Arvovaltatappio suositusten laatijoille levitekiistassa

VRN:n Lyytikäinen ja Hielm jatkavat virheellisen tiedon levittämistä, kun koulut tarjoavat rasvaseosta margariinin vaihtoehtona.

Yle uutisoi pohjoiskarjalalaisista kunnista, joissa on päätetty tarjota kouluruokailussa voita sisältävää rasvaseoslevitettä margariinin vaihtoehtona.

Kuva: Larry / flickr

Tästä repivät pelihousunsa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen ja puheenjohtaja Sebastian Hielm, jotka teeskentelevät esiintyvänsä tieteen äänenä.

Arja Lyytikäinen on päässyt tähän blogiin jo aikaisemmin tieteellisen tiedon vääristelystä julkisuudessa vuonna 2017. Lue lisää: VRN:n pääsihteeri Arja Lyytikäinen antaa väärää tietoa

Tällä kertaa tieteellisen ilotulituksen aloittaa Sebastian Hielm: ”Ovatko Pohjois-Karjala-projektin opit jo tyystin unohtuneet?” Hielm ei ilmeisesti ymmärrä eri tyyppisten tutkimusten tarkoitusta ja todistusarvoa. Pohjois-Karjala-projekti ei todistanut mitään edes Pekka Puskan mielestä.

Arja Lyytikäinen jatkaa: ”Biologian, terveystiedon ja kotitalouden oppisisällöissä kerrotaan selvästi pehmeän rasvan välttämättömyydestä kasvulle ja solutason toiminnalle ja vastaavasti tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta sydän- ja aivoterveydelle.”

Suurissa tutkimuskoosteissa on kerta toisensa jälkeen todettu, ettei tyydyttyneellä rasvalla ole mitään tekemistä sydänterveyden kanssa. Jos Lyytikäinen olisi aidosti tieteen asialla, hän kyllä ymmärtäisi asian, mutta sen sijaan hän on painanut sormet korvilleen ja jatkaa oman teoriansa jankuttamista.

Lopuksi Lyytikäinen viittaa STRIP-tutkimukseen. Lainaukseni on ilmeisesti Ylen toimittajan kirjoittamaa: ”Kovia rasvoja välttäneillä oli parikymppisenä huomattavasti vähemmän sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskitekijöitä kuin rasvaisia maitotaloustuotteita käyttäneillä.”

Kyseisessä tutkimuksessa tehtiin rasvavalintojen lisäksi useita erilaisia muutoksia ravitsemuksessa ja vältettiin aktiivista ja passiivista tupakointia. Mahdollisia etuja ei siis voida laskea pelkästään jonkin tietyn muutoksen seuraukseksi. Siitä huolimatta havaitut edut jäivät varsin vähäisiksi.

Virkistin muistiani ja tarkastin Finelistä margariinin ja rasvaseoslevitteen rasvakoostumukset. Margariinissa rasvahapoista tyydyttyneitä on noin 30 prosenttia ja rasvaseoslevitteessä noin 40 prosenttia. Siis kaikki tämä haloo kymmenen prosentin vuoksi? Lisäksi margariinin kasviöljy on kovetettu teollisesti tavalla, jonka turvallisuudesta ei ole pitkän ajan tutkimustietoa. Rasvaseoksen sisältämä kasviöljy taasen on lähempänä alkuperäistä muotoaan.

Esitän tässä pienen laskutehtävän. Sen suorittamiseksi tarvitaan hyvin tarkka vaaka. Laittakaa vaa’alle leipäviipale ja punnitkaa se. Seuraavaksi voidelkaa viipale margariinilla tai rasvaseoslevitteellä ja punnitkaa se uudestaan. Näiden lukemien erotus on levitteen paino. Seuraavaksi vähentäkää lukemasta veden osuus, joka on noin 20 – 40 prosenttia. Nyt jäljellä on rasvan paino. Jakakaa luku kymmenellä, niin saatte eron tyydyttyneen rasvan määrässä. Valitan – minulla ei ole oikeaa vastausta, mutta kysymys on suurilta osin retorinen. Kyse on grammapelistä.

Kuka häviää, jos koulussa tarjotaan margariinin rinnalla voita sisältävää rasvaseoslevitettä? Vastaus ja asian ydin löytyy kerrankin otsikosta. Hielm ja Lyytikäinen menettävät arvovaltaansa, joka oli ennestäänkin vähäinen, koska he esiintyvät tieteen kannattajina mutta toimivat sitä vastaan. Mahdollisesti heidän verenpaineensa nousee hieman, ja he joutuvat ostamaan uudet pelihousut.

Sinä maksat Ursula Schwabin palkan

Jos poliitikko antaa jatkuvasti väärää tietoa, hän ei voi jatkaa työssään. Mitä tehdään, jos kansanterveydestä vastuussa oleva ravitsemusasiantuntija antaa jatkuvasti väärää tietoa?

Iltalehti uutisoi eräästä Minnesotan tutkimuksesta, jonka mukaan kovan rasvan vaihtaminen kasviöljyyn ei alentanut sydäntautiriskiä vaan saattoikin lisätä sitä.

Ursula Schwab kommentoi lehdelle seuraavasti:

Kyseisen tutkimuksen ydinongelman on siinä, että ensinnäkin tutkimusaineisto on peräisin jo vuosilta 1968 – 1973 ja toiseksi että tutkittavat olivat erityisryhmä. Tutkimuksessa oli mukana ihmisiä yhdestä hoitokodista ja kuudesta psykiatrisesta sairaalasta. Tutkimus ei siis millään istu tähän päivään eikä siihen väestöön, joihin veren rasva-arvoihin liittyvää terveysvalistusta yleensä kohdennetaan. Tällä tutkimusuutisella ei siis ole mitään käytännön relevanssia.

Ei siis käytännön relevanssia. Selvä. Palataanpa vuoteen 2014. Ursula Schwab on pääkirjoittajana juuri julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa, joka laadittiin pohjoismaisia ravitsemussuosituksia varten. Schwab kirjoitti seuraavasti (englanniksi):

A meta-analysis of eight RCTs, including 13,614 participants, compared effect of interventions with increased intake of PUFA as a replacement for SFA on CHD. PUFA intake in the intervention groups was 15 E%, compared with 5 E% in the control groups. Results showed an overall significant risk reduction of 19%, corresponding to 10% reduced CHD risk for each 5 E% increase of PUFA intake. Studies of longer duration showed greater benefits (94).

Schwab siis perusteli kovan rasvan vaihtoa pehmeään ja antoi viitteeksi koostetutkimuksen. Kyseinen koostetutkimus sattumalta käsittelee aivan tismalleen samaa Minnesotan tutkimusta, jota Schwab kritisoi Iltalehdelle vanhana ja epäolennaisena, ja muita saman aikakauden rasvatutkimuksia.

Schwabin mielestä Minnesotan tutkimus ja muut yhtä vanhat tutkimukset olivat siis relevantteja vuonna 2014, kun hän käytti niitä perustelemaan rasvapolitiikkaansa.

Vuonna 2016 tutkimuksesta löydettiin ennen julkaisematonta tietoa, jonka mukaan kovan rasvan vaihtaminen kasviöljyyn saattoikin lisätä sydänkuolleisuutta. Tulos ei enää tuekaan rasvapolitiikkaa, joten sillä ei ole enää Schwabin mukaan mitään käytännön relevanssia. Näin se mieli muuttui.

Kun luet jatkossa Ursula Schwabin julkisia kannanottoja, muista, että sinä maksat hänen palkkansa. Tuliko rahalle vastinetta?

Lue myös:
Maitokiista – suomalaisasiantuntijoiden kootut selitykset
Näin Itä-Suomen yliopistolla varmistetaan toivottu tutkimustulos
Ursula Schwab on eri mieltä itsensä kanssa
Schwab: Huostaanottopuheet median luoma kohu
Ursula Schwab hiilihydraattitietoisuudesta (YouTube-video)

Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta

Tutkijat saivat haltuunsa uutta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja tekivät uuden analyysin kaikista rasvatutkimuksista.

Maissiöljyn luultiin pienentävän sydänriskiä. Kuva: Mike Mozart / flickr

Vuosikymmeniä sitten suoritettiin useita tutkimuksia, joiden oli tarkoitus osoittaa ns. rasvateorian pätevän myös käytännössä ja auttavan vähentämään sydänkuolleisuutta. Rasvateoria kuului niin, että kun ruokavaliossa vähennetään tyydyttynyttä (”kovaa”) rasvaa ja lisätään monityydyttymätöntä (”pehmeää”) rasvaa, veren kolesteroliarvo laskee ja sen seurauksena riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee.

Tutkimuksissa jaettiin suuri joukko ihmisiä satunnaisesti kokeelliselle ruokavaliolle, jolla syötiin runsaasti linolihappoa sisältävää (omega-6) kasviöljyä ja vähennettiin tyydyttyneen rasvan syöntiä, ja vertailuruokavaliolle, jolla tehtiin vain vähäisiä muutoksia. Osassa tutkimuksissa käytettiin myös reilusti alfalinoleenihappoa (omega-3) sisältävää kasviöljyä tai EPA- ja DHA-rasvahappoja (omega-3) sisältävää rasvaista kalaa. Ryhmien sairastumista ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin seurattiin useiden vuosien ajan.

Näistä vanhoista rasvatutkimuksista on julkaistu koostetutkimuksia ennenkin, mutta nyt Christopher Ramsdenin johtama tutkijaryhmä on hankkinut ennen julkaisematonta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja lisäksi käyttänyt kaikkien tutkimustulosten analysoinnissa uudempia menetelmiä, joita ei ollut vielä alkuperäisten tutkimusten aikoihin käytössä.

Tutkijaryhmä on saanut uutta tietoa 1970-luvulla julkaistuista tutkimuksista Sydney Diet Heart Study ja Minnesota Coronary Experiment. Sydneyn tutkimuksesta aikaisemmin julkaisematta jätetystä aineistosta selvisi, että kasviöljyn käyttöä lisänneellä ryhmällä oli korkeampi sydänkuolleisuus. Minnesotan tutkimuksesta aikaisemmin julkaisematta jätetystä aineistosta puolestaan selvisi, että niillä, joilla kolesteroli laski eniten, oli korkeampi sydänkuolleisuus. Lisäksi ryhmillä ei havaittu eroa valtimoiden kunnossa ruumiinavauksissa.

Ryhmä teki uuden analyysin, jossa yhdistettiin kaikkien vanhojen rasvatutkimusten tulokset niin, että mukana oli myös aikaisemmin julkaisemattomat tulokset.

Tämän uuden analyysin mukaan tyydyttyneen rasvan vaihtaminen runsaasti linolihappoa sisältävään kasviöljyyn laskee veren kolesterolia muttei laske kuolleisuutta sepelvaltimotautiin tai kuolleisuutta mistä tahansa syystä. Sydneyn ja Minnesotan tutkimusten julkaisuista pois jätetty tieto on johtanut siihen, että kasviöljyjen hyödystä on annettu aikaisemmin todellista myönteisempi kuva. Rasvateoriaa ei ole näytetty toteen.

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin eri tutkimuksissa

Tutkijat arvelevat, että vaikka joissakin lääketutkimuksissa LDL-kolesterolin alentaminen vähentää sydänkuolleisuutta, syynä laihoihin (tai olemattomiin) tuloksiin näissä rasvatutkimuksissa voisi olla linolihapon aiheuttama kudosten ja veren lipoproteiinien hapettuminen, joka puolestaan voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Suomessa yleisesti käytetyistä öljyistä rypsiöljyssä on karkeasti ottaen puolet vähemmän linolihappoa kuin maissiöljyssä, ja oliiviöljyssä puolestaan on noin puolet vähemmän linolihappoa kuin rypsiöljyssä.

Miksikö juuri Sydneyn ja Minnesotan ikävät tulokset jätettiin aikanaan julkaisematta? Sitä emme tiedä, mutta hieman epäilyttävältähän tuo vaikuttaa. Mahdollisesti kyseiset tutkijat olivat harmissaan, kun tulokset eivät sopineetkaan yhteen vallitsevan teorian kanssa. Ehkäpä he luulivat sen olevan merkki tutkimuksen epäonnistumisesta, mutta todellisuudessa rasvateoria oli epäonnistunut.

Tutkimus julkaistiin The BMJ (entiseltä nimeltään British Medical Journal) -lehdessä. Sen koko teksti on vapaasti kenen tahansa luettavissa. Re-evaluation of the traditional diet-heart hypothesis: analysis of recovered data from Minnesota Coronary Experiment (1968-73)

THL:n kolesteroliteoria on harhaanjohtava

THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen yrittää edistää valtion ravitsemuspolitiikkaa ja samalla johtaa kansalaisia harhaan osatotuuksiin perustuvalla kolesteroliteorialla.

Yle on painanut paniikkinappulaa äskettäin julkaistun rasvakoostetutkimuksen vuoksi ja julkaissut Erkki Vartiaisen harhaanjohtavan kolesteroliteorian nettisivuillaan kaksi kertaa reilun viikon sisällä. Vartiaisen kolesteroliteoria kuuluu seuraavasti:

On kaksi ihan varmaa asiaa: kolesteroli aiheuttaa sydäntauteja, ja kolesterolia alentamalla voidaan ehkäistä sydäntauteja. Lisäksi tiedämme aivan varmasti, että tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesterolia. Näistä ei ole mitään epäselvyyksiä, sanoi THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen.

Erkki Vartiainen puhuu teknisesti aivan totta, mutta hänen teoriansa perustuu kokonaisuudesta irroitettujen osatotuuksien yhdistämiseen siten, että siitä voidaan helposti tehdä virheellisiä johtopäätöksiä. Vartiainen haluaisi lukijan ajattelevan, että tyydyttynyt rasva aiheuttaa aivan varmasti sydäntauteja.

Käydään tässä Vartiaisen teoria läpi porras kerrallaan:

(Paljon yksinkertaisempi kahden lauseen rautalankamalli löytyy alempaa lihavoituna.)

1. ”Kolesteroli aiheuttaa sydäntauteja”

Siis mikä kolesteroli? THL:n tiedotus tuntuu perustuvan kokonaiskolesteroliin, joka oli tiedepiireissä kovaa huutoa monta vuosikymmentä sitten, kenties silloin, kun Vartiainen aloitteli omaa uraansa.

On tiedetty jo pitkään, että kolesterolin määrä veressä, kokonaiskolesteroli, on karkea sydäntautiriskin ennustaja. Samoin ”pahana” kolesterolina pidetyn LDL:n määrä on melko karkea riskin ennustaja. Sitä kuitenkin käytetään vielä nykyäänkin historiallisista syistä. Mittaus on edullista, ja niin on tehty ennenkin.

Karkean mittarin käyttämisessä on sellainen ongelma, että siitä seuraa sekä ns. vääriä positiivisia (huonolta näyttävät veriarvot mutta matala sydänriski) ja vääriä negatiivisia (hyvältä näyttävät veriarvot mutta korkea sydänriski). Haluaisitko kuulua jälkimmäiseen ryhmään ja sairastua, vaikka lääkäri kertoo riskisi oleva matala? Tai ensinmainittuun ryhmään ja pelätä turhaan huonojen veriarvojen vuoksi? Kansalle huono juttu, Vartiaisen rasvaopeille hyvä juttu.

Mikä kolesteroli niitä sydäntauteja sitten aiheuttaa? Ei ainakaan kokonaiskolesteroli. Se on Vartiaisen sepittämä osatotuus tai vaarallinen yksinkertaistus. Tämän hetken tiedon mukaan LDL-hiukkaset ovat itsenäinen syytekijä ja kolesteroliarvoista paras riskin ennustaja sydäntaudeille.

LDL-hiukkasten määrää (verikokeissa apoB tai LDL-P) ei aina voida päätellä LDL-kolesterolin määrästä (verikokeissa LDL-C, yleensä mitataan vain tämä), koska LDL-hiukkaset voivat olla eri kokoisia ja vaikuttaa eri tavalla LDL-kolesterolin määrään. Siksi tavanomainen LDL-mittaus antaa joskus harhaanjohtavaa tietoa.

Tavanomaisessa verikokeessa mitattavan HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhde kuvaa myös sydänriskiä paljon paremmin kuin LDL-kolesterolin määrä. Se on aika lailla yhtä hyvä riskin mittari kuin LDL-hiukkasten määrä.

2. ”Kolesterolia alentamalla voidaan ehkäistä sydäntauteja”

Mitä kolesterolia alentamalla? Osatotuus tämäkin kuten edellinen. Edellä mainituista syistä olennaista on LDL-hiukkasten määrän alentaminen eikä kokonaiskolesterolin alentaminen. Kokonaiskolesteroli tai LDL-kolesterolin määrä voivat usein laskea samaan aikaan ruokavaliosta, lääkityksestä ja elintavoista riippuen, mutta eivät välttämättä.

3. ”Tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesterolia”

Nyt päästään yhdistämään kolesteroliarvot ravintoon. Tyydyttynyt rasva vaikuttaa kokonaiskolesteroliin, LDL-kolesterolin määrään ja LDL-hiukkasten määrään eri tavalla. Se nostaa kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia jonkin verran, mutta nousu LDL-hiukkasten määrässä on melko olematon. Taas osatotuus Vartiaiselta, toinen.

Lisäksi tyydyttynyt rasva ei esiinny ruoissa yksinään. Sen kanssa on samassa paketissa myös tyydyttymätöntä (”pehmeää”) rasvaa, joka vaikuttaa kaikista ravintoaineista suotuisimmin LDL-hiukkasten määrään. Kun pohditaan eläinrasvan vaikutusta kolesteroliin, täytyy tietenkin ottaa huomioon sen sisältämien rasvahappojen yhteisvaikutus eikä pelkästään tyydyttynyttä rasvaa. Seuraava osatotuus, jo kolmas.

Kun otetaan huomioon kaikki rasvahapot ja kaikki kolesteroliarvot eikä pelkästään Vartiaisen kauppaamia osatotuuksia, niin voi ja naudanrasva vaikuttavat LDL-hiukkasten määrään lähes samalla tavalla kuin keskimääräinen hiilihydraatti. Voi ja naudanrasva eivät siis nosta LDL-hiukkasia hiilihydraatteihin verrattuna. Tämä tieto sopii hyvin yhteen laajojen väestötutkimuksien kanssa kanssa, joissa tyydyttynyt rasva ei ole lisännyt sydäntautien riskiä. Porsaan ja broilerin rasvassa on vähemmän tyydyttynyttä ja enemmän tyydyttymätöntä rasvaa, ja ne laskevat LDL-hiukkasten määrää keskimääräiseen hiilihydraattiin verrattuna, vaikka olisivatkin mielikuvien ”pahaa” eläinrasvaa.

Parasta LDL-hiukkasille on ”pehmeä” rasva. Sen saantia voi lisätä sekä kasvirasvaa että eläinrasvaa syömällä.

Menikö yli hilseen? Tässä lyhyempi rautalankamalli:

Kokonaiskolesteroli kertoo sydänriskistä vähän, LDL-hiukkasten määrä paljon. Eläinrasvan sisältämät rasvahapot yhdessä ovat LDL-hiukkasten määrän suhteen yhtä hyviä tai parempia vaihtoehtoja kuin keskivertohiilihydraatit.

Tässä vielä Erkki Vartiaisen osatotuudet korjattuina:

1. Olennaisinta ei ole kokonaiskolesteroli vaan LDL-hiukkasten määrä.

2. Tyydyttynyt rasva vaikuttaakin LDL-hiukkasiin eri tavalla kuin kokonaiskolesteroliin.

3. Eläinrasvan rasvahapot yhdessä vaikuttavat LDL-hiukkasten määrään suotuisammin kuin pelkkä tyydyttynyt rasva.

Havainnollistan Vartiaisen kikkailua vielä toisella tavalla. Esitän toisenlaisen teorian, joka on rakennettu samalla tavalla osatotuuksista kuin Vartiaisen kolesteroliteoria ja voi johdatella virheellisiin johtopäätöksiin.

Feikkiteoria: Tiedämme varmasti, että korkea HDL-kolesteroli on yhteydessä pienempään sydäntautien riskiin. Lisäksi tiedämme varmasti, että tyydyttynyt rasva nostaa HDL-kolesterolia. Siispä tyydyttyneen rasvan täytyy suojata sydäntaudeilta.

Tämä feikkiteoria on tietenkin yhtä lailla virheellinen kuin Vartiaisen kolesteroliteoria. Tämäkin teoria on teknisesti totta, mutta siinä on poimittu osatotuus kolesteroliarvojen merkityksestä  ja osatotuus tyydyttyneen rasvan vaikutuksesta niihin. Tyydyttynyt rasva ei suojaa sydäntaudeilta vaan on nykytiedon mukaan neutraali. Ei siis suojaa eikä altista.

Tällaista osatotuuksista viritettyä soopaa siis levitetään THL:n johdolta valtion tiedotusvälineelle.

Lähetän tästä artikkelista kopion Vartiaiselle. Jos hän haluaa puolustaa teoriaansa, niin lisään hänen vastauksensa tänne myöhemmin.

Lue myös: Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia (hiilihydraattien ja eri rasvojen tutkittu vaikutus LDL-hiukkasten määrään)

Näin Itä-Suomen yliopisto taikoi ”Itämeren ruokavaliosta” terveellisen

Itä-Suomen yliopiston toilailut eivät valitettavasti päättyneet surullisenkuuluisaan D-vitamiinitutkimukseen. Nyt yliopisto promotoi ns. Itämeren ruokavaliota peukaloimalla tutkimuksen vertailuryhmää.

Jonkin aikaa sitten uutisoitiin laajalti, että oliiviöljyn tai pähkinöiden lisääminen Välimeren ruokavalioon laski riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Ei mennyt kauaakaan, kun Itä-Suomen yliopiston tiedotuskoneisto ryhtyi raksuttamaan: Itse asiassa Itämeren ruokavalio onkin koostumukseltaan lähes samanlainen kuin Välimeren ruokavalio. Ja tietenkin vähintään yhtä terveellinen. Käyttäkää siis rypsiöljyä ja täysjyväruisleipää.

Tiedotus perustui SYSDIET-projektin tutkimukseen, jossa Itämeren ruokavaliota verrattiin keskimääräiseen pohjoismaiseen ruokavalioon vajaan puolen vuoden ajan. Päätutkija oli Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta. Paperiin oli kirjoittanut nimensä myös iso liuta muita tutkijoita eri Pohjoismaista.

Mitä tutkijat sitten tekivät? Ohjeistivat koeryhmän noudattamaan Itämeren ruokavaliota ja vertailuryhmän jatkamaan tavanomaisella ruokavaliollaan? Kuulostaa järkevältä, vai mitä? Niin ei kuitenkaan käynyt. Tutkijat käskivät vertailuryhmää syömään oikein epäterveellisesti.

Vertailuryhmän käskettiin syödä vähintään 25 % energiasta vähäkuituista vehnäleipää eli ns. höttöhiilaria. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja he saivat syödä ainoastaan 200 – 250 grammaa, ja mustikoita ei lainkaan. Rasvana sai käyttää ainoastaan voita tai muuta maitorasvapohjaista levitettä. Kasviöljyn ja pähkinöiden käyttö oli ilmeisesti kielletty. Kalaa sai syödä korkeintaan yhdellä aterialla viikossa. Sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia, jogurtteja ja mehuja oli lupa käyttää rajattomasti.

Koeryhmän Itämeren ruokavaliolla viljatuotteet olivat täysjyvää. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syötiin vähintään 500 grammaa päivässä. Rasvana käytettiin rypsiöljyä, margariinia, pähkinöitä ja siemeniä. Maitotuotteet olivat vähärasvaisia. Kalaa syötiin vähintään 3 kertaa viikossa. Sokeroituja juomia ja mehuja tietenkin vältettiin.

Ruokavalioiden noudattamista tehostettiin ilmaisilla ruoilla. Itämeren ruokavalion noudattajille annettiin täysjyväviljatuotteet, marjat, rypsiöljyt ja jopa kalat. Varsin anteliasta. Vertailuryhmä sai niitä edellä mainittuja höttöhiilareita ja maitorasvapohjaista levitettä.

Vertailuryhmän ruokavalio oli ehkä Matti Uusituvan ja muiden tutkijoiden mielestä tavanomainen pohjoismainen ruokavalio, mutta koehenkilöt itse eivät kokeneet tilannetta samalla tavalla. Yli neljännes (27 %) vertailyryhmän koehenkilöistä lopetti tutkimuksen kesken, koska ruokavalio oli heidän mielestään niin epäterveellinen. Varsin kummallista, että heidän oma tavanomainen ruokavalionsa olisi ollut heidän itsensä mielestä liian epäterveellinen… Vai onnistuiko Uusitupa sattumalta poimimaan kaikki terveystietoisimmat ihmiset mukaan tutkimukseen? Koeryhmästä tutkimuksen lopetti vain 8 %.

Kun vertailuryhmän ruokavaliosta tehdään oikein epäterveellinen, niin mitä siitä seuraa? Koeryhmän ruokavalio, tässä tapauksessa ”Itämeren ruokavalio”, näyttää terveellisemmältä kuin se todellisuudessa onkaan. Simsalabim, sanoi Matti Uusitupa ja Itä-Suomen yliopisto.

Entä lopputulokset? Yritys oli tutkijoilla kova, mutta erot ryhmien terveydessä jäivät varsin pieniksi. Insuliiniherkkyydessä ja verenpaineessa ei tullut eroja. Koeryhmällä muutos kolesteroliarvoissa oli parempi kuin vertailuryhmällä. Vertailuryhmällä tulehdusarvo IL-1 Ra nousi, koeryhmällä se pysyi ennallaan.  Olisiko aidolla vertailuryhmällä tullut mitään eroa Itämeren ruokavalion hyväksi?

Mielenkiintoisena yksityiskohtana päätutkija Matti Uusitupa ilmoitti, ettei hänellä ole taloudellisia sidonnaisuuksia. En missään tapauksessa ole sidonnaisuuksien ilmoituskäytännön asiantuntija, ja olen mahdollisesti aivan väärässä, mutta tiedelehden eettiset ohjeet edellyttävät ilmoittamaan mm. luentopalkkiot ja tutkimusrahoituksen sellaisilta tahoilta, jotka voivat julkaisusta hyötyä. Uusituvan taloudellisista sidonnaisuuksista mm. rypsiöljyn ja täysjyväviljatuotteiden valmistajiin voi lukea lisää täällä.

Lähiruoka on monella tapaa hieno asia, mutta kannattaako sitä tällä tavalla markkinoida? Kuuluvatko margariini, vähärasvaiset maitotuotteet ja pähkinät Itämeren ruokavalioon?

Tutkimus julkaistiin Journal of Internal Medicine -lehdessä. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome – a randomized study (SYSDIET)

Päivitys 18.3.2013

Päätutkija Matti Uusitupa vastaa kritiikkiin:

”Kontrolliruokavalio suunniteltiin ”tavanomaiseksi” ruokavalioksi, joten ruokavalio terveystietoisilla tutkittavilla jkv. huononi tutkimussuunnitelman mukaisesti. Emme tietenkään ”pakottaneet”  ketään muuttamaan ruokavaliotaan. Tutkimus tehtiin vapaaehtoisilla. Suurempi keskeyttäneiden määrä selittynee sillä, että tutkittavat eivät kontrolliruokavalioryhmässä halunneet huonontaa ruokavaliotaan.”

”Tutkimukseen saatiin tietyt tuotteet ilmaiseksi. Yritykset on ilmoitettu asianmukaisesti acknowledgement- osassa. Kyseessä on puhtaasti akateeminen tutkimus. Kenelläkään tutkijoista ei ole sidonnaisuuksia, palkkioita tms. jotka olisivat voineet vaikuttaa tämän tutkimuksen riippumattomuuteen. Tutkimuksen rahoitus on selvitetty tarkoin myös acknowledgementissa.”

THL – Tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

THL:n pääjohtaja ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Puska on väittänyt lukuisissa haastatteluissa ja keskusteluissa, että suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat tuhansiin tutkimuksiin.

THL on ottanut kantaa ajankohtaiseen rasvakeskusteluun nettisivuillaan artikkelissa Kysymyksiä ja vastauksia rasvasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Artikkelin loppuun on liitetty 15 tutkimuksen luettelo, joiden ilmeisesti pitäisi tukea valtion rasvapolitiikkaa. Tukevatko ne? Käyn tässä kirjoituksessa läpi kaikki nämä 15 tutkimusta.

Burr ym, Lancet 1989;2:757-61

Tämä tutkimus on THL:lta varsin nolo valinta lähteeksi, koska ravitsemussuosituksissa neuvotut rasvan vähennys, tyydyttyneen rasvan korvaus monityydyttymättömällä ja viljakuidun saannin lisäys eivät vaikuttaneet sydäntautitapahtumiin tai kuolleisuuteen. Ainoastaan rasvaisen kalan syönnin lisäys vähensi kuolleisuutta.

De Lorgeril ym. Circulation 1999; 99:779-85.

Tämä on kuuluisa Lyon Diet Heart Study, yksi harvoista menestyksekkäistä ruokavaliokokeista. Tutkimuksessa tehtiin useita ruokavaliomuutoksia: Lisää leipää, juureksia, vihreitä kasviksia, kalaa ja hedelmiä. Lihansyöntiä vähennettiin ja painotettiin siipikarjaan. Voi ja kerma vaihdettiin rypsiöljypohjaiseen erikoismargariiniin, jossa oli korkea omega-3-pitoisuus. Lisäksi käytettiin oliiviöljyä, rypsiöljyä ja kohtuullisesti viiniä aterioilla.

Tutkimuksen koeryhmällä sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä kuolemia ja tautitapahtumia oli huomattavasti vähemmän kuin vertailyryhmällä. Tuloksia ei voida varmuudella laskea yksittäisen muutoksen eduksi, koska kyseessä oli monen muutoksen koe. Edun syynä saattaa kuitenkin olla 4,5-kertainen ero omega 6/3-suhteessa, sillä tämän tutkimuksen muilla muutoksilla ei ole muissa tutkimuksissa koskaan saavutettu vastaavaa etua.

Tutkimuksen tulokset eivät tue THL:n kolesteroliteoriaa, sillä koe- ja vertailuryhmien kokonaiskolesterolissa ja LDL-kolesterolissa ei ollut eroa.

Erlund ym. Am J Clin Nutr 2008;87:323-331

Tämä tutkimus kertoo marjojen syönnin eduista, eikä siten liity rasvakeskusteluun.

Jakobsen ym Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32

Kyseessä on tilastollinen analyysi eri rasvojen ja hiilihydraattien yhteydestä sepelvaltimotautiin 11 seurantatutkimuksessa. Tutkijat spekuloivat, että tyydyttyneen rasvan vaihto monityydyttämättömään laskisi tautitapahtumien ja kuolemien määrää. Vastaavasto tyydyttyneen rasvan vaihto hiilihydraatteihin nostaisi tautitapahtumien määrää.

Näitä spekulaatioita rasvamuutoksista ei ole toistaiseksi näytetty toteen kokeellisissa tutkimuksissa. Ks. Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret. Mielenkiintoista kuitenkin on, että hiilihydraatit saattavat olla sydänterveyden kannalta huonoin vaihtoehto, mutta siltikin valtio suosittelee niitä saatavaksi 55 % energiasta – huomattavasti enemmän kuin tyydyttyneitä tai monityydyttymättömiä rasvoja.

Jula ym. JAMA. 2002 Feb 6;287(5):598-605.

Tässä tutkittiin statiinien ja useiden yhtäaikaisten ruokavaliomuutosten (rasvamuutos, omega-3, hedelmät, kasvikset, kuitu) vaikutusta veren kolesteroliarvoihin, insuliiniin ja antioksidantteihin miehillä, joilla oli korkeat kolesteroliarvot. Ruokavaliomuutokset laskivat kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia, mutta ne laskivat myös sydäntaudeilta suojaavaa HDL-kolesterolia. Tautitapahtumia tai kuolemia ei tässä lyhyessä kokeessa mitattu.

Lindström ym. Diabetologia 2006;49:912-920.

Kyseessä on suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS). Tutkimus osoitti, että ravitsemussuositusten noudattaminen, laihdutus ja liikunta yhdistettyinä viivästyttävät kakkostyypin diabetekseen sairastumista. Emme voi siis varmuudella tietää yksin ruokavalion koostumuksen vaikutusta, mutta tutkijoiden itsensä mielestä ero perustui lähinnä laihdutukseen.

Tutkimuksesta on julkaistu useita artikkeleita, mutta tässä nimenomaisessa THL:n viittaamassa artikkelissa esitetään, että korkeampi rasvan kokonaissaanti oli yhteydessä diabetekseen sairastuvuuteen. Tämä on varsin ymmärrettävä tilastollinen yhteys, sillä tutkimuksessa nimenomaan yhdistettiin vähärasvainen ruokavalio laihdutukseen ja liikuntaan, ja runsasrasvaista vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavaa koeryhmää ei ollut mukana.

Marchioli ym. Circulation 2002;105:1897-1903

Tässä tutkimuksessa kalaöljykapseleiden syönti laski huomattavasti sydänpotilaiden kuolleisuutta.

Mensink ym. Am J Clin Nutr 2003;77:1146-55

Tässä koostetutkimuksessa yhdistettiin 60 eri kokeellisen tutkimuksen tiedot rasvojen ja hiilihydraattien vaikutuksesta kolesteroliarvoihin. HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhteeseen monityydyttymätön rasva vaikuttaa edullisimmin, tyydyttyneen rasvan ja hiilihydraattien ollessa samanveroisia. Kaikki rasvat, myös tyydyttynyt, vaikuttavat triglyserideihin ja LDL-kolesterolin partikkelilaatuun edullisemmin kuin hiilihydraatit.

Hiilihydraatit ovat siis kolesteroliarvojen kannalta epäterveellisin vaihtoehto, mutta silti valtio suosittelee niitä saatavaksi 55 % energiasta – huomattavasti enemmän kuin tyydyttyneitä tai monityydyttymättömiä rasvoja.

Mozaffarian ym Plos Medicine 2010;7(3):e1000252 doi:10.1371/journal.pmed.1000252

Tässä koostetutkimuksessa yhdistettiin tiedot useista kokeellisista tutkimuksista, joissa tyydyttynyttä rasvaa vaihdettiin monityydyttymättömään. Kun tutkimusten kokonaisuus otettiin huomioon, rasvan vaihdos laski hieman sydäntautitapahtumia. Koosteeseen otettiin kuitenkin mukaan kaksi tutkimusta, joissa rasvavaihdoksen itsenäinen vaikutus on kyseenalainen. Ilman näitä kahta tutkimusta koosteen tulos ei olisi ollut tilastollisesti merkitsevä.

Toinen vastaava koostetutkimus (Mente, 2009), johon THL ei jostakin syystä viitannut, tuli sellaiseen lopputulokseen, ettei rasvan vaihdoksesta ole etua. Lisätietoja: Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret

Oh DY ym Cell 2010;142:687-698.

Tämä tutkimus käsittelee kalan omega-3-rasvahappojen vaikutusta tulehduksen ehkäisemiseen hiirillä.

Simell ym. Int J Epidemiol 2009;38:650-5.

Tässä on kyseessä suomalainen STRIP-tutkimus Turusta. Kyseessä oli jälleen monen yhtäaikaisen muutoksen koe: Vähän rasvaa, vain kolmannes tyydyttynyttä rasvaa, vähän kolesterolia, vähärasvaisia maitotuotteita, margariini- tai kasviöljylisä, säännöllisiä ravitsemusterapeutin tapaamisia, kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, vähän suolaa, pieniä annoskokoja ja passiivisen sekä aktiivisen tupakoinnin rajoittamista.

Tutkimuksessa havaittiin, ettei rasvamuutos vaaranna lasten kehitystä. Vaikutukset sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin olivat vaatimattomia. 14 vuoden kohdalla apolipoproteiinien ApoA-I ja ApoB suhteessa, joka on kolesteroliarvoista paras sydänongelmien ennustaja, ei ollut eroa koeryhmän ja vertailuryhmän välillä.

Tutkijat raportoivat, että 11 vuoden kohdalla koeryhmän poikien verisuonten kunto oli parempi kuin vertailyryhmällä, mutta toisaalta tähän vaikuttaa passiivinen tupakointi, jota tutkimuksessa pyrittiin vähentämään.

Stamler J. Am J Clin Nutr 2010;91:497-9

Tämä ei ole tutkimus vaan pääkirjoitus tiedelehdessä. Kirjoitus viittaa koostetutkimukseen, jonka mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

Vartiainen ym. Int J Epid 2010;39:504-518.

Tässä artikkelissa Pekka Puska, Erkki Vartiainen ja kumppanit spekuloivat, että kolesterolitason ja verenpaineen lasku ja tupakoinnin väheneminen selittävävät suuren osan sydänkuolemien laskusta Suomessa.

Vessby ym. Diabetologia 2001;44:312-319

Tässä artikkelissa Matti Uusitupa, Bengt Vessby ja kumppanit esittävät, että kertatyydyttymätön rasva olisi insuliiniherkkyydelle parempi vaihtoehto kuin tyydyttynyt rasva, vaikka kokeessa ryhmien ero insuliiniherkkyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,0534, taulukko 4).

Myöhemmin julkaistu tutkimuskooste kertoo, että useimmissa tutkimuksissa (12/15) rasvan laadulla ei ole ollut vaikutusta insuliiniherkkyyteen. Samoin kertovat myös kaksi koosteen jälkeen julkaistua tuoreempaa tutkimusta (1, 2). Jostakin syystä THL viittaa kuitenkin pelkästään Uusituvan ja kumppaneiden epärehelliseen esitykseen.

Yokoyama ym. Lancet 2007; 369: 1090-98

Tässä tutkimuksessa kalaöljylisä (EPA) vähensi lievästi sydäntautitapahtumia japanilaisilla sydänpotilailla.

Yhteenveto

THL:n siteeraamat tutkimukset tukevat THL:n politiikkaa rasvaisen kalan syönnin hyödyllisyydestä, mutta eivät tue politiikkaa eläinrasvan vaihdosta kasvirasvaan. Kalakin on eläin!

Osa luetteloon valituista tutkimuksista on valikoitu epärehellisesti niin, että ne eivät edusta kaiken tutkitun tiedon kokonaiskuvaa. Osassa tutkimuksista halutaan esittää hyödyn tulevan rasvamuutoksesta, vaikka yhtäaikaisesti on tehty useita muutoksia. Tutkimukset eivät myöskään tue suositeltua vähärasvaista ja runsashiilihydraattista ruokavaliota. Kovin vähissä on valtion rasvapolitiikkaa tukeva näyttö.

Tiedustelin THL:n viestinnästä kuka artikkelin on kirjoittanut ja kuka sen oikeellisuudesta vastaa. Sen on kuulemma kirjoittanut ”THL:n asiantuntijaryhmä”, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Erkki Vartiainen, Suvi Virtanen, Tiina Laatikainen, Antti Jula, Jarmo Virtamo, Antti Uutela, Marja-Leena Ovaskainen, Merja Paturi, Matti Jauhiainen ja Pekka Puska.

Kasvissyöntipropagandaa Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat uutisoi 9.9. nettisivuillaan tuoreesta tutkimuksesta otsikolla Tutkimus: Karppaajan kannattaa suosia kasvikunnan tuotteita. Uutisessa on lukuisia tahattomia tai tahallisia virheitä, joiden vuoksi lukijalle saattaa jäädä virheellinen mielikuva tutkimuksen tuloksista. Jutun kirjoittaneen toimittajan nimeä ei julkaistu.

Heti ensimmäinen lause on virheellinen: Vähähiilihydraattista ruokavaliota suosivan kannattaa syödä tarvitsemansa lisäproteiinit kasvikunnasta peräisin olevina tuotteina. Ensinnäkin, vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaja ei tarvitse lisäproteiinia.  Toiseksi, tutkimuksen henkilöillä ei ollut suurtakaan eroa kasvikunnan proteiinin saannissa.

HS jatkaa: Tutkimuksen aineistossa oli 129 716 amerikkalaista naista ja miestä, jotka olivat omin päin päätyneet ”karppaamaan” eli suosimaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Todellisuudessa kyse oli kaikista henkilöistä kahdessa suuressa terveystutkimuksessa. Henkilöt eivät noudattaneet vähähiilihydraattista ruokavaliota, sillä heidän hiilihydraattien saantinsa vaihteli 35 ja 60 energiaprosentin välillä. VHH-ruokavaliossa hiilihydraatteja syödään yleensä vain noin 20 % energiasta tai vähemmän.

HS:Tutkijoiden mukaan kasvis- ja lihansyöjien kuolleisuudessa oli pieni, mutta tilastollisesti merkittävä ero. Kasvissyönnistä ei myöskään ei ollut kyse, sillä tutkimuksen henkilöt söivät eläinrasvaa ja -proteiinia vähintään 30 prosenttia energiastaan.

Mitä siis oikeasti tutkittiin? Tutkijat seurasivat kahteen suureen yhdysvaltalaiseen terveystutkimukseen osallistuneita miehiä ja naisia 20-26 vuoden ajan. Henkilöiden ruokailutottumuksia seurattiin kyselylomakkeilla. Tutkijat loivat eräänlaisen vähähiilihydraattisen pisteytyksen; suuremmat pisteet saivat tavanomaista vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän proteiinia ja rasvaa syöneet henkilöt. Lisäksi luotiin erilliset pisteytykset, joihon yhdistettiin vielä ruokailun painottuminen eläin- tai kasvikunnan tuotteisiin.

Kyse ei kuitenkaan ollut todellisesta vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, sillä vähitenkin hiilihydraatteja syöneet henkilöt söivät kuitenkin reilusti enemmän hiilihydraatteja kuin vhh-ruokavalioiden noudattajat. Lisäksi runsaampi proteiinin syönti ei ole vhh-ruokavaliossa tarpeen.

Tutkimuksen tulosten mukaan korkea eläinkuntaan painottuva vhh-pisteytys oli yhteydessä suurempaan kuoleman riskiin ja kasvikuntaan painottuva vhh-pisteytys oli yhteydessä pienempään kuoleman riskiin. Pelkän tutkimuksen tiivistelmän lukemalla voisi siis helposti pönkittää kasvissyöntiaatetta, mutta vastuullisen toimittajan olisi syytä perehtyä tutkimuksen sisältöön tarkemmin.

Tutkimuksen tiedoista ilmenee, että kasvispainotteisen pisteytyksen tarkimmilla ja laiskimmilla noudattajilla ei ollut niin paljon eroa, kuin annetaan ymmärtää. Eläinkunnan tuotteiden syönti oli heillä aika lailla samaa luokkaa, kuten myös kasvikunnan proteiinin syönti. Suuremmat erot ruokavaliossa olivat ainoastaan kasvirasvan ja omega-3-rasvahappojen syönnissä. Nämä rasvahapot saattavat selittää eron kuolleisuudessa. Niitä saa esim. rypsiöljystä, rasvaisesta kalasta tai kalaöljykapseleista. Elimistö pystyy hyödyntämään omega-3-rasvahapoja kuitenkin paremmin kalaöljystä kuin kasviöljystä.

Eläinkuntaan painottuvan pisteytyksen tarkimmat noudattajat painoivat enemmän ja tupakoivat enemmän kuin laiskimmat noudattajat, mikä saattaa selittää osan erosta. Ruokavaliossa merkittävät erot olivat eläinproteiinin ja -rasvan syönti. Proteiinin kokonaismäärä nousi turhankin suureksi, sillä pisteytys painotti myös proteiinin määrää. Tämä herättää kysymyksen yhdysvaltalaisten lihajalosteiden laadusta. Prosessoituja lihatuotteita ei eritelty kyselylomakkeilla.

Tämän tyyppiset seurantatutkimukset eivät pysty osoittamaan luotettavasti syy- ja seuraussuhteita, koska kaikkia osatekijöitä henkilöiden ruokavaliosta ja terveyskäyttäytymisestä ei voida seurata ja ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Kasviöljyjen mahdollista terveellisyyttä voidaan tutkia tarkemmin satunnaistetuilla ruokavaliokokeilla, mutta sellaisten tulokset ovat olleet toistaiseksi vaatimattomia.

Varsinainen tutkimusraportti julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Low-Carbohydrate Diets and All-Cause and Cause-Specific Mortality