Onko täysjyvävilja hidasta hiilihydraattia, Mikael Fogelholm?
Päivitys 29.9.2010
Fogelholm on näemmä muuttanut mielipidettään. Nyt se on lähempänä tutkittua tietoa, mutta edelleenkin kaunisteltu. Tampereen Kaupunkilehti Tori kysyi Fogelholmilta saman kysymyksen:
Onko täysjyvävilja hidasta hiilihydraattia, joka on parempaa kuin vähemmän kuitupitoinen valkoinen vilja?
– Ei se ole hidasta tai nopeaa vaan keskinopeaa.
Päivitys 4.3.2010
Fogelholm ei antanut lausunnolleen minkäänlaisia perusteluita tai tutkimusnäyttöä. Hän kirjoitti, ettei hän ole tilivelvollinen sanomisistaan. Varsin erikoista henkilöltä, joka asiantuntijan roolissa on antanut tutkimustiedon vastaisen kannanoton toimittajalle. Nopeasta hiilihydraatista on ilmeisen vaikeaa tehdä hidasta, mutta keinotekoisesta hyvä-paha-jaottelusta halutaan pitää kynsin hampain kiinni.
Alkuperäinen juttu 13.2.2010
Iltalehti julkaisi muutama päivä sitten ainakin nettisivuillaan Ne parjatut hiilarit -kirjoituksen. Iltalehden terveysjuttujen taso on tunnetusti erittäin huono, ja tämäkin kirjoitus on osittain asenteellinen. Varsinaisilta asiantuntijoilta voisi kuitenkin olettaa saavansa oikeaa tietoa, ja siksi keskitynkin jutun asiantuntijan Mikael Fogelholmin osuuteen. Fogelholm on Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja ja dosentti. Hän lausui näin:
Valkoista viljaa ja sokeria ei kannata pupeltaa paljon, sillä ne nostavat verensokeria nopeasti eivätkä tyydytä nälkää. Kuitupitoisia hitaita hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljaa, hedelmiä ja vihanneksia, tulisi suosia.
Hiilihydraattien imeytymisnopeutta – nopeutta tai hitautta – mitataan glykeemisellä indeksillä (GI). Kun GI on matala, hiilihydraatti imeytyy hitaasti. Matalan GI:n rajana pidetään arvoa 55. Keskitason GI on 56-69 ja korkea GI (nopeasti imeytyvät hiilihydraatit) 70 tai enemmän. Onko täysjyvävilja hidasta hiilihydraattia? Tutkittu tieto kertoo seuraavasti.
Suomalaistutkimuksen mukaan runsaskuituisen täysjyväruisleivän (Oululaisen jälkiuunileipä) GI on 77 (korkea). Methodologic considerations in the measurement of glycemic index: glycemic response to rye bread, oatmeal porridge, and mashed potato
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Elintarvikkeet ja sokeriaineenvaihdunta (ELSA) -tutkimuksen mukaan sekä perinteisellä ranskanleivällä että ruisleivällä on suurehko GI. Suomalaisen ruoan hiilihydraatit ja terveys – ELSA-tutkimus etenee
Malesialaisen tutkimuksen mukaan täysjyväleivän GI on 85 (korkea) ja toisenlaisen täysjyväleivän, johon on lisätty kaurahiutaleita, GI on 67 (keskitaso). Glycaemic index of four commercially available breads in Malaysia
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ohrakuidulla rikastetun vaalean vehnäleivän GI on vain 7 % matalampi kuin tavallisen vaalean vehnäleivän. Effect of cereal test breakfasts differing in glycemic index and content of indigestible carbohydrates on daylong glucose tolerance in healthy subjects
Turkkilaisen tutkimuksen mukaan vaalean vehnäleivän ja täysjyväleivän GI:llä ei ole merkittävää eroa. Dietary breads: Myth or reality?
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vaalean vehnäleivän ja täysjyväruisleivän GI:llä ei ole merkittävää eroa. Effect of commercial rye whole-meal bread on postprandial blood glucose and gastric emptying in healthy subjects
Ranskalaisen tutkimuksen mukaan täysjyväleivän GI on 85 (korkea). Effect of baking process on postprandial metabolic consequences: randomized trials in normal and type 2 diabetic subjects
Tutkitun tiedon mukaan täysjyväleipä on siis yleensä nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten vaalea vehnäleipäkin. Antoiko Mikael Fogelholm toimittajalle virheellistä tietoa, vai onko hänen lausunnolleen olemassa jokin muu järkeenkäypä selitys? Pyydän häneltä vastinetta ja julkaisen sen tarvittaessa täällä myöhemmin.
Ravitsemus ja terveys 
Yksi järkeenkäypä selitys voisi olla se, että Fogelholm tarkoittaakin GK:ta eli glykeemista kuormaa, mutta erehdyksessä puhuu tai toimittaja on sotkenut ja puhuu yleisemmin tunnetusta GI:stä eli imeytymisnopeudesta? GK on tietenkin tärkeämpi osoitin: vaikka ruoan GI olisi hyvin korkea, mutta siinä on häviävän vähän hiilihydraatteja, ei sen vaikutus verensokeriin ole suuri. Korkea GK on 20 tai yli.
Arvovaltainen Sydneyn yliopiston http://www.glycemicindex.com/ on laskenut Oululaisen jälkiuunileivän GI:n ja GK:n. Tietokannan hakusanaksi voi panna ihan jälkiuunileipä, nyt kun tietää että tuollainen siellä on.
Sydneyn yliopiston tietokannan annoskoko on tyypillinen suomalaisen valmiiksi viipaloidun ruisleivän yksi viipale eli 30 g. GI on 78, sis. hiilareita 14 g, GK 11. Onhan tuo hiilarimäärä tietysti aika paljon, jos pitää päivän hiilarimäärän alhaisena.
Anna-Liisa
13.2.2010 at 16.45
Tuollainen selitys ontuisi kovasti, sillä toisaalta se tekisi myös valkoisesta viljasta hidasta hiilihydraattia ja toisaalta Fogelholm suosittelee niin runsaasti hiilihydraatteja, että 30 g annoskoko on epärealistisen pieni.
ravitsemusjaterveys
19.2.2010 at 13.37
Jotensakin hauskaa, että Mikko vielä puhuu(?) GI:sta ja viljoista yhdessä lauseessa, vaikka esimerkiksi Kuopiossa tehty FUNGENUT käytännössä totesi kuinka hankalaa sapuskaa vehnäleipä (ja ehkä kaura) on joka tapauksessa:
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/85/5/1417
Itsemurha- ja sairausgeenien aktivoitumista – syödään kaikki vehnää niin pelastutaan !
Neonomide
15.2.2010 at 0.38
Enhän nyt halua mitenkään spämmiä, mutta Anna-Liisan arveluihin tulee erittäin selvä vastaus tuon Fogen jutun kautta, joka on syytä linkata vielä uudelleen:
http://www.iltalehti.fi/laihdutus/2010020911035737_lh.shtml
On vaan nopeaa (=huonoa) ja hitaampaa (=hyvää) hiilaria ja millään muulla ei ole väliä.
Kuin lapselle puhuttaisiin. Tälläkö tasolla homma edelleen on ?
Neonomide
15.2.2010 at 0.41
Erittäin hyvä pointti. Tuntuu että unohdetaan että ravitsemus pitäisi olla muutakin kuin kahden ideologian taistelua.
Markku
16.2.2010 at 16.25
Näyttää siltä että oli kokojyvää tai ei niin molemmat nostavat veren sokeripitoisuutta nopeasti. Tätä ei vaan tahdota myöntää virallisessa dogmassa.
Toinen asia on se että kuinka paljon tarvitaan viljatuotteita? Eikö muista ravintotuotteista kuten vihannekset, pähkinät, liha, rasvat, saa enemmän kuituja ja parempilaatuisia kuituja kuin viljatuotteista? Viljatuotteet ovat olleet vain suhteellisen lyhyen ajan olemassa ja ihmisen geenistö ei välttämättä ole ehtinyt sopeutua muutamassa tuhannessa vuodessa milloin viljatuotteet ovat olleet saatavilla.
Viljoista tulevat kuidut eivät ole suurissa määrissä välttämättä kovin hyviä ihmisen elimistölle.
Koko Iltalehden artikkeli oli täynnä epätarkkuuksia ja puolitotuuksia ja näytti olevan vain osa yleistä ravitsemuspropagandaa joka myy leipää ja leipätuotteita.
Markku
15.2.2010 at 16.35
Markku sanoi…
”Viljoista tulevat kuidut eivät ole suurissa määrissä välttämättä kovin hyviä ihmisen elimistölle.”
Viljakuiduissa on se ongelma, että ne eivät sula eivätkö juuri sovi suolistobakteerien ravinnoksi, toisin kuin vihanneskuitu. Viljakuitujen aiheuttama mekaaninen hankaus myös aiheuttaa suolistoon mikrohaavaumia, mikä lisää mm. vehnän gliadiinin suoliston solukkoja tuhoavaa vaikutusta, eli suoliston läpäisevyys lisääntyy. Tämä ei ole hyvä juttu, koska mm. allergeeniset proteiinit pääsevät herkemmin vertenkiertoon.
GUT-refereelehden tuoreen artikkelin mukaan 83% TERVEIDEN ihmisten immuunijärjestelmä reagoi viljojen gluteeniin.
Neonomide
15.2.2010 at 19.24
Tietysti voi miettiä paljon tarvitaan viljatuotteita optimaaliseen terveyteen. Olisiko parempi saada ravintoa muista lähteistä enemmän jotta ei tulisi liian yksipuoliseksi ravinto?
Markku
16.2.2010 at 10.18
Minusta huolestuttavampi kommentti tässä samaisessa artikkelissa on seuraava: – ”Painonhallinnassa ratkaisee kokonaisenergiansaanti ja -kulutus, eivät yksittäiset ravintoaineet. Hiilihydraateilla pelottelevia karppaajia on melko vähän, mutta he pitävät kovaa meteliä itsestään”
Eli ihan sama mitä syöt kunhan kokonaisenergiansaanti pysyy painonpudotukseen soveltuvissa rajoissa. Just näin, siinä meillä asiantuntijat! Hohhoijaa..
Hanna
18.2.2010 at 19.03
Kyllähän painoa voisi hallita sillä tavalla että syö 5 suklaapatukkaa eikä mitään muuta.. sillähän tavalla saisi kaloreita vähemmän kuin kuluttaa..
Markku
19.2.2010 at 10.33
”pelottelevia”-sanan käyttö kertoo jo paljon kirjoittajan asenteesta.
ravitsemusjaterveys
19.2.2010 at 13.38
Aika vaikea tosiaan uskoa, että kehon koostumus ei olisi riippuvainen ravintoaineista. Jos ravinnosta tiputetaan vaikka proteiini kokonaan pois, niin väittäisin ettei sellaisella ruokavaliolla paljon lihaksia ylläpidetä. Proteiini ja rasva ovat keholle välttämättömiä. Hiilihydraatit eivät.
Hiilarsson
23.5.2011 at 23.32
”Painonhallinnassa ratkaisee kokonaisenergiansaanti ja -kulutus”
Aivan väärä sana tuo painonhallinta, sen pitäisi olla läskinhallinta, ettei tule tuollaisia typeriä ohjeita, kuten:
”Kyllähän painoa voisi hallita sillä tavalla että syö 5 suklaapatukkaa eikä mitään muuta.. sillähän tavalla saisi kaloreita vähemmän kuin kuluttaa..”
Juha Eriksson
6.4.2010 at 21.26
Keskitysleireillä voidaan hyvin hallita ihmisten painoa mutta tämä ei ole mitä välttämättä halutaan.
Markku
7.4.2010 at 8.27
Puska-Fogelhom puolustuslinja rakoilee taas. Kohta meitä taas rauhoitellaan median kautta, että mikään ei ole edelleenkään muuttunut. Se, että ennen väitettiin toisin ei tarkoita, että silloin oltiin väärässä. Nyt vain ollaan enemmän oikeassa 🙂
Guille
29.9.2010 at 19.46
[…] #1 Täysjyvävilja on hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. (Todellisuudessa useimmiten nopeasti imeytyvää.) […]
Mikael Fogelholm tarinoi: Liha lihottaa « Ravitsemus ja terveys
24.2.2012 at 8.53
[…] (tutkitun tiedon mukaan täysjyvä on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten vaalea vehnäkin) ja sokerit nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti […]
Kuiduilla lisää elinvuosia | Suomi terveys
17.9.2014 at 15.57
[…] (tutkitun tiedon mukaan täysjyvä on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten vaalea vehnäkin) ja sokerit nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti […]
Millä narkoleptikko jaksaa? | Suomi terveys
9.10.2014 at 15.42
[…] sekä Vähähiilihydraattinen ruokavalio –blogeja pitävä Jari Ristiranta on toistuvasti esittänyt, että ruis- ja täysviljaleipä on nopeata hiilihydraattia. En ole aiemmn Jarin väitteeseen […]
Nopeata hiilaria ruisleivästä - PRONUTRITIONIST
8.7.2016 at 12.32