Maailman sydänjärjestön puheenjohtaja: ravitsemussuositukset lienevät olleet vahingollisia

Päivitetty 29.8.2017. Maailman sydänjärjestön entinen puheenjohtaja Salim Yusuf antoi kyytiä vanhoille uskomuksille kardiologian konferenssissa.

”Kun syöt hampurilaisen, heitä sämpylä pois ja syö pihvi.” -Salim Yusuf

Päivitetty 20.2.2017: Salim Yusuf on Maailman sydänjärjestön entinen puheenjohtaja. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on David Wood.

Maailman sydänjärjestö (World Heart Federation, WHF) on sydänjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu lähes 200 järjestöä yli sadasta eri maasta, myös Suomen Sydänliitto. Sen entinen puheenjohtaja, professori Salim Yusuf on maineikas sydäntautilääkäri ja tutkija. Hän oli vuonna 2011 maailman toiseksi siteeratuin tutkija. Myös Pekka Puska on toiminut aikaisemmin Maailman sydänjärjestön puheenjohtajana.

Yusuf esitteli kardiologian konferenssissa Davosissa Sveitsissä 12. helmikuuta tutkimustuloksia uudesta laajasta sydän- ja verisuonitauteihin liittyvästä PURE-tutkimuksesta, jossa on ollut mukana 150 000 henkilöä 17 eri maasta.

Tutkimuksen mukaan hiilihydraattien syönti oli yhteydessä suurempaan riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja rasvan syönti oli yhteydessä pienempään riskiin. Rasvoista erityisesti kertatyydyttymätön rasva oli yhteydessä pienempään riskiin. Tyydyttyneellä ja monityydyttymättömällä rasvalla ei ollut yhteyttä riskiin.

Yusuf antoikin kyytiä Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Amerikan sydänliitto AHA:n suosituksille, joissa on pyritty juuri päinvastoin vähentämään rasvan ja lisäämään hiilihydraattien syöntiä. Hän totesi, että suositukset ovat todennäköisesti olleet vahingollisia, ja lisäsi, ettei nykysuosituksella vähentää tyydyttyneen rasvan käyttöä ole tieteellistä perustaa.

Tutkimuksessa maitotuotteiden tyydyttynyt rasva oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Yusuf totesi, ettei vähärasvaisten maitotuotteiden suosimisen tueksi ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Maitorasva pikemminkin suojaa sv-taudeilta.

Punaisen tai valkoisen lihan tyydyttyneellä rasvalla ei ollut selkeää yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Valkoinen liha saattaa olla hieman suojaavaa.

Hedelmät ja palkokasvit suojasivat tutkimuksessa sydän- ja verisuonitaudeilta. Hedelmien kohdalla suojaava määrä oli melko pieni. Jo yhdestä kolmeen annosta viikossa antoi varsin suuren suojan. Yusuf itse suositteli kahta hedelmää päivässä.

Yusufin mukaan tutkijat ovat erehtyneet tyydyttyneen rasvan suhteen, koska huomio on keskitetty pelkästään veriarvoihin. Tyydyttynyt rasva nostaa kyllä LDL-kolesterolia muttei lisää varsinaista sairastumisen riskiä. Ja kun katsotaan tarkempia kolesteroliarvoja (apolipoproteiinit B ja A), rasvojen ja hiilihydraattien vaikutus kolesteroliarvoihin vastaa paremmin todellista sairastumisriskiä.

Yusufin mukaan tutkimuksen pääviesti oli seuraavanlainen:

• Tyydyttynyt (”kova”) rasva ei ole haitallista sellaisina määrinä, joita valtaosa ihmisistä syö
• Kertatyydyttymätön rasva suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta
• Monityydyttymättömällä rasvalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin
• Hiilihydraattien runsas saanti (yli puolet energiasta) on todennäköisesti suurin syyllinen
• Kohtuullinen suolan käyttö (7,5 – 12,5 grammaa suolaa päivässä) on paras vaihtoehto. Liian vähän tai liikaa on pahasta.
• Hedelmät ja palkokasvit suojaavat sv-taudeilta
• Kasvikset suojaavat hieman sv-taudeilta tai niillä ei ole vaikutusta
• Kalalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin
• Kananmunilla ei ole vaikutusta sv-tauteihin

Tämän Yusufin esittelemän tuoreen tutkimuksen tulokset vastaavat varsin hyvin vuonna 2009 julkaistun laajan sepelvaltimotautiin liittyvän katsausartikkelin tuloksia. Lue lisää: Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi

Kertatyydyttymätöntä rasvaa on reilusti mm. oliiviöljyssä ja muissa kasviöljyissä, pähkinöissä ja sian ja broilerin rasvassa, ja sitä on kohtalaisia määriä lähes kaikissa rasvoissa.

Lähde: Videotallenne Yusufin esityksestä (Video näyttäisi olevan poistettu. Kommenttiosiosta alta voi löytyä toimiva linkki.)

Päivitys 29.8.2017

Tutkimuksen tuloksia on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa vertaisarvioidussa tiedelehdessä. Yusufin aikaisemmin kertomat tutkimustulokset tarkentuivat seuraavin osin:

• Hedelmien, palkokasvien ja erityisesti kypsentämättömien kasvisten käyttö oli yhteydessä pienempään ennenaikaisen kuoleman riskiin.
• Hiilihydraattien käyttö oli yhteydessä suurempaan ennenaikaisen kuoleman riskiin.
• Kaikenlaisten rasvahappojen eli tyydyttyneen (tätä kutsutaan ”kovaksi”), kertatyydyttymättömän ja monityydyttymättömän rasvan (näitä kahta kutsutaan ”pehmeäksi”) käyttö oli yhteydessä pienempään ennenaikaisen kuoleman riskiin. Tyydyttymättömällä (”pehmeällä”) rasvalla riski oli hieman pienempi kuin tyydyttyneellä (”kovalla”).

Lisäksi vielä pari omaa havaintoani:

• Tutkimuksen väestöllä hiilihydraattien käyttö vaihteli noin 40 – 80 prosentissa energiasta ja rasvan käyttö noin 10 – 40 prosentissa energiasta. Tässä väestössä pisimpään elivät ne, joilla hiilihydraattien käyttö oli skaalan alapäässä ja rasvan käyttö skaalan yläpäässä. Se vastaa melko hyvin suomalaisia ravitsemussuosituksia, jos hiilihydraatteja käytetään suositellun skaalan alarajan verran ja rasvaa suositellun skaalan ylärajan verran. Lyhyimpään eläneiden ruokavalio oli hyvin vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen eikä mahdu suomalaisiin ravitsemussuosituksiin.
• Tämä tutkimus ei kerro, olisiko vielä terveellisempää laskea hiilihydraattien määrää alle 40 prosenttiin energiasta ja vastaavasti nostaa rasvan määrää yli 40 prosenttiin.
• Aikaisemmasta tiedosta poiketen tässä päivityksessä mainitut erot havaittiin kokonaiskuolleisuudessa (eli ennenaikaisen kuoleman riskissä) muttei kaikilta osin sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa.

Lähteet:

The Lancet – Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study
The Lancet – Associations of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort study
The Lancet Diabetes & Endocrinology – Association of dietary nutrients with blood lipids and blood pressure in 18 countries: a cross-sectional analysis from the PURE study

Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa

Finravinto-tutkimuksen mukaan eläinrasvan osuus on noin 58 % ja kasvirasvan 42 % kaikesta rasvasta. Vastaavasti eläinproteiinin osuus on noin 72 % ja kasviproteiinin 28 % kaikesta proteiinista.

Tämän kirjoituksen kaaviokuvat on laadittu Finravinto 2012 -tutkimuksen sähköisen liitetaulukon 7 pohjalta. Aineistona on 25-64-vuotiaita miehiä ja naisia. Osaa taulukon raaka-aineluokista ei ollut mahdollista jakaa täsmällisesti eläin- ja kasvikuntaan, joten muutaman prosenttiyksikön virhe on mahdollinen.

Seuraavissa kuvissa on merkittävät rasvan ja proteiinin lähteet suomalaisten ruokavaliossa. Numero tarkoittaa prosenttiosuutta kaikesta rasvasta tai proteiinista.

Seuraavissa kuvissa on vielä rasvan ja proteiinin jakautuminen eläin- ja kasvikunnan tuotteisiin.

Eläinrasvaa saadaan pääasiassa maitotuotteista, lihasta, voista ja rasvaseoksista. Niiden lisäksi myös hieman kalasta ja kananmunista. Kasvirasvan yleisimpiä lähteitä ovat öljyt, margariinit, kasvirasvalevitteet, palkokasvit, pähkinät ja rasvaseokset.

Eläinproteiini tulee pääasiassa lihasta ja maitotuotteista. Lisäksi eläinproteiinia saadaan hieman kalasta ja kananmunista. Kasviproteiinin ylivoimaisesti yleisin lähde ovat viljatuotteet. Hieman kasviproteiinia saadaan myös palkokasveista ja pähkinöistä.

Mikael Fogelholm, paleoruokavalio ja muunneltu totuus

Helsingin Sanomat kirjoitti paleoruokavaliosta, ja artikkelissa haastateltu ravitsemusasiantuntija Mikael Fogelholm jatkoi tuttuun tapaansa totuuden rajojen venyttämistä.

HS:n nettisivuilla julkaistiin 12.6. artikkeli Viisi väitettä paleoruokavaliosta. Siinä haastateltiin ruokavaliota itse noudattavaa Jaakko Savolahtea ja asiantuntijana Mikael Fogelholmia.

Fogelholm sanoi: ”[Maidon ja viljan puutteesta] Voi ol­la [haittaa ihmiselle]. Mai­to­tuot­tei­den ja täys­jy­vä­vil­jan jät­tä­mi­seen pois ruo­ka­va­lios­ta ei löy­dy mi­tään tie­teel­lis­tä tai ter­vey­del­lis­tä pe­rus­tet­ta.” Myöhemmin hän jatkoi: ”Ne pa­leo­liit­ti­tut­ki­muk­set, joi­hin olen tu­tus­tu­nut, ovat kos­ke­neet pien­ten ryh­mien ly­hyt­kes­toi­sis­ta laih­du­tus­ta.”

Tähän mennessä on julkaistu ainakin viisi ruokavaliotutkimusta (ks. linkit), joissa koehenkilöt on satunnaistettu syömään joko täysjyväviljaa tai ei ollenkaan viljaa. Tällaiset ns. satunnaistetut kontrolloidut kokeet (RCT) ovat eri tyyppisten tutkimusten joukossa parhaita osoittamaan todellisia syy- ja seuraussuhteita.

Kaikissa viidessä tutkimuksessa viljaton ruokavalio oli terveellisempi kuin täysjyväviljaan painottuva ruokavalio. Tutkimuksista uusin ja suurin tehtiin Ruotsissa ja julkaistiin tänä vuonna. Kyseisessä tutkimuksessa oli mukana 70 naista ja se kesti 2 vuotta. Se ei siis todellakaan ollut pieni ja lyhytkestoinen tutkimus, kuten Fogelholm väittää.

Tutkimuksessa olivat vastakkain viljaton paleoruokavalio ja pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukainen täysjyväviljaan painottuva ruokavalio. Mikael Fogelholm oli itse mukana suositukset laatineessa työryhmässä.

Onko hieman noloa, että Fogelholmin kritisoima paleoruokavalio on tutkitusti terveellisempi kuin Fogelholmin itsensä laatiman suosituksen mukainen ruokavalio? Sitä ei ainakaan kannata kertoa toimittajalle!

Miksei Fogelholm kertonut tutkimuksesta toimittajalle? Entä, jos hän ei olekaan tutustunut kyseiseen tutkimukseen? Siitäkään ei ole kyse, sillä hän kommentoi itse tutkimusta Twitterissä tammikuussa: ”Ei yllättävää, tulos aika lailla sama kuin VHH-tutkimuksissa.” Minäkään en yllättynyt tuloksesta, koska kaikissa aikaisemmissakin tutkimuksissa viljaton ruokavalio on ollut terveellisempi.

Vihreän liiton jäsen Mikael Fogelholm jatkaa artikkelissa myös lihan vastaista kampanjointiaan: ”Pu­nai­sen li­han mää­rä pa­leo­ruo­ka­va­lios­sa on ter­vey­den kan­nal­ta huo­les­tut­ta­van suu­ri. On kiis­ta­ton to­sia­sia, et­tä li­haa run­saas­ti syö­vil­lä on enem­män sai­rauk­sia ja suu­rem­pi kuol­lei­suus kuin li­haa vä­hän syö­vil­lä.”

Kiistaton tosiasiako? Kuinkahan Fogelholm sitten selittää sen, että jättimäisessä eurooppalaisessa koostetutkimuksessa eniten ja vähiten tuoretta punaista lihaa syöneillä oli aivan yhtä suuri kuolleisuus? Miksi tuo ”kiistaton tosiasia” ei näy Euroopassa? Fogelholmin viittaamia yhteyksiä löytyy lähinnä Yhdysvalloista, jossa punainen liha tuotetaan eri tavalla kuin Suomessa ja nautitaan kovin usein hampurilaisaterian seurassa.

Sopiiko tällainen totuuden muunteleminen ravitsemustieteen professorin ja ravitsemussuositusten laatijan arvolle? Voiko virallisiin ravitsemussuosituksiin vaikuttava asiantuntija päästää suustaan sellaisia sammakoita, joista vaikkapa poliitikko joutuisi pulaan?

Lue myös:
Kivikauden ruokavalio vastaan ravitsemussuositukset
Täysjyvää vai ei viljaa?
Punainen liha tappaakin vain Yhdysvalloissa
Mikael Fogelholm tarinoi: Liha lihottaa
Mikael Fogelholm puhuu jälleen höpöhöpöä

Punainen liha tappaakin vain Yhdysvalloissa

Punainen liha on yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen Yhdysvalloissa muttei Euroopassa eikä Aasiassa. Punaisen lihan vastustus lienee osin poliittista.

Päivitetty 12.3.2014 – lisätty tietoa punaisen lihan tuotannon eroista Yhdysvalloissa ja Suomessa ja naudanlihan jalostuksesta Yhdysvalloissa.

Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ja suomalaisissa tiedotusvälineissä rummutettiin muutama päivä sitten, että punainen liha on laajan tutkimustiedon mukaan epäterveellistä, ja sen syöntiä pitäisi vähentää.

Mihin tällaiset varoittelut sitten perustuvat? Olen koonnut tähän kirjoitukseen muutamia keskeisiä todella laajoja väestötutkimuksia punaisen lihan ja lihajalosteiden yhteydestä kokonaiskuolleisuuteen eli kuolleisuuteen mistä tahansa syystä eri puolilla maailmaa. Lisäksi käyn läpi, miten punaisen lihan rajoitusta perustellaan pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa.

Matalampi tai korkeampi kokonaiskuolleisuus tarkoittavat tässä yhteydessä, että tutkimusten henkilöt kuolevat mistä tahansa syystä hieman keskimääräistä nuorempina tai vanhempina.

Yhdysvallat

Suurimmassa tutkimuksessa oli mukana yli puoli miljoonaa yli 50-vuotiasta miestä ja naista. Heitä seurattiin kymmenen vuoden ajan. Sekä tuore punainen liha että lihajalosteet olivat yhteydessä korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen. Lähde: Meat intake and mortality: a prospective study of over half a million people

Harvardin yliopiston raportissa oli mukana yli 120 000 miestä ja naista sairaanhoitajien terveystutkimuksesta ja terveysammattilaisten seurantatutkimuksesta. Naiset olivat yli 30-vuotiaita ja miehet yli 40-vuotiaita. Heitä seurattiin noin 24 vuoden ajan. Tässäkin tutkimuksessa sekä tuore punainen liha että lihajalosteet olivat yhteydessä korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen. Lähde: Red meat consumption and mortality: results from 2 prospective cohort studies

Kolmannessa ja pienimmässä mukaan ottamassani tutkimuksessa seurattiin noin 18 000 miestä ja naista 24 vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa tuore punainen liha ja lihajalosteet eivät vaikuttaneet kokonaiskuolleisuuteen. Lähde: Meat consumption and diet quality and mortality in NHANES III

Eurooppa

Tässä eurooppalaisessa jättitutkimuksessa oli mukana lähes 450 000 yli 35-vuotiasta miestä ja naista. Heitä seurattiin noin 13 vuoden ajan. Tutkimuksessa oli mukana henkilöitä Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Hollannista, Iso-Britanniasta, Kreikasta, Saksasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tässä tutkimusessa lihajalosteet olivat yhteydessä hieman korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen, mutta tuore punainen liha ei ollut. Lähde: Meat consumption and mortality–results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition

Kerron tästä tutkimuksesta lisää alempana tässä kirjoituksessa.

Aasia

Mukaan löytyi myös tutkimuskatsaus Aasiasta. Siihen oli koottu tiedot 8 eri tutkimuksesta Bangladeshistä, Kiinasta, Japanista, Koreasta ja Taiwanista. Tutkimuksissa oli mukana yhteensä lähes 300 000 miestä ja naista. Näissä tutkimuksissa punainen liha ei vaikuttanut kokonaiskuolleisuuteen. Sen sijaan se oli yhteydessä matalampaan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen miehillä ja matalampaan syöpäkuolleisuuteen naisilla. On myös huomattava, että Aasiassa punaista lihaa käytetään vähemmän kuin länsimaissa. Lähde: Meat intake and cause-specific mortality: a pooled analysis of Asian prospective cohort studies

Yhteenveto kuolleisuudesta

Näyttäisi siis siltä, että tuore punainen liha tappaa Yhdysvalloissa muttei Euroopassa eikä Aasiassa. Lihajalosteet sen sijaan näyttäisivät olevan haitallisia sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Mitä erikoista Yhdysvalloissa syötävässä punaisessa lihassa voisi olla? Onko kyse erilaisista rehuista tai muista tuotantomenetelmistä? Aihetta paremmin tuntevat voivat ottaa kantaa kommenttiosiossa. Vai onko sittenkin kyse siitä, mitä punaisen lihan kanssa yleensä syödään Yhdysvalloissa? Tähän kysymykseen saattaisi löytyä pieni vihje ylempänä olevasta kuvasta.

Päivitys 12.3.2014

Lihatiedotus ry:n toiminnanjohtaja Riitta Stirkkisen mukaan suomalaisessa naudan- ja sianlihassa on vähemmän hemirautaa kuin yhdysvaltalaisessa lihassa. Lisäksi suomalaisessa lihantuotannossa ei käytetä antibiootteja tai hormoneja toisin kuin Yhdysvalloissa, ja Suomessa nautoja ruokitaan pääasiassa nurmirehulla, Yhdysvalloissa maissilla.

Yhdysvalloissa puolet naudanlihasta syödään hampurilaisina.

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset lyttäävät punaisen lihan heppoisin perustein

Selailin mielenkiinnolla läpi myös uunituoreiden pohjoismaisten ravitsemussuositusten perusteluja ja tutkimusviitteitä punaisen lihan osalta.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset laatinut tutkijaryhmä (käytän heistä tästä edespäin nimitystä NNR5) on ottanut kannaksi punaisen lihan rajoittamisen.

NNR5:n kirjallisuuskatsauksen ensimmäinen ongelma on, että tuore punainen liha ja lihajalosteet on niputettu yhteen useimmissa tapauksissa:

”Red meat, defined as beef, lamb and pork; processed meat”

Kirjallisuuskatsaus perustui tutkijoiden itsensä määrittämiin ”tutkimuskysymyksiin”. Jos jokin tutkimus ei vastannut juuri samoihin kysymyksiin, sitä ei otettu huomioon lainkaan.

Kirjallisuuskatsaus tarkasti valikoitu

Kysymykset punaisen lihan osalta olivat seuraavanlaiset:

”What is the association between the red and processed meat and CVD/CHD and colorectal cancer incidence and mortality and inflammatory factors in the general population as well as iron status in children, adolescents, and women at childbearing age?”

”What is the effect of red and processed meat consumption on iron status in children, adolescents, and women at childbearing age?”

Eli NNR5 halusi selvittää, minkälainen yhteys punaisella lihalla ja lihajalosteilla on sydän- ja verisuonitauteihin, suolistosyöpään, tulehdustekijöihin ja lasten sekä naisten rautatasoon. Muita aiheita käsitteleviä tutkimuksia he eivät käsitelleet lainkaan.

Näihin kysymyksiin saatiin kirjallisuuskatsauksen perusteella seuraavanlaiset vastaukset:

”No conclusion on the association between red meat/processed meat and CVD/CHD.”

Punaisen lihan tai lihavalmisteiden ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä ei löytynyt riittävästi tietoa.

”No conclusion on the association between red or processed meat consumption and inflammatory markers.”

Punaisen lihan tai lihavalmisteiden ja tulehdustekijöiden yhteydestä ei löytynyt riittävästi tietoa.

”No conclusion on the association between red meat consumption and iron status.”

Punaisen lihan tai lihavalmisteiden ja rautatason yhteydestä ei löytynyt riittävästi tietoa.

Enemmän suolistosyöpää, mutta missä päin maailmaa?

”Red and processed meat are a convincingly associated with increased risk of colorectal cancer.”

Näyttö punaisen lihan ja lihavalmisteiden yhteydestä suolistosyöpään on vakuuttavaa. Tämän suhteen NNR5 ei tehnyt omaa kirjallisuuskatsausta vaan luotti suoraan kahden syöpäjärjestön aikaisemmin tekemään analyysiin.

Päivitys 10.10.: Kävin läpi myös syöpäjärjestöjen (WCRF/AICR 2010,2011) raportit ja tarkastelin kaikkia niiden lähteenä käytettyjä eurooppalaisia tutkimuksia, joissa oli raportoitu tuoreen puhaisen lihan käytöstä erikseen. Löysin yhteensä kuusi tutkimusta, joista kaksi oli suomalaisia (1, 2) ja muut Ruotsista (3), Norjasta (4), Tanskasta (5) ja Hollannista (6). Viidessä tutkimuksessa, mukaanlukien kummassakin suomalaisessa, tuoreella punaisella lihalla ei ollut yhteyttä suolistosyöpään. Ruotsalaistutkimuksessa tuore punainen liha oli yhteydessä yhteen suolistosyövän alatyyppiin (”distal colon”) muttei muihin suolistosyöpiin naisilla.

Lisäksi ylempänä jo kerran mainitussa eurooppalaisessa kymmenen maan ja noin puolen miljoonan ihmisen jättitutkimuksessa (The European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition, EPIC, 7) tuoreella punaisella lihalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä suolistosyöpiin. Ja tämä tutkimus oli suunniteltu varta vasten syöpiä varten.

Syöpäjärjestöjen johtopäätökset painottuvat siis joko yhdysvaltalaiseen punaiseen lihaan tai lihajalosteisiin tai molempiin. Eurooppalainen tuore punainen liha ei todennäköisesti vaikuta suolistosyövän riskiin.

Perustuuko kaikki varoittelu siis ainoastaan yhteen syöpätyyppiin ja kaiken kukkuraksi lähinnä yhdysvaltalaiseen lihaan tai lihajalosteiden mukaan laskemiseen? Onhan suolistosyöpä toki kolmanneksi yleisin syöpä, mutta se on syynä vain noin kahdessa prosentissa vuosittaisista kuolemista Suomessa. Entäpä ne loput 98 % väestöstä?

Löytyisikö NNR5:n suosituksesta kuitenkin vielä muita perusteluja punaisesta lihasta varoitteluun?

Rasvan laatu?

”Limited processed and red meat consumption, and a switch from high-fat to low-fat meat, will contribute to both an improvement of dietary fat quality and to lower energy density in the diet.”

Kuulemma rasvan laatu paranee ja energiatiheys laskee, kun vähennetään punaisen lihan syöntiä. Tämä selitys ontuu. Porsaanlihassa rasvahappokoostumus on jo varsin mallikas, ja jos pitää naudanlihasta, niin rasvan laatua voi parantaa myös syömällä entisen määrän naudanlihaa ja enemmän muita rasvoja. Myös selitys energiatiheydestä ontuu, koska vähärasvainen ruokavalio on jo laajalti todettu keskinkertaiseksi painonhallinnassa.

Paino nousee. Vai nouseeko?

”red meat, and processed meat are associated with increased weight gain in long-term studies”

Punainen liha ja lihajalosteet ovat kuulemma yhteydessä painonnousuun pitkäaikaisissa tutkimuksissa. Mistäköhän tämä tieto on peräisin? Ilmeisesti Mikael Fogelholmin kirjoittamasta katsauksesta.

Fogelholm löysi katsauksessaan yhden tutkimuksen, jossa punainen liha oli yhteydessä painon nousuun, kaksi tutkimusta, joissa yhteyttä ei ollut ja yhden tutkimuksen, jossa punainen liha oli yhteydessä painon laskuun. Lopputulos plus miinus nolla.

Painonhallinta ei siis vaikuta lainkaan järkevältä syyltä rajoittaa punaisen lihan käyttöä, etenkin, kun mitään vakuuttavaa mekanismia (vaikutustapaa) punaisen lihan väitetylle lihottavuudelle ei esitetä.

Kakkostyypin diabetes?

Löytyykö NNR5:llä vielä muuta pahaa sanottavaa punaisesta lihasta? Seuraavassa viimeinen yritys:

”Population studies consistently report that the consumption of red meat and processed meat is associated with an increased risk of type II diabetes (Männistö, Kontto et al. 2010; Fretts, Howard et al. 2012; Micha, Michas et al. 2012).”

NNR5 kirjoittaa, että punaisen lihan ja lihajalosteiden syönti olisi yhteydessä kasvaneeseen kakkostyypin diabeteksen riskiin. Mitä lähteet sanovat?

Ensin mainitussa suomalaistutkimuksessa punaisella lihalla ei ollut yhteyttä kakkostyypin diabetekseen – vain lihajalosteilla oli. Toisessa tutkimuksessa saatiin sama tulos: vain lihajalosteet olivat yhteydessä kakkostyypin diabetekseen. Entä kolmas ja viimeinen? Siinä tuoreella punaisella lihalla oli kuin olikin yhteys kakkostyypin diabetekseen. Kyseessä oli koostetutkimus, eli (huomattava) osa mukaan otetuista tutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa.

Yhteenveto punaisesta lihasta pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa

Tähän loppuivat Mikael Fogelholmin, Ursula Schwabin ja muun NNR5-porukan paukut punaista lihaa vastaan. Yhteenvetona punainen liha lisää suolistosyövän riskiä, jos kyse on yhdysvaltalaisesta lihasta tai lihajalosteista. Suolistosyöpään kuolee noin kaksi prosenttia suomalaisista. Sydänriskiin tai tulehdustekijöihin punaisella ei punaisella lihalla ole vaikutusta ja tuskin myöskään diabetesriskiin. Epäily lihottavasta vaikutuksesta on lähinnä naurettava. Lisäksi vielä ripaus vanhakantaista hyvä-rasva-paha-rasva liturgiaa.

Mitään muutahan NNR5 ei sitten tutkinutkaan punaisesta lihasta. Kuten esimerkiksi tätä kokonaiskuolleisuutta Euroopassa. Lieneekö 98 % väestöstä sivuseikka? Lehdistölle toki seliteltiin tuhansista tutkimuksista ja laajasta näytöstä punaisen lihan vaarallisuudesta. Ei näin, Mikael Fogelholm, Ursula Schwab ja NNR5.

Unohdettaisiinko siis tarpeeton varoittelu ja politikointi? Euroopassa eniten ja vähiten tuoretta punaista lihaa syövät elävät yhtä vanhoiksi.

Mikael Fogelholm tarinoi: Liha lihottaa

Tällaisen mielikuvan Mikael Fogelholm haluaa luoda elintarviketeollisuuden markkinointiyhdistys Ruokatiedon haastattelussa. Tarkat sanat kuuluivat näin: ”Liha saattaa olla yhteydessä lihavuuteen”.

Fogelholm on valinnut sanansa kieli keskellä suuta. Teknisesti ottaen viesti ei ole valheellinen – yhteyksiä voi olla monenlaisia (syy-yhteyksiä ja tilastollisia yhteyksiä), ja mikä tahansa saattaa olla totta. Eräässä äskettäin julkaistussa väestötutkimuksessa kasvisten syönti oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen. Julistettaisiinko siis kasvikset tappaviksi?

Fogelholm on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Neuvottelukunnan itsensä julkaisemissa ravitsemussuosituksissa sanotaan, että runsaasta proteiinin saannista voi olla hyötyä painonhallinnassa proteiinin kylläisyyttä lisäävän vaikutuksen vuoksi. Liha on parhaita proteiinin lähteitä. Lihalla on myös toinen kylläisyyttä edistävä ominaisuus: siinä ei ole hiilihydraatteja. Hiilihydraattien rajoittaminen parantaa tutkitusti kylläisyyttä ja siten laskee energiansaantia spontaanisti. Miksi Fogelholm sitten antaa ymmärtää, että liha lihottaisi, jää arvoitukseksi.

Lieneekö logiikka siinä, että Fogelholm on Vihreän liiton jäsen? Vai siinä, että hän valtion ravitsemuspoliitikkona haluaa ajaa politiikkaa, jossa suomalaisia rankaistaan muiden maiden kohtuuttoman väestönkasvun aiheuttamasta ylikansoituksesta ja ruokakriisistä syöttämällä lihan sijaan vaikkapa soijaa?

Tämä ei ole ensimmäinen eikä toinenkaan kerta, kun Fogelholm on päästänyt suustaan typeryyksiä ulos. Tässä muita Mikaelin teesejä:

#1 Täysjyvävilja on hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. (Todellisuudessa useimmiten nopeasti imeytyvää.)

#2 Rasvaisten maitotuotteiden terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä. (Todellisuudessa näyttöä on reilusti.)

#3 Tiukka karppaaminen kasvattaa tyypin 2 diabeteksen riskiä. (Todellisuudessa tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio tutkitusti parantaa veren sokeriarvoja.)

#4 Liha lihottaa. (Niinkö?)

Mitähän seuraavaksi on tulossa? Olisiko soija kenties terveydelle välttämätöntä? Olisiko soijassa salaisia vitamiineja, joita ei muualta saa? Näillä teeseillä laaditaan tänä vuonna julkaistavia yhteispohjoismaisia ravitsemussuosituksia.