Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Näin Itä-Suomen yliopisto taikoi ”Itämeren ruokavaliosta” terveellisen

with 10 comments

Ole hyvä Itämeren ruokavalioItä-Suomen yliopiston toilailut eivät valitettavasti päättyneet surullisenkuuluisaan D-vitamiinitutkimukseen. Nyt yliopisto promotoi ns. Itämeren ruokavaliota peukaloimalla tutkimuksen vertailuryhmää.

Jonkin aikaa sitten uutisoitiin laajalti, että oliiviöljyn tai pähkinöiden lisääminen Välimeren ruokavalioon laski riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Ei mennyt kauaakaan, kun Itä-Suomen yliopiston tiedotuskoneisto ryhtyi raksuttamaan: Itse asiassa Itämeren ruokavalio onkin koostumukseltaan lähes samanlainen kuin Välimeren ruokavalio. Ja tietenkin vähintään yhtä terveellinen. Käyttäkää siis rypsiöljyä ja täysjyväruisleipää.

Tiedotus perustui SYSDIET-projektin tutkimukseen, jossa Itämeren ruokavaliota verrattiin keskimääräiseen pohjoismaiseen ruokavalioon vajaan puolen vuoden ajan. Päätutkija oli Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta. Paperiin oli kirjoittanut nimensä myös iso liuta muita tutkijoita eri Pohjoismaista.

Mitä tutkijat sitten tekivät? Ohjeistivat koeryhmän noudattamaan Itämeren ruokavaliota ja vertailuryhmän jatkamaan tavanomaisella ruokavaliollaan? Kuulostaa järkevältä, vai mitä? Niin ei kuitenkaan käynyt. Tutkijat käskivät vertailuryhmää syömään oikein epäterveellisesti.

SYSDIET Food items

Vertailuryhmän käskettiin syödä vähintään 25 % energiasta vähäkuituista vehnäleipää eli ns. höttöhiilaria. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja he saivat syödä ainoastaan 200 – 250 grammaa, ja mustikoita ei lainkaan. Rasvana sai käyttää ainoastaan voita tai muuta maitorasvapohjaista levitettä. Kasviöljyn ja pähkinöiden käyttö oli ilmeisesti kielletty. Kalaa sai syödä korkeintaan yhdellä aterialla viikossa. Sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia, jogurtteja ja mehuja oli lupa käyttää rajattomasti.

Koeryhmän Itämeren ruokavaliolla viljatuotteet olivat täysjyvää. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syötiin vähintään 500 grammaa päivässä. Rasvana käytettiin rypsiöljyä, margariinia, pähkinöitä ja siemeniä. Maitotuotteet olivat vähärasvaisia. Kalaa syötiin vähintään 3 kertaa viikossa. Sokeroituja juomia ja mehuja tietenkin vältettiin.

Ruokavalioiden noudattamista tehostettiin ilmaisilla ruoilla. Itämeren ruokavalion noudattajille annettiin täysjyväviljatuotteet, marjat, rypsiöljyt ja jopa kalat. Varsin anteliasta. Vertailuryhmä sai niitä edellä mainittuja höttöhiilareita ja maitorasvapohjaista levitettä.

Vertailuryhmän ruokavalio oli ehkä Matti Uusituvan ja muiden tutkijoiden mielestä tavanomainen pohjoismainen ruokavalio, mutta koehenkilöt itse eivät kokeneet tilannetta samalla tavalla. Yli neljännes (27 %) vertailyryhmän koehenkilöistä lopetti tutkimuksen kesken, koska ruokavalio oli heidän mielestään niin epäterveellinen. Varsin kummallista, että heidän oma tavanomainen ruokavalionsa olisi ollut heidän itsensä mielestä liian epäterveellinen… Vai onnistuiko Uusitupa sattumalta poimimaan kaikki terveystietoisimmat ihmiset mukaan tutkimukseen? Koeryhmästä tutkimuksen lopetti vain 8 %.

Kun vertailuryhmän ruokavaliosta tehdään oikein epäterveellinen, niin mitä siitä seuraa? Koeryhmän ruokavalio, tässä tapauksessa ”Itämeren ruokavalio”, näyttää terveellisemmältä kuin se todellisuudessa onkaan. Simsalabim, sanoi Matti Uusitupa ja Itä-Suomen yliopisto.

Entä lopputulokset? Yritys oli tutkijoilla kova, mutta erot ryhmien terveydessä jäivät varsin pieniksi. Insuliiniherkkyydessä ja verenpaineessa ei tullut eroja. Koeryhmällä muutos kolesteroliarvoissa oli parempi kuin vertailuryhmällä. Vertailuryhmällä tulehdusarvo IL-1 Ra nousi, koeryhmällä se pysyi ennallaan.  Olisiko aidolla vertailuryhmällä tullut mitään eroa Itämeren ruokavalion hyväksi?

Mielenkiintoisena yksityiskohtana päätutkija Matti Uusitupa ilmoitti, ettei hänellä ole taloudellisia sidonnaisuuksia. En missään tapauksessa ole sidonnaisuuksien ilmoituskäytännön asiantuntija, ja olen mahdollisesti aivan väärässä, mutta tiedelehden eettiset ohjeet edellyttävät ilmoittamaan mm. luentopalkkiot ja tutkimusrahoituksen sellaisilta tahoilta, jotka voivat julkaisusta hyötyä. Uusituvan taloudellisista sidonnaisuuksista mm. rypsiöljyn ja täysjyväviljatuotteiden valmistajiin voi lukea lisää täällä.

Lähiruoka on monella tapaa hieno asia, mutta kannattaako sitä tällä tavalla markkinoida? Kuuluvatko margariini, vähärasvaiset maitotuotteet ja pähkinät Itämeren ruokavalioon?

Tutkimus julkaistiin Journal of Internal Medicine -lehdessä. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome – a randomized study (SYSDIET)

Päivitys 18.3.2013

Päätutkija Matti Uusitupa vastaa kritiikkiin:

”Kontrolliruokavalio suunniteltiin ”tavanomaiseksi” ruokavalioksi, joten ruokavalio terveystietoisilla tutkittavilla jkv. huononi tutkimussuunnitelman mukaisesti. Emme tietenkään ”pakottaneet”  ketään muuttamaan ruokavaliotaan. Tutkimus tehtiin vapaaehtoisilla. Suurempi keskeyttäneiden määrä selittynee sillä, että tutkittavat eivät kontrolliruokavalioryhmässä halunneet huonontaa ruokavaliotaan.”

”Tutkimukseen saatiin tietyt tuotteet ilmaiseksi. Yritykset on ilmoitettu asianmukaisesti acknowledgement- osassa. Kyseessä on puhtaasti akateeminen tutkimus. Kenelläkään tutkijoista ei ole sidonnaisuuksia, palkkioita tms. jotka olisivat voineet vaikuttaa tämän tutkimuksen riippumattomuuteen. Tutkimuksen rahoitus on selvitetty tarkoin myös acknowledgementissa.”

Written by Jari

18.3.2013 klo 12.41

10 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Pöö tämän jutun kirjoittajalle. Ihan turha kirjoitus. Siis ihan mitätön. Lapsellinen.

    Pertti Ström

    18.3.2013 at 17.24

    • Ei asia turha ole, mutta tunnustan, että annoin hieman sisäiselle lapselle valtaa juttua kirjoittaessani. 🙂

      Jari

      18.3.2013 at 18.13

  2. Onhan se tietty mielenkiintoista, että mukana oli 200 henkilöä, joilla oli häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta ja sitten ei tapahtunut mitään, siis parannusta?

    ”Tutkimuksen aloitti 200 tutkittavaa, joilla oli häiriytynyt sokeriaineenvaihdunta. Loppuun asti mukana 18–24 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa oli 166 tutkittavaa, jotka noudattivat tutkimuksen ajan joko terveellistä pohjoismaista ruokavaliota tai tavanomaista ruokavaliota. ”

    Lääkärilehti kertoi: Sokeriaineenvaihduntaan ruokavalioilla ei ollut merkitsevää vaikutusta…..
    http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=13171/type=1

    Christian Reinman

    18.3.2013 at 19.44

    • Paperissa arvioitiin, että sokeriaineenvaihtunta ei parantunut, koska henkilöt eivät laihtuneet ja ruokavalion muutos ei ollut kovin suuri.

      ”it may be difficult to improve glucose metabolism in
      established MetS without any concomitant weight
      loss or more marked changes in diet”

      Jälkimmäisestä selityksestä voisi ehkä olla samaa mieltä.

      Jari

      19.3.2013 at 5.52

  3. Hyvä, Jari. Olen myös pitänyt hieman kummallisena sitä, että suomalaistutkijat yrittävät ratsastaa Välimeren ruokavaliota puoltavalla tutkimusnäytöllä. Jaoin kirjoituksesi sivullani.

    Juhana Harju

    18.3.2013 at 20.53

    • Kiitos, Juhana. Olen samaa mieltä – johtopäätökset on vedetty liian pitkälle.

      Jari

      19.3.2013 at 5.54

  4. Komppaan. Todella epätieteellistä ja tarkoituksen hakuista yrittää niputtaa ko tutkimus yhteen Predimed-tutkimuksen kanssa. Aika kaukana olivat toisistaan, niin dieetillisesti kuin seurannaltaankin. Uusituvan tutkimushan oli lyhyt ja siinä seurattiin vain biomarkkereita. Ylipäänsä turha tutkimus, jos kontrolli ryhmää ohjeistetaan syömään noinkin epäterveellisesti. Varmistetaan vain, että saadaan posiviitinen tutkimustulos, tosin eipä kovin hääppöisiä tulokset tästä huolimattakaan olleet 🙂

    Someone

    18.3.2013 at 23.36

  5. Ihmettelen myös, että vastaako vertailuruokavalio todellakin Pohjoismaiden keskimääräistä ruokavaliota? Minusta suomalaiset ovat aika laajasti ottaneet täysjyväleivän ja margariinit käyttöönsä, vaikka viime aikoina voin suosio onkin noussut. Onko muissa Pohjoismaissa tilanne kovin erilainen?

    Paperissa ei kerrota, mihin tilastoihin vertailuruokavalio perustuu.

    ”the mean nutrient intake in the Nordic countries
    formed the basis for the Control diet”

    Jari

    19.3.2013 at 5.59

  6. Tuo rasvojen ja hiilareiden yhdistelmä ei vastaa keskimääräistä pohjoismaista ruokavaliota. Siitä kertoo esim. laaja Pohjoismaiden ministeriön selvitys (2012), josta bloggasinkin jokin kuukausi sitten (miten suomalaiset syövät, eivät järin hyvin). Runsas tyydyttyneen rasvan ja raffinoidun hiilarin käyttö ajaa kohti inflammaatiota. Muilta osin dieetti voi ollakin melko pitkälti keskivertoa vastaava.

  7. Mitenkäs se menikään, että karppauksen tutkiminen olisi liian epäeettistä, koska ketään ei voi laittaa niin epäterveelliselle ruokavaliolle? Tässä tutkimuksessa taas vertailuryhmän toivottiin laittavan elämänsä risaiseksi.Olisivat laittaneet karppaussuuntaisen vertailuryhmän, koska se alkaa olla jo aika tavanomainen ruokavalio suomalaisilla.

    Matti

    21.3.2013 at 11.27


Jätä kommentti