Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa

Finravinto-tutkimuksen mukaan eläinrasvan osuus on noin 58 % ja kasvirasvan 42 % kaikesta rasvasta. Vastaavasti eläinproteiinin osuus on noin 72 % ja kasviproteiinin 28 % kaikesta proteiinista.

Tämän kirjoituksen kaaviokuvat on laadittu Finravinto 2012 -tutkimuksen sähköisen liitetaulukon 7 pohjalta. Aineistona on 25-64-vuotiaita miehiä ja naisia. Osaa taulukon raaka-aineluokista ei ollut mahdollista jakaa täsmällisesti eläin- ja kasvikuntaan, joten muutaman prosenttiyksikön virhe on mahdollinen.

Seuraavissa kuvissa on merkittävät rasvan ja proteiinin lähteet suomalaisten ruokavaliossa. Numero tarkoittaa prosenttiosuutta kaikesta rasvasta tai proteiinista.

Seuraavissa kuvissa on vielä rasvan ja proteiinin jakautuminen eläin- ja kasvikunnan tuotteisiin.

Eläinrasvaa saadaan pääasiassa maitotuotteista, lihasta, voista ja rasvaseoksista. Niiden lisäksi myös hieman kalasta ja kananmunista. Kasvirasvan yleisimpiä lähteitä ovat öljyt, margariinit, kasvirasvalevitteet, palkokasvit, pähkinät ja rasvaseokset.

Eläinproteiini tulee pääasiassa lihasta ja maitotuotteista. Lisäksi eläinproteiinia saadaan hieman kalasta ja kananmunista. Kasviproteiinin ylivoimaisesti yleisin lähde ovat viljatuotteet. Hieman kasviproteiinia saadaan myös palkokasveista ja pähkinöistä.

Höttöhiilarit, kansanterveyden ykkösvihollinen

Höttöhiilarit eli valkoinen vilja, sokeroidut elintarvikkeet ja perunavalmisteet ovat merkittävin useiden kansantautien riskiä kasvattava ruokavalion osatekijä. Varovaisen arvion mukaan noin puolet suomalaisten syömistä hiilihydraateista ja yli viidennes kaikesta energiasta tulee höttöhiilareista.

Harvasta ruokavalion osatekijästä on olemassa yhtä hyvää näyttöä kuin höttöhiilarien vaikutuksesta. Ne heikentävät veren kolesteroli- ja sokeriarvoja ja lisäävät ainakin sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen ja lihomisen riskiä. Toinen selvästi haitallinen ruokavalion osatekijä on transrasva, mutta se on jo saatu Suomessa melko hyvin kuriin. Höttöhiilareita ei ole.

Seuraavassa kaaviokuvassa on arvio suomalaisten hiilihydraattien saannista (hiilihydraattigrammojen mukaan) jaoteltuna hyviin hiilihydraatteihin ja höttöhiilareihin. Kuten kuvasta näkee, tuloksena on aika lähelle puolet ja puolet. Hyvät hiilihydraatit löytyvät oikealta puolelta ja höttöhiilarit vasemmalta.

Laskennan lähtökohtana on käytetty Finravinto 2012 -tutkimusta ja sen sähköistä liitetaulukkoa 8, hiilihydraattien, sokereiden, sakkaroosin ja kuidun saanti raaka-aineluokista. Luvut ovat 25-64-vuotiaiden miesten ja naisten keskiarvoja.

Hyvien hiilihydraattien puolelle on laitettu kasvikset, palkokasvit ja pähkinät, hedelmät ja marjat, osa perunasta, osa viljatuotteista ja osa maitotuotteista. Jaottelu ei ole erityisen tarkkaa tiedettä johtuen tutkimuksen epätarkkuuksista ja erilaisista näkemyksistä hyviin ja huonoihin hiilihydraatteihin liittyen.

Perunoiden käyttö on jakautunut melko tasaisesti tuoreeseen perunaan tai perunamuusiin ja muihin perunaruokiin tai -valmisteisiin, joten peruna on laitettu puoliksi hyvälle puolelle ja puoliksi höttöpuolelle.

Viljoista ruis, kaura ja ja ohra on laitettu kokonaan hyvälle puolelle. Vehnästä noin kaksi kolmannesta ja riisistä ja pastasta noin puolet on laitettu höttöpuolelle. Tämä laskenta perustuu Finravinto-tuloksissa ilmoitettuun kuidun ja hiilihydraatin määrään suhteutettuna vastaavan täysjyvätuotteen koostumukseen.

Maitotuotteista on laitettu höttöpuolelle Finravinto-tuloksissa ilmoitettu sakkaroosin määrä, mikä vastannee käytännössä lisättyä sokeria. Liha on höttöpuolella, koska niiden kohdalla hiilihydraatti lienee lisättyä sokeria.

Kasvisten ja hedelmien määrä voi näyttää yllättävän pieneltä, mutta sille on luonnollinen selitys: niissä on vähän hiilihydraatteja ja paljon vettä. Siksi niiden osuus ei ole kovin suuri hiilihydraattigrammoissa mitattuna.

Noin puolet kaikista suomalaisten syömistä hiilihydraateista koostuu höttöhiilareista. Suomalaiset saavat energiastaan noin 44 % hiilihydraatteina, eli höttöhiilarit täyttävät noin 22 % kaikesta ruoan energiasta. Höttöhiilarit ovat siis energiassa mitattuna selvästi suurin haitallinen tekijä suomalaisten ruokavaliossa. Ykkösvihollinen!

Ne asiantuntijat, jotka seuraavat aktiivisesti tutkittua tietoa ja ovat aidosti kiinnostuneita kansanterveydestä, varoittavat kansalaisia ensisijaisesti höttöhiilarien vaaroista ja kehottavat rajoittamaan niiden käyttöä. Niitä kannattaa vaihtaa kaaviokuvan oikealta puolelta löytyviin hyviin hiilihydraatteihin ja erityisesti rasvoihin monipuolisesti. Niiden vaihtaminen ”kovaankin” rasvaan parantaa terveyttä ja vaihtaminen ”pehmeään” rasvaan vielä enemmän.

Ai niin, kuinka niin varovainen arvio? Finravinto-tutkimuksen tulokset perustuvat tutkimukseen mukaan kutsuttujen henkilöiden omaan ilmoitukseen. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa ilmenee usein aliraportointia eli eräänlaista kaunistelua. Todellisuudessa epäterveellisen höttöhiilarin osuus voi olla jonkin verran ilmoitettua suurempi. Lisäksi Finravinto-tutkimuksessa ilmoitetut viljatuotteiden kuidun määrät ja maitotuotteiden sokerin määrät vaikuttivat melko optimistisilta siihen verrattuna, mitä kauppojen hyllyiltä löytyy.

Mitä mieltä lukijat ovat? Mikä on höttöhiilaria? Onko höttöhiilareihin tartuttu Suomessa tarpeeksi tarmokkaasti?

Kuitua vai rasvaa kolesterolille?

Mitä tapahtuu veren kolesteroliarvoille, kun syödään enemmän kuitupitoisia hiilihydraatteja tai erilaisia rasvoja?

Olen tehnyt aikaisemmin jonkin verran kolesterolivertailuja hiilihydraattien ja rasvojen välillä ja olen saanut kritiikkiä siitä, ettei hiilihydraatteja ole eroteltu laadun mukaan. Minulle on kerrottu, että kuitupitoiset hiilihydraatit olisivat paljon terveellisempää syötävää.

Siitä sainkin idean uuteen vertailuun. Tällä kertaa olen ottanut huomioon erilaisten rasvahappojen lisäksi myös veteen liukenevan kuidun ja fruktoosin eli hedelmäsokerin kolesterolivaikutukset. Veteen liukeneva kuitu parantaa kolesteroliarvoja, kun taas fruktoosi heikentää niitä.

Vertailuarvona käytän sokerittomia hiilihydraatteja (”complex carbohydrates”), jotka sisältävät mm. tärkkelyspitoisia juureksia, viljatuotteita ja täysjyväviljatuotteita. Ne löytyvät kaaviokuvasta nolla-arvon kohdalta.

Lukuarvo kaaviokuvassa on muutos kokonaiskolesterolin ja ”hyvän” HDL-kolesterolin suhteessa, kun keskimääräinen suomalainen henkilö vaihtaa sokerittomia hiilihydraatteja erilaisiin hiilihydraatti- tai rasvapitoisiin ruokiin. Tämä kolesterolisuhde on yksi tarkimmista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Kerron laskentatavasta tarkemmin kommenttiosiossa alla.

Muutos kolesterolisuhteessa (kokonaiskolesteroli/HDL), kun 1 % energiasta sokerittomia hiilihydraatteja vaihdetaan erilaisiin hiilihydraatti- tai rasvapitoisiin ruokiin

Liukenematon kuitu parantaa tutkitusti kolesteroliarvoja, mutta kuten kuvasta näkyy, muutos ei ole rasvoihin tai fruktoosiin verrattuna kovin suuri.

Omenan korkea arvo selittyy sillä, että siinä on enemmän fruktoosia kuin tavallisessa sokerissa. Marjojenkin fruktoosi heikentää kolesterolisuhdetta hieman. Kaurapuuro ja ruisleipä (100 % täysjyväruista) parantavat kolesterolisuhdetta jonkin verran, mutta muutos on aika vaatimaton rasvoihin verrattuna.

Jätin kaaviokuvasta pois kananmunan rasvan, koska sen rasvahappokoostumus on hyvin lähellä broilerin rasvaa. Sokeri on tavallista pöytäsokeria, jossa on puolet glukoosia ja puolet fruktoosia. Makeisten ja virvoitusjuomien vaikutus lienee samankaltainen.

Koska jokaisen elintarvikkeen kolesterolivaikutuksia ei ole mitattu eikä tuskin voidakaan mitata erikseen, niin nämäkään lukemat eivät ole aivan tarkkoja. Lisäksi muistutan edelleen, että ravintotekijöiden kolesterolivaikutuksissa on yksilöllisiä eroja, ja nämä laskelmat koskevat keskimääräistä henkilöä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ruisleipä voittaa voin mutta häviää porsaan ja broilerin rasvoille sekä kasviöljyille.

Lähteet:
Dietary lipids and blood cholesterol: quantitative meta-analysis of metabolic ward studies
Cholesterol-lowering effects of dietary fiber: a meta-analysis
Consumption of Fructose and High Fructose Corn Syrup Increase Postprandial Triglycerides, LDL-Cholesterol, and Apolipoprotein-B in Young Men and Women
Fineli
FINRISKI 2012
FINRAVINTO 2007

EU hylkäsi Suomen leipomoteollisuuden terveysväitteet

Kuva: Leipätiedotus ry

Maaseudun tulevaisuus -lehti uutisoi 11.11., että rukiin terveysväitteet menivät nurin. Suomalaiset suurleipomot Vaasan ja Fazer lähettivät Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsalle kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteeksi leivälle. Ehdotuksista puoli tusinaa koski ruista. Efsa hylkäsi kaikki lähetetyt terveysväitteet yhtä lukuun ottamatta.

Ainoan hyväksytyn terveysväitteen mukaan ruislesekuitu edistää vatsan toimintaa. Hylättyjen terveysväitteiden joukossa oli mm. se, että ruisleipä vaikuttaisi edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon. Moni Efsan hylkäämä terveysväite löytyy myös suomalaisista ravitsemussuosituksista. Leipomoiden edustajat syyttävät EU:ta ja Eviraa puutteellisesta ohjeistuksesta.

Matti Uusitupa, teollisuuden sponsoroima professori

Päivitetty 12.11.2011: Foodfiles ja verotiedot

Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusitupa on näkyvä ravitsemusvaikuttaja tiedotusvälineissä. Hän on yksi siitä harventuvasta joukosta, jonka mielestä tyydyttynyt, ”kova” rasva tukkii verisuonet ja ihmisten pitäisi syödä runsaasti hiilihydraatteja. Miksiköhän Uusitupa pitää niin tiukasti kiinni vanhoista teorioista?

Uusitupa on saanut tutkimusrahoitusta ainakin seuraavilta tahoilta:

Fazer Leipomot Oy, VAASAN Oy, Raisio Oyj, Raisio Benecol Ltd, Danisco Ltd, International Council of Olive Oil, Arla Foods, Carlshamn Mejeri AB, Svenska Nestlé AB, Van den Bergh Foods AB, Eridania Beghin-Say, Meadow Lea Foods, F Hoffman-La Roche Ltd, Novo Nordisk Foundation.

Uusitupa on itse ilmoittanut Suomen Lääkärilehdessä seuraavanlaisia sidonnaisuuksia:

”Matti Uusitupa on saanut luentopalkkioita yrityksiltä (Professio Finland, Unilever) ja omistaa osakkeita (Orion, Foodfiles Ltd).”

Oy Foodfiles Ltd tekee tilaustutkimuksia elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Foodfiles mainostaa, että tutkimuksen tilaaja voi päättää sen julkaisusta. Saattaapa siis käydä niinkin, että epämieluisat tutkimustulokset jätetään julkaisematta. Yrityksen myynti on vuosina 2006-2010 ollut yhteensä lähes 5 miljoonaa euroa, eli aivan pikkurahoista ei ole kyse. Matti Uusitupa omistaa hieman yli 13 % osakkeista. Foodfilesin asiakkaita ovat olleet mm. seuraavat yritykset:

Arla Foods Ab, AstraZeneca Oy, Atria Oyj, Camelina Oy, Danisco Sugar Oy, Oy Karl Fazer Ab, Oy Marli Ltd, Novartis Finland Oy, Oriola Oy, Pouttu Oy ja Valio Oy.

Uusitupa on Suomen Sydänliitto ry:n puheenjohtaja. Kyseinen yhdistys on saanut rahoitusta mm. seuraavilta yrityksiltä:

Boehringer Ingelheim Finland ky, HK Ruokatalo Oy, Medtronic Finland Oy, MSD Finland Oy, Normomedical Oy/Omron Healthcare, Oriola, Orion Corporation Orion Pharma, Oy Eli Lilly Finland Ab, Pfizer, Saarioinen Oy, Sanofi-aventis Oy, Unilever Finland Oy, Vaasan Oy, Valio Oy.

Uusitupa on myös toiminut Danisco tutkimussäätiön hallituksessa ja Diabetestutkimussäätiön hallituksessa samaan aikaan kun säätiö on myöntänyt Uusituvalle itselleen tutkimusrahoitusta.

Siinä onkin taloudellisia sidonnaisuuksia kerrakseen: leipää, aamiaismuroja ja muita viljatuotteita, margariinia, kasviöljyä, puhdasta sokeria, jäätelöä, maitotuotteita, kahvia ja muita juomia, makeisia, valmisruokaa, lastenruokaa ynnä muuta. Kovin hiilihydraatti- ja kasvirasvapainotteista ja pitkälle prosessoitua ruokaa. Lääkkeitä unohtamatta.

Matti Uusituvan verotettava tulo vuonna 2010 oli yhteensä 151 384 euroa. Kuukausitulona se tekee peräti 12 615 euroa. Professorin kuukausipalkka on yleensä 6 222 euroa tai johtavan tutkijan 5 427 euroa (Taloussanomien palkkavertailu). Uusituvalla on siis mahdollisesti useita tuhansia euroja kuukaudessa sivutuloja.

Eikös tässä ole vaarana, että menee tiede ja tieteen rahoittaja sekaisin? Uusitupa tuntuu omien puheidensa mukaan kovasti arvostavan puhtaan tieteellistä lähestymistapaa:

”Matti Uusitupa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä sekä tieteellisten tosiasioiden tunnustamista ravitsemuskeskustelussa mm. rasvan, kolesterolin ja hiilihydraattien osalta.” – Rasvakohussa ei ole päätä eikä häntää, Sydän-lehti

”Tieteellisin argumentein on vaikea väitellä ihmisen kanssa, jolla on vahva usko omaan mielipiteeseensä. Se on huono asia, koska kyllä jonkun pitää uskaltaa sanoa, mikä nykyinen tutkittu tieto asioista on.” – Muotidieetteihin ei kannata langeta, Viikkosavo-lehti

Lienee siis sopivaa perehtyä Uusituvan omiin tieteellisiin argumentteihin hänen ravitsemuslinjoistaan. Noin viisi vuotta sitten hän paljasti, miksi hänen mielestään tyydyttynyt rasva aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja.

”Uusituvan mukaan 1960-luvulla tehtiin kolme klassista tutkimusta, joissa osoitettiin tyydyttyneen rasvan vaikutus paitsi veren kolesteroliin myös valtimotautisairastuvuuteen. Kova rasva suurensi kolesterolitasoa ja lisäsi sairastuvuutta ja kuolleisuutta pehmeään rasvaan verrattuna. Uusitupa yksilöi näistä kolmesta tutkimuksesta Finnish Mental Hospital Studyn.”

Kyseinen suomalainen mielisairaalatutkimus oli kuitenkin moniltakin osin kovin huonosti suunniteltu ja toteutettu, eikä se nykyään täyttäisi tieteellisiä kriteerejä. Lue lisää ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen kirjoituksesta: “Tämä tiedettiin jo 60-luvulla” -toteaa rasvatutkijat (osa 1)

”Uusituvan mukaan 1980- ja 1990-luvuilla tehtiin koko joukko tutkimuksia, jotka osoittivat kovan rasvan olevan haitallista suurentaessaan kolesterolitasoa. Hänen mukaansa kolesterolitaso on keskeinen valtimotautiriskin kannalta, joten kolesterolitasoa nostava ruokavalio on haitallinen.”

Uusitupa puhuu kolesterolitasosta eli kokonaiskolesterolista, vaikka hänen pitäisi asiantuntijana tietää, että kokonaiskolesteroli on varsin huono sydänriskin mittari. Tyydyttynyt rasva parantaa HDL-kolesterolia, triglyjä ja LDL-kolesterolin partikkelijakaumaa, jotka ovat parempia riskin mittareita. Lisätietoa: Pienet LDL-hiukkaset – vaiettu kolesterolisalaisuus

”Uusituvan mukaan on laskettu tilastollisesti, että Suomessa laskenut sepelvaltimotautikuolleisuus selittyy merkittävältä osalta kolesterolitason laskulla, kun kovan rasvan käyttö on pienentynyt merkittävästi. Tämän laskelman lähdettä hän ei pyydettäessä kertonut.”

Ei kunnon tiedettä kuitenkaan niin tehdä, että poimitaan tilastoista kaksi muuttujaa, jotka näyttäisivät liikkuvan samaan suuntaan. Muutenhan meidän tulisi julistaa myös mustavalkotelkkarit sepelvaltimokuolemien aiheuttajiksi.

”Uusituvan mukaan koe-eläimille saadaan aiheutettua valtimotauti syöttämällä rasvaa ja kolesterolia.”

Jänikset ovat kasvissyöjiä, ja niiden elimistö ei pysty käsittelemään kolesterolia, kun taas ihminen on sekasyöjä, jonka elimistölle kolesteroli on elintärkeää. Jänisten ja ihmisten rinnastaminen on Uusituvalta kovin kummallinen tieteellinen argumentti.

Sydän-lehden jutussa Uusitupa väittää, että täysjyväviljatuotteet olisivat hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. Tämäkin on varsin kummallista, sillä Itä-Suomen yliopiston oman tutkimustuloksen mukaan täysjyväruisleipä on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia.

Viikkosavo-lehden jutussa taasen uusitupa perustelee ravitsemussuositusten mukaisen vähärasvaisen ruokavalion terveellisyyttä suomalaisella diabeteksen ehkäisytutkimuksella. Tieteellisen lähestymistavan kannalta ongelma on kuitenkin siinä, että tutkimuksessa yhdistettiin kolme osatekijää: ruokavalio, laihdutus ja liikunta. Emme siis voi tietää, mistä osatekijästä tulos johtui. Toisaalta tuoreessa espanjalaistutkimuksessa puolitettiin diabetesriski lisäämällä rasvan syöntiä, ilman laihdutusta ja liikuntaa. Siinä ei jäänyt varaa selityksille.

Uusituvalla ei muuten ole korkeakoulututkintoa ravitsemustieteestä. Hän on koulutukseltaan lääkäri.

Miksi Matti Uusitupa peräänkuuluttaa tieteellisiä tosiasioita ja tieteellisiä argumentteja, jos hänen omat tieteelliset tosiasiansa ja argumenttinsa ovat näinkin heiveröisiä? Taitaa kuitenkin olla niin, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat! Vai antaisiko kovin moni julkisuudessa sellaisia lausuntoja, jotka ovat oman työnantajan edun vastaisia?

Päivitys 23.10.

Matti Uusitupa sanoi Turun Sanomien nettisivuilla, että ”eurooppalaisella elintarviketeollisuudella on sormensa pelissä siinä, että viime aikoina on esiintynyt kehotuksia syödä enemmän kovaa rasvaa.” Lisäksi Uusituvan mukaan ”meijeriteollisuus sponsoroi kokouksia, joissa kovaa rasvaa puolustellaan tai vähätellään sen haittojen tutkimusnäyttöjä”.

Sattumalta Uusitupa itse oli vasta alle puoli vuotta sitten eli 18.5.2011 puhujana kokouksessa, jonka järjesti Unilever. Kokouksessa puolusteltiin ”pehmeää” rasvaa. Elintarvikejätti Unilever myy prosessoitua kasvirasvaa. Melkoisen tekopyhää Uusituvalta, sanoisin. Lue lisää: Kun elintarviketeollisuudesta tulee tieteen portinvartija

Päivitys 26.10.

Matti Uusitupa on viime päivinä kampanjoinut lehdissä vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan argumenteilla, jotka eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Uusitupa pelottelee karppauksen heikentävän terveyttä, vaikka hän itse on viitannut Suomen Lääkärilehdessä useisiin tutkimuksiin, joissa karppaus on parantanut terveyttä. Lue lisää: Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä

Leipomoita, jotka eivät ole Leipätiedotuksen jäseniä

Leipätiedotus ry:n jäsenyritykset ovat boikotissa harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi. Jos pidät leivästä, mutta et arvosta harhaanjohtavaa markkinointia, voit ostaa leipäsi alla luetelluista leipomoista. Samalla yleensä tuet pienempiä paikallisia leipomoita.

Luettelo ei missään tapauksessa ole täydellinen. Siinä on tässä vaiheessa vain joitakin suurimpien kaupunkien leipomoita. Kaikki palaute on todella arvokasta ja tervetullutta! Jos tiedät omalla paikkakunnallasi leipomoita, jotka eivät ole Leipätiedotuksen jäseniä (ks. lista), niin lähettäisitkö vinkin kommenttina.

Helsinki

Herkkuleipomo – Leipätalo – Leon Leipä Oy
Beckerintie 4

Frambois
Arinatie 4

Helsingin leipä Oy
Runeberginkatu 6

Kakku & Leipä Keisari
Lippulaiva, Kamppi, Kruununhaka, Ullanlinna, Töölöntori

Tampere

Leipomo Ståhlberg Oy
Aleksanterinkatu 28

Oriveden Leipomo Oy
Kuninkaankatu 15
Linnainmaan Citymarket, Mäentakusenkatu 1

Leipomo Nisu-Nikkarit Välimaa Ky
Tohlopinkatu 15

Kauppahallin leipomo
Hallituskatu 10

Vantaa

Kuninkaan Leipä Ky
Laukkarinne 6

Vantaan MacBread Oy Vantaan leipomo
Sarkatie 7

Sipen Kotileipä Oy
Rekolantie 97

Turku

Leipomo ja konditoria Nurmi & Sulonen Oy
Eerikinkatu 20b
Kauppahalli
Hämeenkatu 12
Kiinamyllynkatu 5

Leipomo Munkkiluostari Oy
Hämeentie 44

Kosken Leipomo Konditorinliike Tmi
Puutarhakatu 23 B

Leipomo-Konditoria Moberg & Kumppanit Oy
Verkatehtaankatu 6

Oulu

Kuivaksen Leipomo Oy
Suvitie 6

Jyväskylä

Ruthin leipomo Oy
Metsäraivio 1

Lahti

Viipurilainen Kotileipomo
Hirsimetsäntie 25

Kuopio

Hakkaraisen Leipomo
Kisällinkatu 16
Tulliportinkatu 26
Sammakkolammentie 6
Siilinjärventori

Kahvila & Konditoria Houkutus, Pakkopulla Oy
Kauppakatu 36

Trube Leipomo ja Konditorialeipomo
Trubenkuja 1

Kouvola

Kellomäen Herkkupaja Oy Kymen Wiener
Laturinkatu 2

Kahvila-Pullapuoti Naapantuura
Kävelykatu Manski
Kauppalankatu 10

Leipomo Koppanen Ky
Teollisuustie 10

Voit ehdottaa muita leipomoita luetteloon lähettämällä kommentin. Kiitos!

Leipätiedotuksen leipäboikotti

Leipomoiden markkinointiyhdistys Leipätiedotus ry esittää nettisivuillaan harhaanjohtavaa tietoa leivän terveysvaikutuksista.

Kuluttajaviranomaisten ja Suomen lain mukaan markkinoinnissa ei saa väittää jotain, joka ei pidä paikkaansa eikä markkinointi saa johtaa kuluttajia harhaan.

Leipätiedotuksen nettisivuilla on seuraavia virheellisiä terveysväitteitä:

”Leipä ja vilja ovat hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja”
”kuitupitoinen viljavalmiste imeytyy hitaasti ja pitää verensokerin tasaisena”

Todellisuudessa tyypillinen suomalainen kaupallinen runsaskuituinen ruisleipä on tutkitun tiedon mukaan nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Lähde: http://www.ajcn.org/content/84/5/1055.full

”Vilja – ylivoimainen kuidun lähde”

Vilja voi olla yleinen kuidun lähde, mutta ylivoimainen se ei ole. Kuitua saa runsaasti myös mm. hedelmistä, marjoista, pähkinöistä, pavuista ja kaakaosta.

”vilja on vähärasvaista ja vähentää näin ruoan energiapitoisuutta eli keventää aterian”
”Kuitupitoinen leipä, kuten ruisleipä, on hyvin vähäenergistä”

Rasva ei ole ainoa energian lähde. Energiaa tulee myös hiilihydraateista, joita viljatuotteissa on yleensä runsaasti. Vähärasvaisuutta ei ole osoitettu painonhallinnassa yhtään tehokkaammaksi kuin esim. vähähiilihydraattisuutta.

Virheellisistä terveysväitteistä on huomautettu Leipätiedotukselle useita kertoja, ja yhdistykselle on annettu runsaasti aikaa korjata virheet, mutta Leipätiedotus ei ole tehnyt asialle mitään. Se jatkaa harhaanjohtavaa markkinointia ja lain rikkomista.

=== Miten voit osallistua boikottiin? ===

Älä osta alempana mainittujen yritysten tuotteita. Osta muiden yritysten leipää, leivo leipä itse tai kokeile, miten leivättömyys vaikuttaa painonhallintaasi ja terveyteesi.

Kerro myös mainituille yrityksille, että boikotoit heidän tuotteitaan Leipätiedotuksen harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi. Aloita vaikka oman kotikuntasi yrityksistä. Lähetä heille palautetta heidän nettisivujen kautta, soita heille tai käy paikan päällä.

Lähetä palautetta myös Leipätiedotukselle ja Suomen Leipuriliitolle: http://www.leipatiedotus.fi/palaute ja http://www.leipuriliitto.fi/palaute.shtml

Liity mukaan tähän tapahtumaan Facebookissa ja kutsu myös kaikki tuttavasi mukaan.

Lähetä seuraamillesi tiedotusvälineille uutisvinkki boikotista ja pyydä heitä käsittelemään Leipätiedotuksen harhaanjohtavaa mainontaa.

Ilmoita Leipätiedotuksen jäsenyritysten harhaanjohtavasta markkinoinnista niiden kotikunnan elintarvikevalvontaan. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/palautetta_elintarvikkeista/

Boikotoi erityisesti VAASAN leipää, sillä Leipätiedotuksen puheenjohtaja on VAASAN Oy:sta.

Boikotti alkaa perjantaina 7.10. klo 16 ja jatkuu, kunnes Leipätiedotus lopettaa harhaanjohtavan markkinoinnin.

=== Leipätiedotuksen jäsenyrityksiä ===

Fazer Leipomot Oy, Vantaa
VAASAN Oy, Espoo
Perheleipurit Oy, Helsinki
Elonen Oy Leipomo, Jämsä
Sinuhe Ky, Lahti
Linkosuon Leipomo Oy, Tampere
Antell Leipomot Oy, Oulu
Leipomo Rosten Oy, Turku
Porin Leipä Oy, Pori
Primulan Herkkutehdas Oy, Järvenpää

Suomen Leipuriliitto ry on Leipätiedotuksen jäsen, ja seuraavat yritykset ovat Leipuriliiton jäseniä:

Aallon Leipomo Oy, Ylöjärvi
Aetoleipuri Oy, Kuopio
Leipomoliike Aitolahti Ky, Hamina
Akaan Konditoria Oy, Toijala
Kotileipomo Antinkaapo Oy, Rovaniemi
Ab Bageri Bergwall Leipomo Oy, Jakobstad
Brahean Paakarit, Lieksa
Oy E Boström Ab, Lepplax
Brander Oy, Tampere
Konditoria Coco Ay, Kotka
Crustum Oy, Helsinki
Oy Ecce-Re Ab, Vöyri
Ehon Leipomo, Helsinki
Oy Emil Halme Ab, Espoo
Fredr.Edv.Ekberg, Helsinki
Konditoria Galette Ky, Kotka
Haagan Leipä Oy, Helsinki
Leipomo M. Hakanen Ky, Tampere
Harjun Leipomo Oy, Kokkola
Pekka Heikkinen & kumpp Oy, Kajaani
Heinon Leipomo Oy, Sastamala
Oy Leipomo Henriksson Bageri Ab, Porvoo
Leipomo Herkkumestarit Oy, Saarijärvi
Herkku-Pekka Oy, Savonlinna
Konditoria Huovila Oy, Hamina
Huovilan Leipomo Oy, Monninkylä
Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo
Hyväskä Ky, Lapua
Häggman Oy, Haapajärvi
Joensuun Herkkuleipomo Oy, Joensuu
Jokiniemen Leipä Oy, Metsäkylä
Jokioisten Leipä Oy, Jokioinen
Junnilan Leipomo Oy, Kaarina
Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo
Kanniston Leipomo, Helsinki
Kontion Konditoria Oy, Rauma
Kauhajoen Laatuleipurit Oy, Kauhajoki
Kauhavan Pullatuote Oy, Kauhava
Keski Oy, Suonenjoki
Kiuaspulla Oy, Kemijärvi
Kiurun Leipomo Oy, Kiuruvesi
Hembageri Andreas Knip, Kvevlax
Kuiron Leipomo Oy, Salo
Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomo, Oulu
Konditoria E. Lakkapää Oy, Ylitornio
Lahdelman Leipomo Oy, Tampere
Oy Lantmännen Unibake Ab Finland, Vantaa
Lapinjärven Leipomo Oy, Lapinjärvi
Lapuan Leipä Ky, Lapua
Laurell Oy, Hämeenlinna
Leipäkolmoset Oy, Tornio
Leivon Leipomo Oy, Tampere
Leppäsen Leipomo Oy, Outokumpu
Liisan Leipomo Oy, Tampere
Maalahden Limppu Oy-Malax Limpan Ab
Malax Bageri & Conditori Ab, Malax
Konditoria Malmberg Ky, Maaninka
Marian Konditoria Oy, Helsinki
Leipomo Munkkimiehet Ky, Tampere
Myllyn Leipä Oy, Ikaalinen
Mäkilän Leipomo Jari&Kari Mäkilä Ky, Pori
Naantalin Aurinkoinen Oy, Naantali
Nelimarkan Leipomo Oy, Vimpeli
Nurmileipä Oy, Helsinki
Ab Närpes Brödfabrik Oy, Närpiö
Leipomo-Konditoria Oinaanoja Ky, Punkalaidun
Ossin Pulla Oy, Hämeenlinna
Kalakukkoleipomo Hanna Partanen Oy, Kuopio
Risto Peltolan Leipomo Oy, Kouvola
Pekan Leipä Oy, Heinola
Konditoria pH7 Oy, Tuusula
Pielispakari Oy, Nurmes
Pohjanmaan Leipomo Oy
Porokylän Leipomo Oy, Nurmes
Pulla-Jussi Ky, Kemi
Pulla-Pirtti Oy, Oulu, Raahe, Rovaniemi, Kauhava
Leipomo Puustelli Oy, Pielavesi
Rautavaaran Leipomo Ky, Rautavaara
Kotileipomo Riikonen Oy, Onttola
Rikkilän Leipä Oy, Simola
Samsara Oy, Vantaa
Leipomo Salonen Oy, Turku
Sarpi Oy, Pori
Kotileipomo Siiskonen Oy, Mikkeli
Sirkiän Leipomo Oy, Turku
Suomisen Kahvilat Oy, Hämeenlinna
Sysmän Leipä Oy, Sysmä
Tapiolan Leipomo Oy, Espoo
Turun Eines Oy, Turku
Ullan Pakari Ky, Pori
Uotilan Leipomo Oy, Pälkäne
Täysjyvä-Gourmet Oy, Espoo
Uudenmaan Herkku Oy, Kerava
Uudenmaan Leipä Oy, Klaukkala
Leipomo Seppo Varpenius Ky, Kausala
Veraisen Leipomo Oy, Mynämäki
Vilenin Leipomo Oy, Virrat
Wilhelmiinan Konditoria Oy
Vuohelan Herkkupuoti Ky, Hartola
Äijäsen Kotileipomo Oy, Saarijärvi
Ämmän Leipä Oy, Suomussalmi