Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Tutustu myös

with 4 comments

Tutustu myös erityisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota käsitteleviin webbisivuihini, joilta löytyy paljon tietoa ja uutisia karppauksesta: Vähähiilihydraattinen (VHH) ruokavalio, karppaus

Suosittuja kirjoituksia: Näin syöt vähähiilihydraattisesti ; Väärinkäsityksiä VHH-ruokavaliosta ; Pienet LDL-hiukkaset – vaiettu kolesterolisalaisuus ; Näin karppaat monipuolisesti ; Karppaus ja lapset

Written by Jari

7.12.2011 at 14.02

Kivikautinen ja Välimeren ruokavalio laskevat paksusuolen syövän riskiä, tulehdusta ja oksidatiivista stressiä

with 2 comments

Sekä kivikautinen ruokavalio että Välimeren ruokavalio olivat yhteydessä pienempään riskiin sairastua paksusuolen syöpään ja parempiin matala-asteiseseen tulehdukseen ja oksidatiiviseen stressin liittyviin veriarvoihin kahdessa tutkimuksessa.

Kuva: ReflectedSerendipity / Flickr

Kuva: ReflectedSerendipity / Flickr

Yhdysvaltalaistutkijat useasta eri syöpäjärjestöstä ja yliopistosta selvittivät kahdessa eri tutkimuksessa kivikautisen ruokavalion (eli paleoruokavalion) ja Välimeren ruokavalion noudattamisen yhteyttä adenomatoottisiin polyyppeihin paksusuolessa sekä matala-asteisesta tulehduksesta ja oksidatiivisesta stressistä kertoviin veriarvoihin.

Adenoomapolyyppi on hyvänlaatuinen limakalvokasvain, josta voi kehittyä suolistosyöpä. Paksusuolen syöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin ja toiseksi tappavin syöpä.

Matala-asteinen tulehdus eli inflammaatio on monien länsimaissa yleisten kroonisten tautien (kuten syöpien, diabeteksen, Alzheimerin taudin ja sydän- ja verisuonitautien) osatekijä. Myös liiallinen oksidatiivinen stressi elimistössä liittyy syövän, sepelvaltimotaudin ja Alzheimerin taudin syntyyn.

Paksusuolen syöpään liittyvä tutkimus oli tapaus-verrokkitutkimus (kahdella eri verrokkiryhmällä), ja siinä oli mukana 2300 henkilöä, 30-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Tulehdukseen ja oksidatiiviseen stressin liittyvä tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, ja siinä oli mukana 646 miestä ja naista, myöskin 30-74-vuotiaita. Tutkijat laativat kaksi pisteytystä, joilla arvioitiin, kuinka tarkasti mukana olleet henkilöt noudattivat näitä kahta eri ruokavaliota.

Kivikautista ruokavaliota kuvastivat runsas kasvisten, hedelmien, vähärasvaisen lihan, kalan, pähkinöiden ja kalsiumin syönti ja vähäinen punaisen lihan ja lihavalmisteiden, natriumin (suolan), maitotuotteiden, viljan ja tärkkelyksen, leivonnaisten, makeutettujen virvoitusjuomien ja alkoholijuomien syönti/juonti.

Välimeren ruokavaliota kuvastivat runsas kasvisten, hedelmien, vähärasvaisen lihan, kalan, pähkinöiden ja kertatyydyttymättömän (MUFA) rasvan syönti, vähäinen punaisen lihan ja lihavalmisteiden ja natriumin syönti ja kohtuullinen maitotuotteiden, viljan ja tärkkelyksen ja alkoholin syönti/juonti.

Tarkimmin ruokavaliota noudattanutta viidennestä verrattiin vähiten sitä noudattaneeseen viidennekseen tutkimuksen henkilöistä. Kumpikin ruokavalio oli yhteydessä noin 15-30 % pienempään adenoomapolyyppien riskiin (verrokkiryhmästä riippuen) eli todennäköisesti pienempään paksusuolen syövän riskiin.

Matala-asteisesta tulehduksesta kertova veriarvo hsCRP oli 39 % matalampi kivikautisella ruokavaliolla ja 29 % matalampi Välimeren ruokavaliolla. Oksidatiivisesta stressistä kertova veriarvo F2-isoprostaani taasen oli 49 % matalampi kivikautisella ruokavaliolla ja 61 % matalampi Välimeren ruokavaliolla.

Tutkimusten henkilöiden joukossa ei ollut kovin suurta määrää tarkasti näitä ruokavalioita noudattaneita henkilöitä, joten ruokavalioiden todellinen hyöty voi olla näitä prosenttilukemia suurempikin, jos niitä noudatetaan tunnollisemmin.

Kivikautisessa ruokavaliossa ja Välimeren ruokavaliossa on paljon yhteisiä tekijöitä mutta myös joitakin eroja. Nämä tutkimukset vahvistavat ajatusta, että terveellisesti voi syödä monella eri tavalla. Lisäksi ne tarjoavat lisää tietoa viljattoman ja maidottoman kivikautisen ruokavalion myönteisistä terveysvaikutuksista.

Lähdetutkimukset:
American Journal of EpidemiologyPaleolithic and Mediterranean Diet Pattern Scores and Risk of Incident, Sporadic Colorectal Adenomas
The Journal of NutritionPaleolithic and Mediterranean Diet Pattern Scores Are Inversely Associated with Biomarkers of Inflammation and Oxidative Balance in Adults

Lue myös:
Täysjyvää vai ei viljaa?

Sinä maksat Ursula Schwabin palkan

with 8 comments

Ursula SchwabJos poliitikko antaa jatkuvasti väärää tietoa, hän ei voi jatkaa työssään. Mitä tehdään, jos kansanterveydestä vastuussa oleva ravitsemusasiantuntija antaa jatkuvasti väärää tietoa?

Iltalehti uutisoi eräästä Minnesotan tutkimuksesta, jonka mukaan kovan rasvan vaihtaminen kasviöljyyn ei alentanut sydäntautiriskiä vaan saattoikin lisätä sitä.

Ursula Schwab kommentoi lehdelle seuraavasti:

Kyseisen tutkimuksen ydinongelman on siinä, että ensinnäkin tutkimusaineisto on peräisin jo vuosilta 1968 – 1973 ja toiseksi että tutkittavat olivat erityisryhmä. Tutkimuksessa oli mukana ihmisiä yhdestä hoitokodista ja kuudesta psykiatrisesta sairaalasta. Tutkimus ei siis millään istu tähän päivään eikä siihen väestöön, joihin veren rasva-arvoihin liittyvää terveysvalistusta yleensä kohdennetaan. Tällä tutkimusuutisella ei siis ole mitään käytännön relevanssia.

Ei siis käytännön relevanssia. Selvä. Palataanpa vuoteen 2014. Ursula Schwab on pääkirjoittajana juuri julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa, joka laadittiin pohjoismaisia ravitsemussuosituksia varten. Schwab kirjoitti seuraavasti (englanniksi):

A meta-analysis of eight RCTs, including 13,614 participants, compared effect of interventions with increased intake of PUFA as a replacement for SFA on CHD. PUFA intake in the intervention groups was 15 E%, compared with 5 E% in the control groups. Results showed an overall significant risk reduction of 19%, corresponding to 10% reduced CHD risk for each 5 E% increase of PUFA intake. Studies of longer duration showed greater benefits (94).

Schwab siis perusteli kovan rasvan vaihtoa pehmeään ja antoi viitteeksi koostetutkimuksen. Kyseinen koostetutkimus sattumalta käsittelee aivan tismalleen samaa Minnesotan tutkimusta, jota Schwab kritisoi Iltalehdelle vanhana ja epäolennaisena, ja muita saman aikakauden rasvatutkimuksia.

Schwabin mielestä Minnesotan tutkimus ja muut yhtä vanhat tutkimukset olivat siis relevantteja vuonna 2014, kun hän käytti niitä perustelemaan rasvapolitiikkaansa.

Vuonna 2016 tutkimuksesta löydettiin ennen julkaisematonta tietoa, jonka mukaan kovan rasvan vaihtaminen kasviöljyyn saattoikin lisätä sydänkuolleisuutta. Tulos ei enää tuekaan rasvapolitiikkaa, joten sillä ei ole enää Schwabin mukaan mitään käytännön relevanssia. Näin se mieli muuttui.

Kun luet jatkossa Ursula Schwabin julkisia kannanottoja, muista, että sinä maksat hänen palkkansa. Tuliko rahalle vastinetta?

Lue myös:
Maitokiista – suomalaisasiantuntijoiden kootut selitykset
Näin Itä-Suomen yliopistolla varmistetaan toivottu tutkimustulos
Ursula Schwab on eri mieltä itsensä kanssa
Schwab: Huostaanottopuheet median luoma kohu
Ursula Schwab hiilihydraattitietoisuudesta (YouTube-video)

Written by Jari

13.4.2016 at 14.13

Kategoria(t): Propaganda, Rasva, Ravitsemussuositukset

Tagged with

Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta

with 6 comments

Tutkijat saivat haltuunsa uutta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja tekivät uuden analyysin kaikista rasvatutkimuksista.

Maissiöljyä

Maissiöljyn luultiin pienentävän sydänriskiä. Kuva: Mike Mozart / flickr

Vuosikymmeniä sitten suoritettiin useita tutkimuksia, joiden oli tarkoitus osoittaa ns. rasvateorian pätevän myös käytännössä ja auttavan vähentämään sydänkuolleisuutta. Rasvateoria kuului niin, että kun ruokavaliossa vähennetään tyydyttynyttä (”kovaa”) rasvaa ja lisätään monityydyttymätöntä (”pehmeää”) rasvaa, veren kolesteroliarvo laskee ja sen seurauksena riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee.

Tutkimuksissa jaettiin suuri joukko ihmisiä satunnaisesti kokeelliselle ruokavaliolle, jolla syötiin runsaasti linolihappopitoista (omega-6) kasviöljyä ja vähennettiin tyydyttyneen rasvan syöntiä, ja vertailuruokavaliolle, jolla tehtiin vain vähäisiä muutoksia. Osassa tutkimuksissa käytettiin myös alfalinoleenihappopitoista (omega-3) kasviöljyä tai EPA- ja DHA-rasvahappoja (omega-3) sisältävää rasvaista kalaa. Ryhmien sairastumista ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin seurattiin useiden vuosien ajan.

Näistä vanhoista rasvatutkimuksista on julkaistu koostetutkimuksia ennenkin, mutta nyt Christopher Ramsdenin johtama tutkijaryhmä on hankkinut ennen julkaisematonta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja lisäksi käyttänyt kaikkien tutkimustulosten analysoinnissa uudempia menetelmiä, joita ei ollut vielä alkuperäisten tutkimusten aikoihin käytössä.

Tutkijaryhmä on saanut uutta tietoa 1970-luvulla julkaistuista tutkimuksista Sydney Diet Heart Study ja Minnesota Coronary Experiment. Sydneyn tutkimuksesta aikaisemmin julkaisematta jätetystä aineistosta selvisi, että kasviöljyn käyttöä lisänneellä ryhmällä oli korkeampi sydänkuolleisuus. Minnesotan tutkimuksesta aikaisemmin julkaisematta jätetystä aineistosta puolestaan selvisi, että niillä, joilla kolesteroli laski eniten, oli korkeampi sydänkuolleisuus. Lisäksi ryhmillä ei havaittu eroa valtimoiden kunnossa ruumiinavauksissa.

Ryhmä teki uuden analyysin, jossa yhdistettiin kaikkien vanhojen rasvatutkimusten tulokset niin, että mukana oli myös aikaisemmin julkaisemattomat tulokset.

Tämän uuden analyysin mukaan tyydyttyneen rasvan vaihtaminen linolihappopitoiseen kasviöljyyn laskee veren kolesterolia muttei laske kuolleisuutta sepelvaltimotautiin tai kuolleisuutta mistä tahansa syystä. Sydneyn ja Minnesotan tutkimusten julkaisuista pois jätetty tieto on johtanut siihen, että kasviöljyjen hyödystä on annettu aikaisemmin todellista myönteisempi kuva. Rasvateoriaa ei ole näytetty toteen.

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin eri tutkimuksissa

Tutkijat arvelevat, että vaikka joissakin lääketutkimuksissa LDL-kolesterolin alentaminen vähentää sydänkuolleisuutta, syynä laihoihin (tai olemattomiin) tuloksiin näissä rasvatutkimuksissa voisi olla linolihapon aiheuttama kudosten ja veren lipoproteiinien hapettuminen, joka puolestaan voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Suomessa yleisesti käytetyistä öljyistä rypsiöljyssä on karkeasti ottaen puolet vähemmän linolihappoa kuin maissiöljyssä, ja oliiviöljyssä puolestaan on noin puolet vähemmän linolihappoa kuin rypsiöljyssä.

Miksikö juuri Sydneyn ja Minnesotan ikävät tulokset jätettiin aikanaan julkaisematta? Sitä emme tiedä, mutta hieman epäilyttävältähän tuo vaikuttaa. Mahdollisesti kyseiset tutkijat olivat harmissaan, kun tulokset eivät sopineetkaan yhteen vallitsevan teorian kanssa. Ehkäpä he luulivat sen olevan merkki tutkimuksen epäonnistumisessa, mutta todellisuudessa rasvateoria oli epäonnistunut.

Tutkimus julkaistiin The BMJ (entiseltä nimeltään British Medical Journal) -lehdessä. Sen koko teksti on vapaasti kenen tahansa luettavissa. Re-evaluation of the traditional diet-heart hypothesis: analysis of recovered data from Minnesota Coronary Experiment (1968-73)

Maitokiista – suomalaisasiantuntijoiden kootut selitykset

with 23 comments

Harvard-professori Mozaffarian otti kantaa rasvattomien maitotuotteiden suosittelua vastaan. Suomalaisasiantuntijat esittivät Iltalehdessä outoja vastaväitteitä.

Kuva: Southern CrossFit / flickr

Kuva: Southern CrossFit / flickr

Time-lehti kertoi tutkimuksesta, jossa rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat rasvahapot veressä olivat yhteydessä puolta pienempään diabetesriskiin. Maineikas tutkija ja Harvard-professori Dariush Mozaffarian kommentoi lehdelle, että ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Mozaffarianin mielestä nimenomaan rasvattomien maitotuotteiden suosittelusta pitäisi luopua. Hän suosittelisi kaikenlaisia maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta.

Myös Iltalehti kertoi tutkimuksesta ja otti yhteyttä kolmeen suomalaiseen ravitsemusasiantuntijaan. Käyn tässä suomalaisasiantuntijoiden kommentit yksi kerrallaan läpi. Lainaukset ovat Iltalehdestä.

– Suomessa rasvaton maito on perustelu ruokajuomaksi muun muassa siksi, että se on tärkeä D-vitamiinin lähde, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Todellisuudessa sekä rasvattomaan maitoon (Fineli) että täysmaitoon (Fineli) lisätään D-vitamiinia. Tämä ilmenee THL:n omasta tietokannasta.

Kuusipalon mukaan [Time-lehden] artikkelissa käsitellään rasvoja yhtenä pahana pakettina, mikä on harhaanjohtavaa.

Todellisuudessa artikkelissa käsitellään nimenomaan maitorasvaa, ja Mozaffarian kommentoi nimenomaan maitotuotteita.

– Ihminen tarvitsee hyviä rasvahappoja. Suomessa ravitsemusta ajatellen on ongelmana se, mistä saisimme tarpeeksi hyviä rasvahappoja; Kuusipalo sanoo.

Todellisuudessa rasvattomissa maitotuotteissa ei takuulla ole enempää hyviä tai välttämättömiä rasvahappoja kuin täysrasvaisissa maitotuotteissa (Fineli).

Kuusipalon mukaan kyseessä on varsin pieni tutkimus verrattuna siihen tietomäärään, jonka perusteella suomalaista ravitsemussuositukset on muun muassa rasvan saannin suhteen määritelty. Ravitsemussuositukset perustuvat tuhansiin, laadukkaiksi arvioituihin tutkimuksiin.

Tällainen tuhansiin nimettömiin tutkimuksiin viittaaminen ei tarjoa mitään keskusteluun. Kuusipalo olisi voinut kertoa, missä tai minkälaisissa tutkimuksissa rasvattomat maitotuotteet on havaittu täysrasvaisia terveellisimmiksi ja millä tavalla, jos sellaisia tutkimuksia on. Harvard-tutkija Mozaffarianin mukaan sellaisia tutkimuksia ei ole.

Lue myös: THL – Tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

– Time-lehdessä käsitelty tutkimus ei liity mitenkään rasvattomaan maitoon, vaikka otsikossa niin annetaan ymmärtääkin, tarkentaa dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimus liittyy rasvattomaan maitoon sillä tavalla, että kun vaihtoehtoina ovat rasvattomat ja täysrasvaiset maitotuotteet, vain jälkimmäisistä jää vereen rasvahappoja, jotka olivat tutkimuksessa yhteydessä jopa puolet pienempään diabetesriskiin.

Tutkijoiden mukaan ihmisen elimistö ei tuota kyseisiä rasvahappoja vereen itse, vaan ne ovat kelvollinen osoitin rasvaisten maitotuotteiden käytöstä.

– Lisäksi on muistettava, että tutkimus on tehty Yhdysvalloissa, jossa ei juuri juoda maitoa. Tiedot eivät siis mitenkään ole sovellettavissa Suomeen, Schwab linjaa.

Tutkimuksessa ei ollut kyse pelkästään maidosta vaan kaikista rasvaisista maitotuotteista. Siinä mukana olleet henkilöt käyttivät maitotuotteita keskimäärin 2,1 annosta päivässä.

Tämän uuden tutkimuksen Discussion-osassa kerrotaan, että vastaavia tutkimuksia on tehty aikaisemminkin ja muuallakin. Rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat veren rasvahapot olivat yhteydessä pienempään diabetesriskiin myös kahdeksan euroopan maata käsittäneessä jättitutkimuksessa (Forouhi 2014), australialaisessa tutkimuksessa (Hodge 2007) ja ruotsalaisessa tutkimuksessa (Krachler 2008).

– Ei ole mitään syytä suositella täysmaitoa rasvattoman maidon sijaan, kokoaa professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Mikael Fogelholm kommentoi tuttuun tapaansa aiheen vierestä vain sen, mitä hän itse haluaa sanoa. Mozaffarian ei ehdottanut täysmaidon suosittelua rasvattoman maidon sijaan vaan kaikenlaisten maitotuotteiden suosittelua eikä erityisesti rasvattomien.

Yhteenvetona vaikuttaa siis siltä, että suomalaiset asiantuntijat eivät olleet perehtyneet tutkimukseen tai aiheeseen, jota kommentoivat, vaan keksivät lähinnä ensimmäiseksi mieleen tulleita vastaväitteitä, jotka joko eivät liittyneet aiheeseen lainkaan tai eivät olleet totta. Onko suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden tietotaidon taso todella tässä? Haluaako joku muu ravitsemusasiantuntija pistää paremmaksi? Kommentoikaa.

Written by Jari

10.4.2016 at 11.43

Harvard-professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun

with 11 comments

Time-lehti kirjoitti kahdesta uudesta maitotuotteisiin liittyvästä tutkimuksesta, ja professori Dariush Mozaffarian kertoi kantansa aiheeseen.

mozaffarian

Ensimmäisessä tutkimuksessa, jossa Mozaffarian oli itse mukana tutkijana, analysoitiin tiettyjen veressä olevien rasvahappojen yhteyttä diabetekseen sairastumiseen. Kyseiset veren rasvahapot ovat luotettava merkki rasvaisten maitotuotteiden syönnistä. Aineistona oli kaksi suurta ja pitkäaikaista väestötutkimusta, joissa osalta henkilöistä oli mitattu veren rasvahapot.

Tutkimuksessa selvisi, että niillä henkilöillä, joiden veressä oli paljon näitä rasvaisten maitotuotteiden käyttöä osoittavia rasvahappoja, oli jopa puolet pienempi riski sairastua diabetekseen.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä. Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts

Toisessa tutkimuksessa oli mukana lähes 20 000 naista, jotka olivat tutkimuksen alkaessa normaalipainoisia. Naisia seurattiin 11 vuoden ajan. Runsasrasvaisten maitotuotteiden käytön havaittiin olevan yhteydessä pienempään lihomisen riskiin. Vähärasvaisilla maitotuotteilla ei ollut vastaavaa yhteyttä.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study

Harvard-professori ja tutkija Dariush Mozaffarian sanoi Time-lehdelle seuraavasti: ”Näiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella ravitsemussuosituksia pitäisi muuttaa niin, ettei suositeltaisi pelkästään vähärasvaisia maitotuotteita. Ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Suosituksia ei pitäisi laatia sellaisten teorioiden mukaan, jotka liittyvät yksittäisiin ravintoaineisiin. On tärkeää keskittyä kokonaisiin elintarvikkeisiin.”

Mozaffarian ei kuitenkaan suosittele rasvaisten maitotuotteiden ahmimista diabetesriskin pienentämiseksi vaan muotoilee ajatuksensa näin: ”Vähärasvaisten maitotuotteiden paremmuudesta ei ole näyttöä. On jonkin verran näyttöä siitä, että täysrasvaisista maitotuotteista voi olla etua diabeteksen ehkäisyssä. Miksi siis suosittelisimme vain vähärasvaisia maitotuotteita? Meidän tulisi suositella maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta.

Time-lehden artikkeli (englanniksi): The Case Against Low-fat Milk Is Stronger Than Ever

Lue myös:
Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia
Tanskan ”Pekka Puska”: Maitorasva on ystävämme
Tutkimuskooste: Rasvaiset maitotuotteet hyödyksi painonhallinnassa

Written by Jari

6.4.2016 at 14.28

Kategoria(t): Diabetes, Maitotuotteet

Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi

leave a comment »

Sepelvaltimotaudilta suojaavat kasvikset, pähkinät, kertatyydyttymätön rasva ja Välimeren ruokavalio. Sille altistavat hiilihydraattikuorma ja transrasva.

Kuva: A.Ddiction / flickr

Kuva: A.Ddiction / flickr

Valtion ravitsemusopin mukaan rasvaa tulisi syödä kohtuullisen vähän*. Sen lisäksi opin mukaan rasva on jaettu ”hyvään” ja ”pahaan” rasvaan. Paha rasva sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja, ja vanhakantaisimmat asiantuntijat väittävät sen jopa aiheuttavan sydän- ja verisuonitauteja. Valtion opin tiedottajat kertovat, että oppi perustuu valtavan laajaan tutkimustietoon, kokonaiskuvaan tuhansista tutkimuksista.

Kanadalaistutkijat perehtyivät vuonna 2009 julkaistussa tiedekatsauksessa juuri näytön kokonaisuuteen. He kävivät järjestelmällisesti läpi kaikki väestönseurantatutkimukset ja satunnaistetut ruokavaliokokeet, joissa tutkittiin eri ruokien ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. He ottivat huomioon myös tieteellisen näytön laadun ja vahvuuden. Kriteerit täyttäneitä tutkimuksia löytyi vuodesta 1950 lähtien yhteensä 189 kappaletta.

Tiedekatsauksen tulos tuli varmasti monille yllätyksenä, vaikka viimeaikaista tutkimustietoa seuranneille se olikin ollut arvattavissa.

Tutkijoiden mukaan tieteellinen näyttö rasvan kokonaismäärän, tyydyttyneen rasvan tai monityydyttymättömän rasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin ei ole riittävää.

Sen sijaan vahvimman tieteellisen näytön mukaan sepelvaltimotaudilta suojaavia tekijöitä olivat kasvisten ja pähkinöiden syönti, kertatyydyttymättömät rasvahapot sekä välimerellinen ruokavaliomalli. Taudille altistavia tekijöitä olivat transrasva ja korkea glykeeminen indeksi (GI) tai glykeeminen kuorma (GK).

Glykeeminen indeksi tarkoittaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta verenkiertoon. Glykeeminen kuorma muodostuu sekä hiilihydraattien määrästä että imeytymisnopeudesta, eli se on eräänlainen hiilihydraattien sisältämän glukoosin kokonaiskuormitus elimistölle.

Katsaus julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease

*Tämä arkistokirjoitus vuodelta 2009 on julkaistu täällä uuden blogin puolella pienin muutoksin. Nykyisissä ravitsemussuosituksissa rasvan kokonaismäärää ei pidetä kovin merkityksellisenä, mutta sille on silti asetettu rajoitus.

Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia

with 5 comments

Tuoreen tutkimuksen mukaan verenpainetta ja kolesteroliarvoja laskeva DASH-ruokavalio toimii vähintäänkin yhtä hyvin, kun sen vähärasvaiset maitotuotteet vaihdetaan täysrasvaisiin.

Kuva: Melissa Wiese / Flickr

Kuva: Melissa Wiese / Flickr

USA:n kansanterveyslaitos NIH kehitti DASH-ruokavalion (”Dietary Approaches to Stop Hypertension”) 1990-luvulla laskemaan verenpainetta, yhtä keskeisistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Lisäksi DASH-ruokavalion on havaittu laskevan kolesteroliarvoja. Ruokavalio perustuu hedelmiin, kasviksiin, täysjyväviljatuotteisiin ja vähärasvaisiin maitotuotteisiin. Kuulostaako tutulta? Kyllä vain, se muistuttaa kovasti myös suomalaisia ravitsemussuosituksia.

Yhdysvaltalaiset tutkijat kokeilivat, mitä tapahtuu, kun DASH-ruokavaliossa vaihdetaankin vähärasvaiset maitotuotteet täysrasvaisiin. Tutkimuksessa oli mukana 36 henkilöä, jotka noudattivat satunnaisessa järjestyksessä vuorotellen tavanomaista DASH-ruokavaliota, DASH-ruokavaliota täysrasvaisilla maitotuotteilla ja vertailuruokavaliota, kutakin kolmen viikon ajan. Kunkin jakson jälkeen heiltä mitattiin veriarvot.

Tutkimuksessa selvisi, että DASH-ruokavalio sekä vähärasvaisilla että täysrasvaisilla maitotuotteilla laski verenpainetta. Samaten kumpikin DASH-ruokavalio laski yhtä paljon ApoB:tä, joka on tarkka tapa mitata ”pahana” pidettyä LDL-kolesterolia.

Lisäksi täysrasvaisten maitotuotteiden käytön jälkeen triglyseridiarvo oli parempi kuin vähärasvaisten maitotuotteiden käytön jälkeen. Myös ero ”hyvää” HDL-kolesterolia mittaavassa ApoAI:ssa oli kallellaan täysrasvaisten maitotuotteiden eduksi, mutta tämä ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä.

Suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden saarnan yksi perinteisistä osista kuuluu niin, että maitotuotteet pitäisi syödä vähärasvaisina, koska maitotuotteiden sisältämä ”kova” rasva nostaisi kolesteroliarvoja ja siten lisäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jälleen yksi tutkimus on kumonnut moiset puheet.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial

Esimerkkiruokalista

Esimerkkiruokalista

Veriarvot

Veriarvot

Written by Jari

9.1.2016 at 10.04