Taas uusi tiedekatsaus: rasvan laadulla ei merkitystä sydänriskiin
Tuoreen laajan tiedekatsauksen mukaan rasvan laatu ei vaikuta sepelvaltimotaudin riskiin. Tutkimustieto ei tue selvästi suosituksia ”kovan” rasvan vähentämisestä ja ”pehmeän” rasvan lisäämisestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Päivitetty 29.3.2014. Tutkijat korjasivat artikkeliaan.
Katsauksen on koonnut tutkijaryhmä Englannista, Hollannista ja Yhdysvalloista. Mukana oli tutkijoita mm. Cambridgen, Oxfordin ja Harvardin yliopistoista, ja rahoittajana toimi mm. Britannian Sydänsäätiö.
Katsaukseen löydettiin mukaan 32 eri tutkimusta erilaisten rasvojen yhteydestä sepelvaltimotautiin. Tutkimksissa oli mukana yhteensä yli puoli miljoonaa ihmistä. Eniten ja vähiten tyydyttynyttä (safa), kertatyydyttymätöntä (mufa) ja monityydyttymätöntä rasvaa (pufa) käyttäneillä ei ollut eroa sepelvaltimotautiin sairastumisessa. Päivitys: Kalan pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot olivat yhteydessä pienempään sepelvaltimotudin riskiin. Vain transrasvalla oli yhteys korkeampaan riskiin.
Katsauksessa oli mukana myös 27 kokeellista tutkimusta erilaisista rasvahapoista lisäravinteena. Niissäkään tutkimuksissa monityydyttymättömät omega 3- ja omega 6 -rasvahapot eivät laskeneet sepelvaltimotaudin riskiä.
Tutkijat totesivat, että tämänhetkinen tutkimustieto ei tue selvästi suosituksia ”kovan” rasvan vähentämisestä ja ”pehmeän” rasvan lisäämisestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Tiedekatsaus julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk: A Systematic Review and Meta-analysis
Katsauksen tulokset ovat pääosin yhteneväisiä myös kahden aikaisemman vastaavan tiedekatsauksen kanssa. Toinen katsauksista viittaa kuitenkin kertatyydyttymättömän rasvan olevan hyödyllistä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä. Lue lisää: “Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin ja Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi (arkistossa).
Terveysvalistajat viittaavat usein tutkimuksiin, joissa on rasvan vaihtamisen lisäksi tehty muitakin samanaikaisia muutoksia ruokavaliossa, ja aikaansaatu parannus terveydessä on laskettu yksinomaan rasvan vaihtamisen eduksi. Todellisissa rasvatutkimuksissa rasvan vaihdosta ei ole saatu hyötyä. Lue lisää: Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret
Jäämme innolla odottamaan, minkälaisin sanankääntein suomalaiset hyvästä ja pahasta rasvasta puhuvat terveysvalistajat yrittävät vähätellä tämänkin tiedekatsauksen tuloksia. Vai yritetäänkö se mieluummin vaieta kuoliaaksi?
Ravitsemus ja terveys 
Pitääkin lukea pitkä paperi pian. Medscapen sivuilla Harvardin Eric Rimm sanoo, että PUFA:n osalta analyysissä olisi puutteita, mutta ei yksilöi mitä puutteita. Alice Lichtenstein (TUFT) on myös hieman kriittinen samaisessa Medscapen jutussa. Se mikä tässä katsauksessa on erityisen mielenkiintoista aiempiin meta-analyyseihin nähden on, että edes seerumin rasvahapoilla ei ollut yhteyttä sepelvaltimotautiin. Ei siis hyvässä eikä pahassa omega-3, omega-6, SFA:lla jne. rasvahapoilla. Seerumin linolihapon ja omega-3 rasvahappojen pitoisuuden luulisi kertovan ”lahjomattomasti” mitä rasvaa ihminen on syönyt viimepäivinä (mutta ei pitkällä aikavälillä). Ainoastaan transrasva lisäsi sairauksien riskiä.
Täytynee se vielä muistaa, että tämä katsaus kertoo rasvahappojen ja sydäntautien riskistä. Ei rasvahappojen ja diabeteksen, muistihäriön, syövän tai suolistosairauksien riskistä. Sydäntaudit ei ole ”koko totuus” terveydestä.
pronutritionist (@pronutritionist)
18.3.2014 at 8.16
”Sydäntaudit ei ole “koko totuus” terveydestä”
kunpa tämä olisi tiedostettu kun koko populaatioon suunnattu rasvavalistus aloitettiin.
Sami Uusitalo
Dipl. ins. Espoo
Sami Uusitalo
18.3.2014 at 12.02
[…] rasvat tappaa”´-keskusteluun lyhyesti – uusimpien tutkimusten mukaan asiasta ei kannata […]
Rasvat, lyhyt oppimäärä | Sami Sundvik
18.3.2014 at 9.12
Jo yksistään se, että tästä asiasta täytyy näin paljon veivata, osoittaa, että tyydyttyneen rasvan merkitys sydäntaudeille on joko nolla tai hyvin lähellä sitä. Kun aloin perehtymään ravitsemukseen kesällä -07 ja päädyin tähän noin viiden minuutin perehtymisen jälkeen. Eipä ole tarvinnut kantaa muuttaa.
Tyydyttynyt rasva on miellyttävän täyteläistä. Pienentää sopivasti annoskokoa ja hidastaa verensokerin heilahteluja aiheuttaen tasaisemman pidemmän ajan kylläisyyden. Silloin kun lapset joivat täysmaitoa, lihavuutta esiintyi noin kolmasosa nykyisestä. Lasten lihavuusepidemia johtuu rasvan karttelusta, joka johtaa hiilihydraattien suosimiseen. Ravitsemusvalistus on tehnyt ennennäkemättömän virheen.
Sami Uusitalo
Dipl. ins. Espoo
Sami Uusitalo
18.3.2014 at 9.51
Omakohtaisia kokemuksia tieteellisen tarkastelun sijaan ja bonuksena ekologinen virhepäätelmä.
Sillä lailla.
Mie
18.3.2014 at 16.50
Mitäs merkitystä meidän hengellä, terveydellä ja kokemuksilla on, varsinkin jos ne eivät tue virallista liturgiaa.
Sami Uusitalo
Dipl. ins. Espoo
Sami Uusitalo
19.3.2014 at 5.27
Voisimmeko siis henkilökohtaisten kokemusten perusteella alkaa suositella ihmisille juustopizzadieettiä, joka taannoin mainittiin iltalehdessä? http://www.iltalehti.fi/terveys/2014030518095570_tr.shtml
Kaverille hyvä terveys, veriarvot kunnossa ja kehuu oloaan hyväksi – aivan kuten karppauspiireissäkin kerrotaan tapahtuneen.
Ymmärrätkö nyt, miksi henkilökohtaisilla kokemuksilla ja anekdooteilla ei ole mitään tekemistä oikean tieteen ja ravintosuositusten kanssa?
Jussi
19.3.2014 at 9.08
En lähtisi suosittelemaan juustopizzadieettiä koko populaatiolle, koska pidän todennäköisenä, että se ei kaikille sopisi. Ihan sama juttu on vuosikymmeniä tuputetulla ”vähennä rasvaa, syö leipää” tuputuksella. Se ei sopinut minulle eikä lapselleni.
Ymmärrätkö nyt miksi vastustan saman ohjeistuksen tuputtamista kaikille. Lapseni on minulle äärimmäisen tärkeä anekdootti.
Sami Uusitalo
Dipl. ins. Espoo
Sami Uusitalo
19.3.2014 at 12.11
Kys. katsausta kunnolla lukematta (pelkkä abstrakti) on vaikea sanoa mitään definitiivistä, mutta Jarin kommenteista kyllä löytyy selviä ongelmia:
”Katsauksen tulokset ovat pääosin yhteneväisiä myös kahden aikaisemman vastaavan tiedekatsauksen kanssa.”
Eivät sikäli, että vaihtokaupan safa –> pufa on aika konsistentisti osoitettu olevan edullista sv-terveydelle. Vrt. vaikkapa Skeaff & Miller, Mozaffarian et al, Ramsden et al. Pelkän safan rajoittamisen per se tarkastelu ilman kontekstia ei tietenkään tällaista tuo esiin.
”Terveysvalistajat viittaavat usein tutkimuksiin, joissa on rasvan vaihtamisen lisäksi tehty muitakin samanaikaisia muutoksia ruokavaliossa, ja aikaansaatu parannus terveydessä on laskettu yksinomaan rasvan vaihtamisen eduksi.”
Et ole Jari kuullut vakioinnista? 🙂
”Todellisissa rasvatutkimuksissa rasvan vaihdosta ei ole saatu hyötyä. Lue lisää: Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret”
Siis aikaisempaa artikkelia jossa sotket Mente et alin (joka EI siis tarkastellut vaihtotutkimuksia) kahteen meta-analyysiin joissa tällaisia tarkasteltiin ja hyötyjä havaittiin (joita kovasti yrität vähätellä, viis veisaten metodologista tms. syistä jotka mitä todennäköisemmin painoivat etuja vaatimattomampaan suuntaan)? Jari hei: kyllähän sinun pitää yrittää, mutta aika heikkoa on. 🙂
”Jäämme innolla odottamaan, minkälaisin sanankääntein suomalaiset hyvästä ja pahasta rasvasta puhuvat terveysvalistajat yrittävät vähätellä tämänkin tiedekatsauksen tuloksia.”
Tsekkaa mm. Medscapen kommentit joihin Reijo viittasikin. Kys. katsauksessa on abstraktin mukaan se keskeinen ongelma, että n-3 ja n-6 rasvahapot on eroteltu tarkastelussa. Miksi? Vrt. Ramsden et al 2010, joka teki saman MUTTA myös yhdisti n-3/n-6 (eli pufan) tarkasteluun ja kappas vain: edullisia vaikutuksia löytyi…
Mie
18.3.2014 at 16.39
Rasvojen vaihtokauppa on ollut neutraalia terveydelle kokeellisissa tutkimuksissa (RCT), paitsi silloin, kun tutkimuksissa on tehty muutakin kuin vaihdettu rasvaa (Oslo) tai tutkimukset ovat olleet kelvottomia (suomalainen mielisairaalatutkimus). Mainitsemasi Skeaff & Miller, Mozaffarian ovat nimenomaan ottaneet asiaan kuulumattomia tutkimuksia koosteisiinsa. Myös Mente tarkasteli vaihtotutkimuksia ja totesi ne hyödyttömiksi. Vakiointi ei näihin (RCT) liity, joten irvailun yrityksesi menee ohi maalin. Heikkoa on.
Omega-3 ja omega-6 yhdessä tuskin antaisivat kovin erilaista tulosta kuin erikseenkään.
Jari
18.3.2014 at 16.52
Jari:
1) Jo oman artikkelisi tutkimukset osoittavat tämän vääräksi. Entä yhdistetty n-3/n-6 -tulos: vrt. Ramsden et al 2010? Selitä tämä, ole hyvä.
2) Mitä ”kelvottomiin tutkimuksiin” tulee, oikea termi on ”metodologisesti vanhentunut”. AIVAN kuten vaikkapa ne nollatulosta osoittaneet, esim. Rose Corn Oil. Jostain syystä et vain muista käsitellä tätä puolta ollenkaan? 🙂
3) Missä Mente et al tarkasteli vaihtotutkimuksia ja totesi ne hyödyttömiksi? Osoittanet suoran lainauksen kys. paperista?
4) Tutkimuksille annetaan meta-analyyseissä tietty painoarvo juuri mm. näistä syistä. Kuten voit havaita oman artikkelisi Skeaff & Milleriltä peräisin olevista kuvioista, ei vaikkapa FMHS:n ja Oslon painoarvo ole ollut sitä luokkaa että ne selittäisivät myönteiset tulokset.
Mie
18.3.2014 at 17.25
Myös Ramsden otti Oslon tutkimuksen mukaan. Ja totesi aivan oikein – ja tämä koskee muitakin koosteita yhtä lailla – että tyydyttyneen rasvan lisäksi on vähennetty myös transrasvaa.
En ole esittänyt, että Rose yksin todistaisi mitään. Se nyt vaan antaa samansuuntaisen tuloksen monen muukin tutkimuksen kanssa.
Mente kirjoittaa näin: ”The pooled analysis of RCTs showed that increased consumption of marine ω-3 fatty acids (RR, 0.77 [95% CI, 0.62-0.91]) and a Mediterranean dietary pattern (0.32 [0.15-0.48]) were each associated with a significantly lower risk of CHD. Higher intake of beta carotene supplements, fiber, fish, folate supplements, fruits and vegetables, and polyunsaturated fatty acids relative to saturated fatty acids, total fat, and ascorbic acid and vitamin E supplements were not significantly associated with CHD.” (Taulukko 4)
Skeaff & Millerissä mainituilla kahdella tutkimuksella oli kyllä riittävästi painoarvoa ”vaa’an kallistamiseksi”, vaikka niiden painotus olikin vähäinen. Kokonaistulos oli juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevä.
Jari
18.3.2014 at 17.50
”Myös Ramsden otti Oslon tutkimuksen mukaan. Ja totesi aivan oikein – ja tämä koskee muitakin koosteita yhtä lailla – että tyydyttyneen rasvan lisäksi on vähennetty myös transrasvaa.”
… mikä ei millään tavalla osoita, että juuri Oslo selittäisi ym. löydökset. Jos näin on, sinun pitää OSOITTAA tämä itse.
”En ole esittänyt, että Rose yksin todistaisi mitään. Se nyt vaan antaa samansuuntaisen tuloksen monen muukin tutkimuksen kanssa.”
Tilastollisesti merkitsemättömän, yhdistettynä puutteelliseen tietoon intervention toteutumisesta tms? Joo, sopii kuvaan. Toisekseen, en esittänytkään että olisi väittänyt ym. Rose et alista. Esitin, että jätät TOISTUVASTI mainitsematta tällaiset seikat.
”Mente kirjoittaa näin:”
… mikä ei mitenkään liity asiaan. Mitä ihmettä Jari?
”Skeaff & Millerissä mainituilla kahdella tutkimuksella oli kyllä riittävästi painoarvoa “vaa’an kallistamiseksi”, vaikka niiden painotus olikin vähäinen.”
Tämä pitäisi osoittaa laskemalla muuttunut tulos. Sikäli kun taulukosta voi nähdä että tapahtumien määräerot jäävät absoluuttisesti pieniksi & painoarvoa on yhteensä alle 20% kokonaisuudesta, niin … onnea matkaan. 🙂
Mie
18.3.2014 at 18.07
Noita rasvanvaihtokokeita on tehty hyvin rajallinen määrä. Ei Ramsdenilla ole käytössään sen kummempaa dataa kuin muillakaan. Oslon lisäksi niitä oli näköjään kolme tutkimusta omega3+6-sarjassa. Niissä kolmessa tutkimuksessa rasvamuutoksen tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Ei minulla ole ollut erityistä tarvetta mainita Rosen tulosta sinulle. Vaikka saattaahan se olla mukana tuolla Kymmenen klassista rasvatutkimusta -kirjoituksessani. En oikein ymmärrä, miksi sinulle pitäisi erikseen mainita kaikenlaisia itsestäänselvyyksiä. Hiukan oma-aloitteisuutta olisi hyväksi. Tämä vie myös aikaa rakentavalta keskustelulta.
Mente teki analyysin RCT-tutkimuksista jossa muutettiin rasvasuhdetta rasvan määrän pysyessä ennallaan. Se kyllä liittyy hyvinkin asiaan.
Odotat näköjään myös minun laskevan sinulle kaikenlaista. Voisit osallistua keskusteluun laskemalla joskus jotain itsekin, jos sinusta ei näytä itsestään selvältä, että ainoiden tilastollisesti merkitsevien osatulosten poistaminen vaikuttaisi juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevään kokonaistulokseen.
Jari
18.3.2014 at 18.28
Reijo
”Ainoastaan transrasva lisäsi sairauksien riskiä.”
Eipä lisännyt tilastollisesti merkitsevästi seerumin rasvahappoja tarkasteltaessa (vaihteluväli oli 0.76–1.44). Tarkastelussa siis kohorttidata.
Jarille kyssäri: tarkoittaako tämä nyt mielestäsi sitä, että transrasva on ok? 🙂
Asiasta kolmanteen: itseäni on jo pitkään ihmetyttänyt se, miten ihmiset sotkevat kaksi ERI asiaa toisiinsa. Jos ja kun mm. trial-näytön metatason tarkastelussa tutkimukset kuten WHI joissa vähennykset safan saannissa olivat pieniä & samaan aikaan muutkin positiiviset muutokset likipitäen epäolennaisia (mikä näkyi sitten suoraan siitä että esim. kol.tasojen muutokset olivat kliinisesti ajatellen mitättömiä) tuottavat metaregressioon väistämättä ilmeisen ongelman, millä logiikalla jengi ajattelee tämän osoittavan ettei safa vaikuta kolesteroliarvioihin epäedullisesti tyydyttymättömään rasvaan verraten? Höpsis, tämähän perustuu ihan suoriin havaintoihin LDL-reseptoreiden toiminnasta ja homma on todennettu syöttökokeissa varsin kattavasti. Kyse on siitä, että interventiotasolla fokus pelkkään rasvaan ei ole perusteltua. Nämä eivät siis todellakaan ole sama asia!
Lisäksi: voidaanko tästä päätellä, että interventio jossa on OSANA monien muiden muutosten mukana rasvavaihdos (mikäli sitä tarvitaan, terveellä ihmisellä kun tilanne ei oletusarvoisesti ole sama kuin sv-tautisairaalla) ei olisi mielekäs? Ei nähdäkseni. Etenkin kun niin Välimeren ruokavalion, paleon sekä – Uusitalon & Jarin kauhuksi – myös vhh:n suhteen ne mm. riskimarkkereita parhaiten korjanneet vaihtoehdot ovat sisältäneet nykysuositusten mukaisesti enemmän tyydyttymätöntä rasvaa ja vähemmän tyydyttynyttä.
Mie
18.3.2014 at 16.49
Lopettaisitko Mie olkiukkojen rakentelun. Se ei ole asiallista keskustelua.
Jari
18.3.2014 at 16.56
Kyseessä ei ole olkiukko vaan leikin ns. paholaisen asianajajaa keskustelun kannalta keskeisestä syystä (näytön tason ongelmat).
Toin siis julki kys. tutkimuksen havainnoin: seerumin TFA pitoisuus ei kys. meta-analyysin (kohorttidatasta) mukaan yhdisty tilastollisesti merkitsevästi riskiin. Eikö tästä voida päätellä että transrasva on sydänterveyden kannalta neutraalia?
Odotan vastaustasi.
Mie
18.3.2014 at 17.27
Laitoit sellaisia ajatuksia minun suuhuni, joita en ole esittänyt. Se ei ole asiallista keskustelua.
Minun mielestäni transrasva on haitallista sydänterveyden kannalta. Niin se näytti olevan tässäkin tutkimuksessa.
Jari
18.3.2014 at 18.30
Missä kohtaa yllämainitussa viestissä ja mitä? Tuo ”kauhuksi” kohtako? Jos olen siis ymmärtänyt väärin sen, että olet järjestelmällisesti pyrkinyt negatoimaan kaikki safaan liittyvät ongelmat ja minimoimaan kaikki tyydyttymättömiin rasvoihin liittyvät positiiviset terveysvaikutukset, pyydän anteeksi. 🙂
Mitä jälkimmäiseen kohtaan tulee, kommentoisitko itse asiaa, kiitos? Jos ja kun seerumin TFA ei yhdisty riskiin, eikö tästä voida päätellä SAMAA kuin olet päätellyt vaikkapa Siri-Tarino et alista safan suhteen? Eli sen, että transrasva on sydänterveyden kannalta neutraalia?
Käsittelisitkö tätä asiaa sillä huolellisuudella jonka se ansaitsee, kiitos.
Mie
18.3.2014 at 18.37
Voisiko myös sinulta pyytää huolellisuutta?
Olet ymmärtänyt väärin pyrkimukseni.
En ole perehtynyt siihen, miten hyvin seerumin transrasva vastaa syötyä transrasvaa. Seerumin safasta en ole tähän liittyen päätellyt mitään, koska tiedän, että se voi erota ruoan safasta.
Kaiken näkemäni näytön perusteella, en pelkästään tämän tutkimuksen, uskon, että transrasva on terveydelle haitallista.
Jari
18.3.2014 at 18.42
Ei kauhistuta sitten yhtään.
Sami Uusitalo
Sami Uusitalo
19.3.2014 at 5.22
Voisit Jari muuten kommentoida noita muitakin kohtia tuosta 16.49 viestistäni. Tuskinpa esim. tarvitsee enää kerrata että vaikkapa Mensk et al (2003) kertoo mufan ja pufan omaavat selvät edut safasta niin LDL:n, apoB:n ja pufan osalta triglyjenkin suhteen & sen, että erot HDL:n kohdalla ovat niin marginaaliset safan eduksi etteivät ne omaa ym. seurassa painoarvoa.
Vai oliko tämäki epämiellyttävä totuus olkiukko? 🙂
Mie
18.3.2014 at 17.45
En minä ole väittänyt, että kaikki rasvat ovat samanarvoisia kolesteroliarvojen kannalta. Täältä blogistani kyllä löytyy tietoa, joka kertoo, ettei niin ole.
En ole myöskään väittänyt, että monitekijäiset interventiot olisivat hyödyttömiä. Olen vain sanonut, ettei niitä voida käyttää yhden kokonaisuudesta irroitetun muuttujan todisteluun.
Haluaisitko keskustella vielä jostakin muusta itsestäänselvyydestä? 🙂
Jari
18.3.2014 at 18.34
”Ei Ramsdenilla ole käytössään sen kummempaa dataa kuin muillakaan. Oslon lisäksi niitä oli näköjään kolme tutkimusta omega3+6-sarjassa. Niissä kolmessa tutkimuksessa rasvamuutoksen tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.”
Kröhöm, tiedätkö mikä on se meta-analyysin toimintaperiaate? 🙂
”En oikein ymmärrä, miksi sinulle pitäisi erikseen mainita kaikenlaisia itsestäänselvyyksiä.”
Jostain syystä katsot kuitenkin tarpeelliseksi kerrata kolikon toisen puolen kerta toisensa jälkeen. Tämä on nähdäkseni kirsikanpoimintaa.
”Mente teki analyysin RCT-tutkimuksista jossa muutettiin rasvasuhdetta rasvan määrän pysyessä ennallaan.”
Mente et al ei käsitellyt rasvanvaihtoa vaan – samalla tavoin kuin tämä uusi meta-analyysi – tyydyttynyttä rasvaa IRRALLAAN tästä kontekstista. Samoin tuo n-3/pufa-käsittely oli samanlainen Mente et alissa. Joten ei, et nyt puhu relevantista asiasta.
”Olen vain sanonut, ettei niitä voida käyttää yhden kokonaisuudesta irroitetun muuttujan todisteluun.”
Ja sitten käytät itse tässä(kin) keskustelussa aikaa kokonaisuudesta monessa mielessä irroitetun löydöksen esittelyyn väittämällä että rasvan laadulla ei ole väliä sv-tautiriskin kannalta?
Jari, ihan oikeasti. Aikuisten oikeasti. Jotain rajaa.
Mie
18.3.2014 at 18.43
Jään odottelemaan sinun omaa analyysiäsi aiheesta, kun esität tietäväsi kaiken paremmin.
Pyydän edelleen sinulta huolellisuutta Menten suhteen. Hän käsitteli RCT-tutkimuksia, joissa rasvan suhde muuttui ja määrä pysyi ennallaan. Mitä ne olisivat, jos ei rasvanvaihtokokeita? Pyysin ko tutkijoilta jopa liitteen, jossa oli lista noista tutkimuksista ja lisäsin sen blogitekstiini.
Sinä olet tässä nyt se, joka jankkaa väärää tietoa.
Jari
18.3.2014 at 18.50
”Hän käsitteli RCT-tutkimuksia, joissa rasvan suhde muuttui ja määrä pysyi ennallaan.”
Jos ja kun Mente olisi käsitellyt asiaa nimenomaan rasvavaihdon kannalta (safa –> pufa), kys. artikkelista löytyisi/pitäisi löytyä samanlainen selvitys kuin vaikkapa Skeaff & Milleristä, tai Ramsden et alista. Katsos kun asiaa voi katsoa MYÖS samalta kannalta kuin tässä uudessa eli pelkästään pufan saannin kannalta.
Lainauksesi ”polyunsaturated fatty acids relative to saturated fatty acids” kohta kun ei kerro MUUTOKSESTA vaan P/S suhteesta.
Voi tietenkin olla että Mente et al käsittelivät muutosta. Se nyt ei vain selviä itse artikkelista.
Mie
18.3.2014 at 18.57
”Voisiko myös sinulta pyytää huolellisuutta?”
Toki. Selitin kyllä mielestäni huolella ym. tutkimuksen löydöksen ja muotoilin niinikään kysymykseni selvästi. Jos et osaa siihen vastata, ok. Seerumin TFAn pitäisi kyllä vastata tarkasti ruokavalion TFA-saantia, sikäli kun kroppa ei näitä tee (toisin kuin vaikkapa tyydyttyneitä rasvahappoja).
Mutta haluaisitko edes spekuloida mistä tämä tulos voisi olla peräisin?
”Kaiken näkemäni näytön perusteella, en pelkästään tämän tutkimuksen, uskon, että transrasva on terveydelle haitallista.”
Sama pätee sitten rasvasuhteiden muokkaamiseen. Tähänastisen näytön varassa kun näyttö sen hyödyistä ja vaikutuksen suuruudesta on täysin vastaavalla tasolla. Eikö niin? 🙂
Mie
18.3.2014 at 18.52
En kyllä osaa sanoa, miksi tämä TFA-tulos on tällainen. Toisin päin se olisi loogisempi (ravinnon TFA ei vaikuttanut, seerumin TFA vaikutti), jos nyt vaikka miettisi aliraportointia.
Rasvasuhteiden muokkaamisessa näyttö menee nähdäkseni näin:
RCT-tutkimukset: ei hyötyä.
Väestötutkimukset: osassa hyötyä, osassa ei.
Kolesteroliarvot: Hyötyä, mutta kuinka paljon? Ero LDL-P:ssä ei ole yhtä suurin kuin LDL-C:ssä.
Kun muistetaan, että kolesteroliarvot eivät kerro koko terveyttä, niin ei näistä voi ryhtyä julistamaan mitään varmuudella.
Jari
18.3.2014 at 19.02
Heh, vaikka muutoin menee periaatteessa ok, niin aina on pakko todeta tuo ”mutta”. No, se sinulle suotakoon. Hyvän mielen tuottamiseksi. 🙂
Mitä analyysiini tulee, niin muistuttaisin että minä en esittänyt väitettä siitä että tulokset riippuisivat kahdesta osatutkimuksesta. Sinä esitit. Tietänet mitä se tarkoittaa todistustaakan kannalta?
Mie
18.3.2014 at 21.28
Täydennetään: RCT-näytössä meni vähän pieleen. Vrt. Hooper et al (2011):
”This updated review suggested that reducing saturated fat by reducing and/or modifying dietary fat reduced the risk of cardiovascular events by 14% (RR 0.86, 95% CI 0.77 to 0.96, 24 comparisons, 65,508 participants of whom 7% had a cardiovascular event, I(2) 50%). Subgrouping suggested that this reduction in cardiovascular events was seen in studies of fat modification (not reduction – which related directly to the degree of effect on serum total and LDL cholesterol and triglycerides), of at least two years duration and in studies of men (not of women).”
Lukemalla itse katsauksen selviää kyllä miksi tulokset olivat vaatimattomia. Vinkki: WHI.
Mie
19.3.2014 at 22.39
Tarkennetaan vielä tuota kolesteroliarvot kohtaakin: hyödyn suuruus tunnetaan syöttökokeista ja se on selvä. LDL-P:n kohdalla puolestaan AINOASTAAN tyydyttymättömät rasvat pienentävät sitä suhteessa perus-länsimaiseen hiilariin l. ”safaa vai sokeria” kysymyksen suhteen vastaus vaikuttaisi olevan ”aivan sama”.
Mie
13.4.2014 at 16.04
Alkuperäinen ajatus karkasi jo minulta, mutta sen verran täytyy tarkentaa, että sokeri muodostaa melko pienen osan länsimaisesta hiilarista.
Jari
15.4.2014 at 7.08
Tämä unohtui:
”Voisit osallistua keskusteluun laskemalla joskus jotain itsekin, jos sinusta ei näytä itsestään selvältä, että ainoiden tilastollisesti merkitsevien osatulosten poistaminen vaikuttaisi juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevään kokonaistulokseen.”
Katsopas nyt Jari sitä taulukkoa sv-tautitapahtumien kohdalta. FMHS:n kohdalla naisten tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Oslon tulokset eivät myöskään.
Mie
18.3.2014 at 19.01
Näin on, kun katsoin uudestaan. Niidenkin kertoimet ovat kuitenkin matalimmasta päästä. Odottelen sinun analyysiäsi.
Jari
18.3.2014 at 19.07
Mien jankkaukset vaikuttaa pelottavan samankaltaisilta Fogelholmin, Schwabin ja kumppaneiden kanssa. Ei vaan voi päästä omasta kannastaan millään irti. No, kyllä se pikku hiljaa taittuu tämä valheellinen propaganda. Tutkimus tutkimukselta. Onneksi maailmalla tästä ei enää käydä vääntöä. Sen verran selvää homma on.
Riku
18.3.2014 at 20.19
Maailmalla ei juuri vääntöä käydä, sillä homma on selvä: jokainen kansanterveydestä vastuussa oleva taho suosittelee tyydyttyneiden rasvojen vähentämistä, ei lisäämistä eikä kukaan sano sinä ”neutraaliksi” sydänterveyden kannalta. Jos homma on selvä, miksei suosituksissa sitten poisteta tyydyttyneiden rasvojen kohdalla olevaa tiukkaa rajoitusta?
Jussi
18.3.2014 at 20.29
Suositukset ”elävät” ja tulevat aina jäljessä. Esimerkiksi vasta jonkin aikaa sitten suositeltiin rasvan vähentämistä, mutta uusimmassa pohjoismaisessa suosituksessa rasvan määrän ylärajaa onkin nostettu.
Tyydyttynyttä rasvaa on sanonut neutraaliksi sydänterveyden kannalta mm. Mikael Fogelholm, joka on puuhaillut sekä pohjoismaisia että suomalaisia suosituksia.
Jari
18.3.2014 at 22.02
Löysin Fogelholmista ja tyydyttyneistä rasvoista pääasiassa juttuja sinun blogistasi sekä Sundqvistin blogista. Ilmeisesti tulkinta Fogelholmin ”neutraaliudesta” juontaa juurensa tästä Suomen kuvalehden jutusta: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset/
”Kyllä, mutta tutkimukset osoittavat myös hyvin johdonmukaisesti sen, että kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, pienentää sydäntautikuolleisuutta ja pienentää sydäntautien ilmaantuvuutta.”
Jutussa tuo on tulkittu neutraalina. Itse en tulkitse sitä neutraalina, jos ko. ruoka-ainetta vähennetään ja se pienentää kok.kuolleisuutta, sv-kuolleisuutta ja sv-tautien ilmaantuvuutta. Tietty tämä uusi meta-analyysi romuttaa osittain Fogelholmin yo. sanomaa, mutta odotellaan nyt hetki muidenkin kommentteja tähän.
Jussi
19.3.2014 at 0.04
Neutraalius riippuu kontekstista.
Mie
19.3.2014 at 19.27
Vähän samasta syystä kuin että miksi esim. U.S.A:n presidentti puheissaan puhuu jostakin määrittelemättömästä uskomuksesta, jumalasta. Siksi, koska mieli on solmussa. Konsensuskin voi olla umpisolmussa. Rahan ja uskomusten likaisista säikeistä punottu nyöri on se punainen lanka, jota koko maailma joutuu seuraamaan psykopaattien tahdissa.
Vellu
18.3.2014 at 23.05
Muistuttaa hyvin paljon taannoista Siri-Tarinon paperista syntynyttä hypeä karppauspiireissä, kunnes muuan J. Stamler kirjoitti pitkän vastineen, jossa osoitti tutkimuksen 12 metodologista virhettä. S-T ja kumppanit eivät muistaakseni koskaan kunnolla vastanneet Stamlerin kritiikkiin ja koko S-T tutkimuksen arvo onkin hyvin kyseenalainen. Tälle tulee hyvin todennäköisesti käymään samalla tavalla.
Mukava se on nyt hehkuttaa voin ja kerman syömistä ja unohtaa tutkimus, kun siihen tulee asiallista kritiikkiä. Silloin onkin varmaan uusi vastaavanlainen meta-analyysi ulkona ja iso pyörä pyörii jälleen.
Koko tutkimusta en vielä saa auki, joten paha kommentoida enempää.
Jussi
18.3.2014 at 20.25
Mainittakoon Jussi tässä(kin) nyt se, että kyseessä eivät olleet varsinaisesti virheet vaan pitkälti aineiston luonteesta johtuneet rajoitukset. Ja mitä Stamlerin kohtiin tulee, niin tutkijat käsittelivät esim. vaihdoskysymyksen (eli toteavat selvästi ettei safa –> pufa/joku muu vaihdoksen eduista ja siten kokonaiskuvasta voida vetää johtopäätöksiä aineiston luonteen vuoksi) ja myös MONTA muutakin seikkaa johtopäätösten vankkuutta rajoittaviksi tekijöiksi. Itse artikkeli on siis ihan ok työtä, mutta meta-analyyseissä ei vain oletusarvoisesti voida tehdä mitään alkuperäistutkimusten laadun suhteen eikä metaregressiomalli taivu ihmeisiin.
Olisi siis suotavaa, että kritiikki kohdistuisi siihen mihin se primääristi kuuluu: siihen mitä jotkut ovat tulkinneet Siri-Tarino et alin osoittavan.
Mie
18.3.2014 at 21.33
Kirjoittelua Siri-Tarinon paperiin liittyen:
Tammikuu 2010
Alkuperäisen paperin julkaisu
Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2010/01/13/ajcn.2009.27725.abstract
Maaliskuu 2010
Stamlerin pääkirjoitus
Diet-heart: a problematic revisit
http://ajcn.nutrition.org/content/91/3/497.long
Siri-Tarinon ja kumppanien mielipidekirjoitus
Saturated fat, carbohydrate, and cardiovascular disease
http://ajcn.nutrition.org/content/91/3/502.full
Elokuu 2010
Scarboroughin ja kumppanien palaute
Meta-analysis of effect of saturated fat intake on cardiovascular disease: overadjustment obscures true associations
http://ajcn.nutrition.org/content/92/2/458.long
Siri-Tarinon ja kumppanien vastaus
Reply to P Scarborough et al
http://ajcn.nutrition.org/content/92/2/459.1.full
Katanin ja kumppanien palaute
Saturated fat and heart disease
http://ajcn.nutrition.org/content/92/2/459.2.long
Siri-Tarinon ja kumppanien vastaus
Reply to MB Katan et al
http://ajcn.nutrition.org/content/92/2/460.full
Jari
18.3.2014 at 21.54
Stamler ei siis varsinaisesti kirjoittanut mistään virheistä vaan esitti 12 aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyvää kysymystä ja vastasi niihin. (Tunnustan, mulla ei ole nyt tähän hätään aikaa lukea koko kirjoitusta ajatuksella.) Myöhemmin SIri-Tarino ja kumppanit saivat kaksi eri palautetta ja vastasivat niihin.
Jussi, jäikö heiltä johonkin olennaiseen juttuun vastaamatta?
Jari
18.3.2014 at 21.58
Juu tarkoitinkin ihan näitä ihan oikeaa tutkimusta tekeviä ihmisiä maailmalla. En näitä poliittisia järjestöjä, jotka käyvät enemmän ilmasto- ja väestöpoliittista taistelua kuin etsivät totuutta.
Juu muistan myös muutamia vuosia sitten kun rummutettiin niistä tuhannesta tutkimuksesta safan vaarallisuudesta. Kun ne sitten käytiin läpi ja kaikki järjestään osoittautuivat pelkäksi ilmaksi kasattiinkin nopeasti seuraavat kyhäelmät eli nämä safa/pufa -korvaustutkimukset. Ne vaan piti laittaa niin nopeasti kasaan, että perusteina käytettiin Jarinkin mainitsemia todella epätoivoisia ja kyseenalaisia tutkimuksia.
Nykyisten suositusten jälki on tehokasta…40 vuodessa lihavuus, diabetes II ja syövät räjähtäneet käsiin. Sydäntautien kehitys on saatu jotenkin hillittyä lähinnä kiitos 1980-luvulla aloitettujen tehokkaiden leikkaushoitojen (pallolaajennus, ohitusleikkaus). Että siitä vaan samaa rataa seuraavat 40 vuotta.
Riku
18.3.2014 at 21.42
Ei ole näyttöä siitä että suositusten mukainen ruokavalio lisäisi sen enempää lihavuuden, DM2n kuin syövänkään prevalenssia. Pikemminkin päinvastoin.
Joten ensi kerralla vähän totuutta peliin, kiitos.
Mie
18.3.2014 at 21.49
Miten saat nykyiset suomalaiset kansantaudit suositusten syyksi, kun ihmiset eivät edes noudata ravitsemussuosituksia? Esimerkiksi Reijo Laatikainen(pronutritionist) käsitteli aihetta blogissaan http://www.pronutritionist.net/nain-suomessa-syodaan-ei-jarin-hyvin/
Jussi
18.3.2014 at 21.54
Eli nykyisten suositusten tuloksia ei siis vielä edes tiedetä. Joka tapauksessa safan määrää on karsittu 30 vuotta raskaalla kädellä ja korvattu niin sanotuilla hyvillä pehmeillä rasvoilla ja hiilihydraateilla. Tämän vaihtokaupan tulokset ovat nyt ainakin tällä hetkellä nähtävillä.
Miltään osin ei voi sanoa, että tulokset olisivat hyviä. Vai voitteko?
Riku
19.3.2014 at 9.06
Yleensä firmassa,jossa johtaja ei tulosta saa aikaan saa kenkää.,miksi ei THL:ssä?Huono syy,että kansa ei noudata ohjeita,
oksa
19.3.2014 at 9.47
Tuloksissa tyydyttymättömien rasvojen & vihannesten, kasvisten tms. lisääntyminen näkyy mm. sv-tautikuolleisuuden vähenemisenä. Ei tietenkään kokonaisuudessaan ym. seikkojen syytä, mutta osittain.
Niinikään ym. vaihtoehtojen suosiminen ruokavaliossa yhdistyy tutkimuskirjallisuudessa parempiin tuloksiin vähän … no, kaikessa.
Mikä siis on ongelmasi?
Mie
19.3.2014 at 23.15
Mun mielestä on käsittämätöntä, että suomalaiset tietäjät (ja samanmielinen piiri maailmalla) pitävät aivan selvänä pufa/safa -korvauksen hyötyjä vaikka niiden ”hyöty” perustuu aivan luokattomiin ja hyvin vanhoihin tutkimuksiin.
Mutta sitten tällaiset laajat tutkimukset (joita on tullut vuosien aikana useita) kiistetään heti alkuunsa.
Tuntuisi tämä maailmanlaajuinen suositusjärjestelmä olevan aika ”uskontopohjainen”. Näinhän se kirkkokin toimii. Menet missä tahansa maailmassa kristityltä papilta kysymään jumalasta ja jeesuksesta, sama tarina tulee joka paikassa. Sitten ihmiset ihmettelee, että noin laajasti maailmalla uskotaan. Kyllä sen on pakko pitää paikkansa.
Rami
19.3.2014 at 9.50
Jääräpäät on jääräpäitä. Esim. Vartianen höpöttää puuta heinää, antaa lähdeviitteiksi omia höpinöitään oikeiden tutkimustulosten sijaan ja ei tunnu ymmärtävän mitään muuta kuin kokonaiskolesterolin sekä voin korvaamisen margariinilla ja muilla rasvoilla joita ei voi käyttää muuta kuin voiteluaineeksi… jos siihenkään ;P
Esko
19.3.2014 at 17.45
Jos viittaat kohorttinäyttöön ja trialeihin, niin olet osittain oikeassa.
Muistuttaisin kyllä myös niistä syöttökokeista joissa eri rasvojen vaikutukset lipidiarvoihin tulevat julki selvästi, kontrolloidusti ja täsmällisesti. Näitä ei sovi unohtaa, vaikka niistä ei aina mielellään keskustella …
🙂
Mie
19.3.2014 at 19.26
Uusitalo:
”Ymmärrätkö nyt miksi vastustan saman ohjeistuksen tuputtamista kaikille.”
Jokainen kirjoituksesi joko implikoi tai esittää suoraan että ns. virallisterveellinen ruokavalio on pahasta ja että kaikki joukolla karppaamaan/rasva rules/jotain muuta vastaavaa. Tämä ei ole ”one size fits all” ohjeistuksen vastustamista, vaan NIMENOMAAN juuri se ”one size fits all”.
Erityisen omituista tämä on siksi, että nykysuosituksissa esitetään että makrosuhteilla ei ole primäärimerkitystä.
Mie
19.3.2014 at 19.23
Tulkitset Mie minua täysin väärin. Itse asiassa itsekin pudotin yhdessä vaiheessa rasvaisemman karppauksen sakatessa painoa prot+hiilaria lisäämällä ja rasvaa vähentämällä. Vähän Montiqnag tyyliin. Energiaravintoaineiden suhde oli jotain
30% prot. rasva 30-40% ja hiilari 30-45%.
Viimeksi kuluneen reilun vuoden aikana olen nautiskellut vähän liikaa viinaa, kaljaa, pizzaa, karkkia ja niinkin kehnoa kuin leipä. Vähän turhan paljon on näkynyt ulkoisessa olemuksessakin. Missään vaiheessa en ole nipotellut.
En siis missään tapauksessa tuputa samaa kaikille. Jengissä on sellaisia, jotka voisivat hyötyä hiilarin lisäämisestäkin. Rohkaisen jokaista tunnustelemaan itselleen sopivaa ravitsemusta. Erityisen huolestuttavana näen kuitenkin sen, että vuosikymmeniä jatkuneen ”vähennä rasvaa” tuputuksen vuoksi monet ovat todellakin samassa tilanteessa missä itse olin vielä seitsemän vuotta sitten ja hyöty tulee nimenomaan rasvan vapauttamisesta ja hiilarin vähentämisestä.
”Erityisen omituista tämä on siksi, että nykysuosituksissa esitetään että makrosuhteilla ei ole primäärimerkitystä.”
Kyllä se on erityisen omituista, että Uusitupa (on muuten mun pikkuserkku) ja Puska väittivät vielä vuoden -09 karppauskeskustelussa, jossa olin mukana, että kyllä se ainoa oikea suositus on 55-60% hiilaria ja rasvaa 25-30%. Päätelmät oli tehty asiantuntijoiden ”laajoista yhteenvedoista.” Mitenkäs ne ”laajat yhteenvedot” ovat muutamassa vuodessa näin muuttuneet, makrosuhteilla ei enää ole merkitystä? Toisaalta tuo ”vähennä rasvaa” annettiin aina terveysviranomaisten puolesta vaikka makroja ei potilaan kohdalla edes laskettu! Valtakunnan rasvan saannin keskiarvoa kun piti jääräpäisesti saada alaspäin. Idiotismia jos mikään.
Itse tulkitsen asian muuttuneet suositukset näin. ”Uusi ruokapyramidimme on huomattavasti vähempi hiilarinen kuin aiempi, rasvaa on huomattavasti vapautettu pannasta. Olemme havainneet, että vuosikymmeniä samaan suuntaan ohjattu valistus on ollut kohtalokkaalla tavalla väärä monelle 2-tyypin diabetekseen taipuvalle. Tyydyttynyt rasva on ollut niin pyhä lehmä vuosikymmenet, ettemme sen suhteen millään pysty myöntämään olleemme väärässä. Nyt vain yritämme aivan kuten Göring Nürnbergin oikeudenkäynnissä aurinkolasit silmillä poistua takavasemmalle. ”En se minä ollut””
Sami
Sami Uusitalo
19.3.2014 at 21.25
”En siis missään tapauksessa tuputa samaa kaikille.”
Aiemmin teksteistäsi on kyllä huokunut toisenlainen meno, mutta on positiivista mikäli olet vähemmän ehdoton tätä nykyä. Tosin seuraavat pätkät eivät kyllä ihan herätä luottamusta tämän väitteen suhteen.
”Kyllä se on erityisen omituista, että Uusitupa (on muuten mun pikkuserkku) ja Puska väittivät vielä vuoden -09 karppauskeskustelussa, jossa olin mukana, että kyllä se ainoa oikea suositus on 55-60% hiilaria ja rasvaa 25-30%.”
Ts. suhtautuivat tarpeettoman skeptisesti karppaukseen? Juu, esim. Uusituvan kohdalla näin taitaa olla edelleen. Mutta tämä
”Mitenkäs ne “laajat yhteenvedot” ovat muutamassa vuodessa näin muuttuneet, makrosuhteilla ei enää ole merkitystä?”
viestii että sinusta on jotenkin … ahdistavaa, että ihmisten mielipiteet muuttuvat? Miksi ihmeessä? Eikös se nyt niinkuin ole HYVÄ asia että suositukset heijastavat tutkimuskentälle kasautuvaa evidenssiä?
”Itse tulkitsen asian muuttuneet suositukset näin.”
Natsikortilla? No niin. Siinä meni sitten se uskottavuus suositusten kritisoinnin kohdalla.
Mie
19.3.2014 at 21.56
Mielestäni ei ole kovinkaan kaukaa haettu tuo natsivertaus kun katselee tätä Suomen terveys- ja medikalisaatiomafian toimintaa.
Niinkö helppoa se on karistaa niskastaan vuosikymmenien panettelu, valehtelu ja manipulointi? Että vaan vaihtaa mielipidettä ja kohauttaa olkapäitä.
Ei se mennyt onneksi kaikkien natsienkaan osalta niin. Vastuu on kannettava. Nämä Uusituvat ja muut jäärät on laitettava oikeuteen vastaamaan teoistaan. Ja mitä pikimmiten.
Rami
20.3.2014 at 8.25
Juu ei todellakaan ole kovin kaukaa haettu, natsivertaus siis. Helppoa on kohautella olkapäitä ja syöttää potaskatietoa kansalle ilman kunnollisia lähdeviitteitä, kun nämä THL-pääpäsmäritkään eivät tunnu voivan saada monoa. Mikäs siinä, niin kauan on kivaa kun on kyseisillä ”herroilla” mukava suojatyöpaikka.
Esko
20.3.2014 at 10.28
Ja mitähän potaskatietoa kansalle on jaettu? Ravintosuositukset ainakin perustuvat erittäin laajaan tieteelliseen näyttöön, jolla on vuosikymmenien ja useiden tuhansien tieteellinen näyttö takanaan. Ravintosuositukset toki muuttuvat vuosien varrella, kun uutta tietoa saadaan. Toistaiseksi mikään tutkimusnäyttö ei tue sitä, että esimerkiksi ”karppausta” tulisi suosittaa valtaväestöllä vaan nykyiset suositukset ovat tieteen valossa parempi ratkaisu.
Jussi
20.3.2014 at 13.34
Erittäin laajaan tieteelliseen näyttöön” — mihin ihmeen erittäin *laajaan*? Mikä ”useita tuhansia”? Jos näitä olemattomia ”useita tuhansia” tutkimuksia olisi, niiden tutkimustuloksia annettaisiin ihmisille kun ihmiset niitä pyytävät Sairauden ja Pahoinvoinnin laitokselta, eiköstä vain? Minä en ole saanut, vaan vain samanlaista ”useita tuhansia tutkimuksia”-höpinää ilman asiaan liittyviä useita tuhansia linkkejä itse tutkimustuloksiin ts. tämä on ilmeisesti aivan liian ylivoimainen tehtävä (:
Kas kun täällä ei ole vielä vedetty saman esiin Pohjois-Karjala-korttia ja taustalle margariinipaketteja.
Esko
20.3.2014 at 15.10
Voisitko tarkentaa mikä valehtelu ja manipulointi? Olen nähnyt tätä samaa toistettavan karppauspiireissä vuositolkulla. Minkä rikoksen Uusitupa ja ”muut jäärät” ovat tehneet, kun heidät pitää tuomita?
Jussi
20.3.2014 at 13.31
En tiedä, Jussi, oletko elänyt pullossa tai muussa suljetussa tilassa mutta tämä tuhat tutkimusta -juttu puhkesi jo vuosia sitten. Kun ne tutkimukset käytiin läpi huomattiin, että niistä ei perusteita esimerkiksi kovan rasvan syyllisyydestä sv-tauteihin löytynyt. Sen jälkeen kehitettiin tämä pufa/safa -korvausjuttu. Sekin perustettiin aivan kyseenalaisille ja hörhöille tutkimuksille.
Mielestäni on valehtelua ja manipulointia jos vaan kiven kovaa väittää kovan rasvan olevan kaiken syy kun näyttöä ei saada muuta kuin erään itäisen Suomen yliopiston toimesta. Mikä on myöskin aivan käsittämätöntä. Uusitupa voi käyttää yliopistoa omaan ristiretkeensä ja egonsa pönkittämiseen.
Mitä helkutin tiedettä se on, että tutkitaan miten sen kovan rasvan vaarallisuuden saisi parhaiten esille?
Rami
20.3.2014 at 16.31
”Kun ne tutkimukset käytiin läpi huomattiin, että niistä ei perusteita esimerkiksi kovan rasvan syyllisyydestä sv-tauteihin löytynyt.”
Viimeisen sadan vuoden aikana on kertynyt erittäin laaja kokonaisnäyttö tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta. Puhumme todellakin tuhansista tutkimuksista. Siihen kokonaisnäyttöön kuuluu kaikki eläinmalleista väestötason epidemiologiaan ja geenitutkimuksista satunnaistettuihin tutkimuksiin. Kukas nämä tutkimukset kävi läpi? Ja miksei tämä ole näkynyt missään muualla kuin karppauspalstoilla ja blogeissa?
”Mielestäni on valehtelua ja manipulointia jos vaan kiven kovaa väittää kovan rasvan olevan kaiken syy kun näyttöä ei saada muuta kuin erään itäisen Suomen yliopiston toimesta.”
Ei kukaan ole väittänyt rasvan olevan ainoa syy ja kaiken pahan alku ja juuri. THL on huolissaan myös mm. kasvavasta ylipaino- ja diabetesongelmista, ja pitääkin tärkeänä painonpudotusta väestötasolla. Näyttöä tyydyttyneen rasvan haitoista saadaan kyllä muualtakin kuin itäisestä Suomen yliopistosta 🙂
”Sen jälkeen kehitettiin tämä pufa/safa -korvausjuttu. Sekin perustettiin aivan kyseenalaisille ja hörhöille tutkimuksille.”
Eli kaikki näyttö tästä on vain ”hörhöilyä”. Selvä. Olisiko antaa jotain parempaa perustetta? Tieteellisesti on osoitettu varsin hyvin, että korvaamalla SaFaa PuFalla, saadaan alennettua kolesterolia ja tämä taas alentaa sv-tautikuolleisuutta.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9006469
(Tässä myös puhuttiin ravinnon kolesterolin rajoittamisesta)
Jussi
20.3.2014 at 18.19
”viestii että sinusta on jotenkin … ahdistavaa, että ihmisten mielipiteet muuttuvat? Miksi ihmeessä? Eikös se nyt niinkuin ole HYVÄ asia että suositukset heijastavat tutkimuskentälle kasautuvaa evidenssiä?”
Uusi pyramidi on huomattavasti vähähiilarisempi ja vapaampi rasvan suhteen kuin edellinen. Myös kasviprotskua pohjalla. Esim. itselleni huomattavasti parempi linja kuin aiempi. Kuten sanottu, kaikille sopivaa pyramidia ei ole.
Eli sinun mielestäsi aiempi linja oli liian hiilarivoittoinen vai miten minun nyt pitää tätä tulkita? Ravitsemusvalistus ei vain kirveelläkään voi avoimesti myöntää hirvittävää mokaansa.
”Aiemmin teksteistäsi on kyllä huokunut toisenlainen meno, mutta on positiivista mikäli olet vähemmän ehdoton tätä nykyä”
Esitän asiani tiukasti, pidän ravitsemustieteilijöitä pääsääntöisesti idiootteina, mutta luontoa kohtaan olen kovin nöyrä. Tein em. muutoksen ravitsemuksessa jo keväällä -09. Tietty sen jälkeen on ollut jotain tavan karppausta tai sitten vaan mitä tahansa moskaa tullut vedettyä.
Sami
Sami Uusitalo
20.3.2014 at 11.14
Uusitalo:
”Eli sinun mielestäsi aiempi linja oli liian hiilarivoittoinen vai miten minun nyt pitää tätä tulkita?”
Ei, vaan vähän liikaa ”one size fits all”. Hiilarivoittoisuus ei oletusarvoisesti ole paha, kuten ei rasvavoittoisuuskaan.
”Ravitsemusvalistus ei vain kirveelläkään voi avoimesti myöntää hirvittävää mokaansa.”
Mitä mokaa? Sitä, että rasvan osuudelle laitettiin liian suuri painoarvo? Joo, olen samaa mieltä siitä, mutta millä lailla se oli ”hirvittävä”? Sinulla pitäisi olla EVIDENSSIÄ haitoista.
Mutta ei, tarjoilet ekologisia korrelaatioita.
Mie
20.3.2014 at 18.05
Laitetaan tästä tuoretta tavaraa:
”Comparison of the long-term effects of high-fat v. low-fat diet consumption on cardiometabolic risk factors in subjects with abnormal glucose metabolism: a systematic review and meta-analysis.
…HF and LF diets might not be of equal value in the management of either pre-diabetes or type 2 diabetes, leading to emphasis being placed on the recommendations of HF diets.
”
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24666665
Jussipussi
2.4.2014 at 18.26
[…] on painanut paniikkinappulaa äskettäin julkaistun rasvakoostetutkimuksen vuoksi ja julkaissut Erkki Vartiaisen harhaanjohtavan kolesteroliteorian nettisivuillaan kaksi […]
THL:n kolesteroliteoria on harhaanjohtava | Ravitsemus ja terveys
28.3.2014 at 20.41
[…] Taas uusi tiedekatsaus: rasvan laadulla ei merkitystä … – 18-3-2014 · Tuoreen laajan tiedekatsauksen mukaan rasvan laatu ei vaikuta sepelvaltimotaudin riskiin. Tutkimustieto ei tue selvästi suosituksia “kovan” rasvan …… […]
D Rose Highlights 2014 | LaatuRavintolat
6.12.2014 at 12.21