Voin kulutus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Suomessa (2016 päivitys)
Tähän kuvaajaan on merkitty voin kulutus ja ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin vuosien 1971-2014 ajalta Suomessa.
Vuodesta 1971 alkaen voin kulutus ja kuolleisuus ovat laskeneet aika lailla samansuuntaisesti aina vuoteen 2003 asti. Sen jälkeen voin kulutuksen lasku loppui, ja kulutus lähti selvään nousuun vuoden 2007 jälkeen. Vuosi 2013 oli huippuvuosi voin kulutuksessa. Voin kulutuksen nousu ei ole muuttanut kuolleisuuden laskevaa suuntaa vuoteen 2014 mennessä.
Tällaisista tilastoista ei voi tietenkään päätellä mitään varmuudella. Verenkiertoelinten sairauksiin vaikuttaa monet tekijät, ja voin vaikutuskin niihin on kyseenalainen.
Matti Uusitupa, joka toimi mm. professorina Itä-Suomen yliopistolla ja Sydänliiton puheenjohtajana, sanoi Savon Sanomille vuonna 2011, että ”jos rasvaisten maitotuotteiden suosion kasvu jatkuu, tulokset näkyvät jo 3-5 vuoden kuluttua”. THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen esitti Ylelle varovaisemman arvion: ”Jos kovia rasvoja suosiva trendi jää pysyväksi, satoa korjataan viimeistään vuoteen 2020 mennessä.”
Uusituvan ennusteen pitäisi toteutua varsin pian, vuosina 2014-2016, jos hän on oikeassa. Voin kulutus nousi vielä jonkin verran ja palasi vuonna 2014 samalle tasolla kuin vuonna 2011, jolloin Uusitupa antoi ennusteensa. Kuolleisuus oli vuonna 2014 edelleen laskussa. Uusitupa ei kuitenkaan ole enää aktiivisesti työelämässä vastaamassa puheistaan. Näinköhän on Vartiainenkaan vuonna 2020?
Suomessa siis voin kulutus kääntyi nousuun vuoden 2007 jälkeen. Ruotsissa on käynyt samoin, mutta jo kolme vuotta aikaisemmin, vuoden 2004 jälkeen. Ruotsissakaan jo kymmenen vuotta sitten tapahtunut voin kulutuksen selvä kasvu ei ole vaikuttanut sydäninfarktitilastoihin.
Kuva: Andreas Eenfeldt / dietdoctor.com
Päivitys 28.11.2014: Ruotsissa on julkaistu vuoden 2013 tilastot sydäninfarkteista, ja niiden yleisyys on edelleen laskussa. Lue lisää (englanniksi): Dramatically Improved Heart Health in Sweden! Suomen tilastot julkaistaan tämän vuoden lopussa.
Päivitys 11.1.2016: Suomen tilastot on päivitetty tuoreimpaan saatavilla olevaan eli vuoteen 2014 asti.
Ovatko Uusitupa ja Vartiainen oikeassa vai väärässä? Pitäisikö voin kulutuksen kasvu jo näkyä sydän- ja verisuonitautien tilastoissa Suomessa ja Ruotsissa?
Ravitsemus ja terveys 
Hieman aiheesta sivuun mutta onko Jari aikonut kauankin pysyä ”ilman sidonnaisuuksia”? Eikö olisi aika harkita ”rahastaa nimelläsi” ja siirtyä esim mainoskasvoksi joillekkin tuotteille?
Jussipussi
2.4.2014 at 18.42
Ei näin pienellä kielialueella taida bloggauksella olla paljoakaan taloudellisia mahdollisuuksia. Ihan mukava harrastus kuitenkin. 🙂
Jari
3.4.2014 at 21.22
Ihan kiva, että tuot näitä graafeja esille, vaikka ei mitää kausaalista niistä näekään. Kyllähän se nyt vaan taas viimeaikaisimmat tiedot kokonaisuudessaan vahvistaa sitä käsitystä ettei voilla ole ainakaan mitään kovin merkittävää roolia sydän ja verisuonisairauksissa. Maitorasvat näyttäisivät olevan jopa suojaavia…
Someone
9.4.2014 at 21.06
Ja höpsis. Tämä – kuten ei muukaan ekologinen korrelaatio – ei pysty kertomaan mitään voin roolista, ei hyvässä tai pahassa. ”Maitorasvat” puolestaan ovat tutkimuskirjallisuudessa (kohorttinäyttö) sen verran laaja kokonaisuus, että yksittäisen tekijän kuten voin roolista on vaikeaa sanoa mitään. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ne maitorasvojen suojaavat vaikutukset liittyvät lähinnä hapanmaitotuotteisiin.
Mie
13.4.2014 at 15.54
Hienoa, Mie! Kirjoittelussasi alkaa olemaan jo järjen juoksuakin. Pidin sinua Puskauskontomiehenä mutta nyt nostan jo hattua
Hemmi
15.4.2014 at 16.47
Mielenkiintoisia juttuja! Tämä kova rasva-käsite on kyllä siisti. Kenellekään jolla on pienintäkään hajua rasva-aineenvaihdunnasta ja ihmiskehon tai muiden lämpimissä olosuhteissa kehittyneiden nisäkkäiden rasvahappoprofiilista ei varmasti tulisi mieleenkään, että tyydyttyneissä rasvoissa voisi olla mitään isompia ongelmia, jos niitä vertaa vaikka monityydyttymättömien rasvahappojen ongelmavyyhteen.
Ongelma ravintosuosituksissa ja ravitsemus”tieteessä” tuntuu olevan se, etteivät niistä vastaavat tahot usein ymmärrä biokemiasta mitään. Heille syötetään ainoastaan seurantatutkimuksiin perustuvia tilastoja, joilla ei pitäisi olla sen kummempaa vaikutusta kuin, että niistä voitaisiin muodostaa joitakin hypoteeseja, joiden pätevyys sitten tutkittaisiin oikealla tieteellä. (Kemia jne…)
Ja kyllähän jo nyt on ihan hyvin tiedossa eri rasvahappojen funktiot ja prosentuaaliset suhteet soluissa. On olleet jo pitkään. Voi pojat…
Tsemppiä!!!
peltolasakari
28.11.2014 at 8.58
Ilmeisesti peltolasakari ei tunne ihmiskehon toimintaa sen vertaa, että tietäisi tyydyttyneen rasvan heikentävän LDL-reseptoreiden toimintaa mistä voi seurata ongelmia sv-tautiriskin suhteen. Tyydyttymätön rasva (etenkin pufa) omaa päinvastaisen vaikutuksen.
Mie
25.5.2015 at 20.09
Mistä tuo ”verenkiertoelimien sairauksiin kuolleet” käyrä on repäisty. Findikaattori näyttää aivan erilaista tilastoa, ainakin sydäninfarktiin kuolleiden osalta. Se onkin tietysti eri juttu kuin verenkiertoelimien sairaudet. Tuo käyrä näyttää kyllä selvää korrelaatiota voin kulutukseen nähden.
Jukka
9.11.2017 at 21.15
[…] Koska Suomessa uutisoidaan siitä, että mitä tasoa meidän ravintotosuositusten tutkimus on? Ensin Puskan suppeaan ja väärin tulkittuu tilastoaineistoon perustunut amerikasta kopioitu rasvahypoteesti, jota on tuputettu ympäri peruskouluja. Koko korrelaatio voinkulutuksen ja sydäntautikuolleisuuden välillä ei näy viimeisen 30 vuoden aikaisen aineiston pohjalta ollenkaan, kuten toisen maailmansodan jälkeisessä aineistossa sodassa olleiden maiden tilastoista ilmenee. Nyt sitten paljastuu, että vaarannettu koko kansakunta väärin lasketuilla vitaminisuostiuksilla tien mihin osteporoosioon ja lukemattomiin muihin puutostiloihin. [ravitsemusjaterveys] […]
Terveydenhoidon visio | Tuomas Liikala – Blogi
17.12.2017 at 21.22