henkilöitä, joten ruokavalioiden todellinen hyöty voi olla näitä prosenttilukemia suurempikin, jos niitä noudatetaan tunnollisemmin.

Kivikautisessa ruokavaliossa ja Välimeren ruokavaliossa on paljon yhteisiä tekijöitä mutta myös joitakin eroja. Nämä tutkimukset vahvistavat ajatusta, että terveellisesti voi syödä monella eri tavalla. Lisäksi ne tarjoavat lisää tietoa viljattoman ja maidottoman kivikautisen ruokavalion myönteisistä terveysvaikutuksista.

Lähdetutkimukset:
American Journal of EpidemiologyPaleolithic and Mediterranean Diet Pattern Scores and Risk of Incident, Sporadic Colorectal Adenomas
The Journal of NutritionPaleolithic and Mediterranean Diet Pattern Scores Are Inversely Associated with Biomarkers of Inflammation and Oxidative Balance in Adults

Lue myös:
Täysjyvää vai ei viljaa?