Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Harvard-professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun

with 11 comments

Time-lehti kirjoitti kahdesta uudesta maitotuotteisiin liittyvästä tutkimuksesta, ja professori Dariush Mozaffarian kertoi kantansa aiheeseen.

mozaffarian

Ensimmäisessä tutkimuksessa, jossa Mozaffarian oli itse mukana tutkijana, analysoitiin tiettyjen veressä olevien rasvahappojen yhteyttä diabetekseen sairastumiseen. Kyseiset veren rasvahapot ovat luotettava merkki rasvaisten maitotuotteiden syönnistä. Aineistona oli kaksi suurta ja pitkäaikaista väestötutkimusta, joissa osalta henkilöistä oli mitattu veren rasvahapot.

Tutkimuksessa selvisi, että niillä henkilöillä, joiden veressä oli paljon näitä rasvaisten maitotuotteiden käyttöä osoittavia rasvahappoja, oli jopa puolet pienempi riski sairastua diabetekseen.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä. Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts

Toisessa tutkimuksessa oli mukana lähes 20 000 naista, jotka olivat tutkimuksen alkaessa normaalipainoisia. Naisia seurattiin 11 vuoden ajan. Runsasrasvaisten maitotuotteiden käytön havaittiin olevan yhteydessä pienempään lihomisen riskiin. Vähärasvaisilla maitotuotteilla ei ollut vastaavaa yhteyttä.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study

Harvard-professori ja tutkija Dariush Mozaffarian sanoi Time-lehdelle seuraavasti: ”Näiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella ravitsemussuosituksia pitäisi muuttaa niin, ettei suositeltaisi pelkästään vähärasvaisia maitotuotteita. Ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Suosituksia ei pitäisi laatia sellaisten teorioiden mukaan, jotka liittyvät yksittäisiin ravintoaineisiin. On tärkeää keskittyä kokonaisiin elintarvikkeisiin.”

Mozaffarian ei kuitenkaan suosittele rasvaisten maitotuotteiden ahmimista diabetesriskin pienentämiseksi vaan muotoilee ajatuksensa näin: ”Vähärasvaisten maitotuotteiden paremmuudesta ei ole näyttöä. On jonkin verran näyttöä siitä, että täysrasvaisista maitotuotteista voi olla etua diabeteksen ehkäisyssä. Miksi siis suosittelisimme vain vähärasvaisia maitotuotteita? Meidän tulisi suositella maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta.

Time-lehden artikkeli (englanniksi): The Case Against Low-fat Milk Is Stronger Than Ever

Lue myös:
Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia
Tanskan ”Pekka Puska”: Maitorasva on ystävämme
Tutkimuskooste: Rasvaiset maitotuotteet hyödyksi painonhallinnassa

Written by Jari

6.4.2016 klo 14.28

Kategoria(t): Diabetes, Maitotuotteet

11 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Odotettu lopputulos.
    Toinen parjattu tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruoka-aine on mainettaan parempaa, palmuöljy ja varsinkin punainen palmuöljy.
    http://www.selinanaturally.com/red-palm-oil-a-better-choice-for-home-and-commercial-use/
    http://bonred.fi/ajankohtaista/palmuoljy-ja-unilever/

    Markku Tuoriniemi

    8.4.2016 at 17.08

    • Hyväksyttäköön tämä kommentti, kun se liittyy löyhästi aihepiiriin, mutta kannattaa ottaa huomioon, että kirjoittaja näyttäisi myyvän kehumaansa tuotetta.

      Jari

      8.4.2016 at 17.47

  2. Jos se on sama kuin Kookosöljy, siitä on ollut aivan hiljan tutkimus, että se lisää pahaa kolesterolia. Olen juuri ostanut pullollisen, enkä uskalla käyttää kuin iholle.

    Eila Järveläinen

    8.4.2016 at 21.31

    • Kirjoittelin jonkin aikaa sitten kookosöljyyn ja kookokseen liittyvistä tutkimuksista. Niissä ei tullut ilmi mitään hälyttävää.

      Kookosöljy – superruoka vai suonet tukkoon?

      Olet ehkä lukenut jonkin sellaisen uutisen tai kirjoituksen, joka perustuu juurikin tuohon Mozaffarianin kritisoimaan ajattelutapaan: ”Suosituksia ei pitäisi laatia sellaisten teorioiden mukaan, jotka liittyvät yksittäisiin ravintoaineisiin. On tärkeää keskittyä kokonaisiin elintarvikkeisiin.”

      Jari

      9.4.2016 at 4.05

  3. […] Time-lehti kertoi tutkimuksesta, jossa rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat rasvahapot veressä olivat yhteydessä puolta pienempään diabetesriskiin. Maineikas tutkija ja Harvard-professori Dariush Mozaffarian kommentoi lehdelle, että ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Mozaffarianin mielestä nimenomaan rasvattomien maitotuotteiden suosittelusta pitäisi luopua. Hän suosittelisi kaikenlaisia maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta. […]

  4. Jos löytyy tietoa mekanismeista joilla täysrasvaiset maitotuotteet olisivat edullisempia vaihtoehtoja, niin asia taitaisi olla varmemmalla pohjalla.

    Toisekseen, vielä taannoin Jarikin linkkaili tähän

    http://health.gov/dietaryguidelines/dga2015/comments/uploads/CID813_AJCN_Editorial_SFA_Astrup.pdf

    jossa Astrup argumentoi nimenomaan vähärasvaisten maitotuotteiden olevan edullisia diabetes-riskin pienentämisessä. Mikä on siis muuttunut tämän jälkeen?🙂

    Mie

    12.4.2016 at 19.05

    • Tässä Mozaffarianin ja kumppanien uudessa paperissa on Discussion-osassa käsitelty aikaisempia tutkimuksia (maitorasvan syöntiin liittyvien) veren rasvahappojen ja diabetesriskin yhteydestä. Kaikkien tulokset ovat aika lailla samansuuntaisia. Siinä on mukana myös Astrupin viittaama tutkimus. Mitäpä jos lukisit Mozaffarianin paperin, ja jos sen jälkeen jää vielä jotakin epäselvää, tai M tai A ovat mielestäsi tehneet virheitä, niin voit ottaa heihin yhteyttä suoraan heihin tai kirjoittaa palautetta kyseisiin tiedelehtiin. Kerro, miten kävi.

      Nimimerkki Mie on jäänyt toisaalla kiinni toistuvasta trollauksesta ja tutkimusten virheellisestä referoinnista. Tässä blogissa on moderointi ollut kevyttä, mutta trollausta ei sallita, joten jos haluat jatkaa kirjoittelua tänne, niin pidäthän viestit 100 % asiallisina ja totuudenmukaisina. Toivottavasti en kaikkien näiden vuosien jälkeen joudu puuttumaan häirikköön numero kaksi.

      Jari

      12.4.2016 at 19.35

      • Tästä on poistettu nimimerkki Mien viesti, joka ei pyynnöstä huolimatta ollut asiallinen ja totuudenmukainen.

        Jari

        12.4.2016 at 20.11

        • Laitetaanpa sitten pelkästään alkuosa uudestaan:

          1) Kysyin mekanismeista. Epidemiologisessa näytössä niiden tietäminen on KESKEISTÄ arvioitaessa löydösten luotettavuutta. Vrt. esim. täysjyvätuotteet ja n-3 -rasvahapot: molempien osalta tiedetään mekanismit joilla ne ovat eduksi vaikkapa sv-tautiriskin suhteen – ja kohorttinäyttö niiden eduista onkin sitten konsistenttia. Mitä ovat nämä mekanismit maitorasvan suhteen?

          2) Minua ei kiinnosta ottaa yhteyttä kirjoittajiin, Sillä ei myöskään ole itse viestini kannalta merkitystä. Kysyin ”mikä on muuttunut” sitten ym. Astrupin artikkelin jossa hän viittaa kohorttinäytön meta-analyysiin puhuessaan rasvattomien maitotuotteiden eduista.

          Eli: mikä on muuttunut?

          Mie

          12.4.2016 at 20.34

          • Minä en juurikaan mekanismeista itse ymmärrä. Mozaffarian ja kumppanit kirjottavat tässä uudessa paperissa, että muut maitorasvan kanssa korreloivat tekijät voisivat vaikuttaa tulokseen mutta tuskin selittävät koko tulosta, ja sitte esittävät epäilyksen mekanismistä. Ei siis mitään varmaa tietoa.

            ”We have hypothesized that benefits could be due to isomeric similarities between t-16:1 n-7, a natural ruminant trans fat, and cis-16:1n-7 that when derived from adipose tissue through de novo lipogenesis may act in feedback loops to reduce hepatic fat synthesis and increase muscle insulin sensitivity. We wonder whether t-16:1n-7, consumed in the diet, might have similar effects.”

            Astrup viittaa meta-analyysiin, joka perustuu ruokapäiväkirjoihin. Tämä Mozaffarianin ja kumppaneiden tutkimus ja aikaisemmat vastaavat perustuvat maitorasvan markkereihin veressä. Etkö tiennyt tätä, vai miksi kyselet? Eli mikään ei ole muuttunut.

            Jari

            12.4.2016 at 21.26

            • ”Minä en juurikaan mekanismeista itse ymmärrä. Mozaffarian ja kumppanit kirjottavat tässä uudessa paperissa, että muut maitorasvan kanssa korreloivat tekijät voisivat vaikuttaa tulokseen mutta tuskin selittävät koko tulosta, ja sitte esittävät epäilyksen mekanismistä. Ei siis mitään varmaa tietoa.”

              Aivan. Tämä on se keskeinen ongelma. Tuosta lainauksesta sen verran, että maidon transrasvat eivät näillä saantimäärillä nouse selittäväksi tekijäksi, näyttö on ylipäätään ihmisillä sekalaista (puolesta JA vastaan). Vastapuolella esim. se, että maitorasvalla on joissain kliinisissä tutkimuksissa havaittu olevan myös insuliiniresistenssiä pahentava vaikutus. Sen lisäksi, että mekanismista ei ole selvää hajua ei myöskään RCT-puolelta löydy koherenttia kuvaa eduista.

              ”Astrup viittaa meta-analyysiin, joka perustuu ruokapäiväkirjoihin. Tämä Mozaffarianin ja kumppaneiden tutkimus ja aikaisemmat vastaavat perustuvat maitorasvan markkereihin veressä. Etkö tiennyt tätä, vai miksi kyselet? Eli mikään ei ole muuttunut.”

              Tiedän. Keskeinen ongelma ei poistu mihinkään: havainto ilman selittävää mekanismia on altis sekoittaville tekijöille. Markkerit kertovat toki luotettavammin varsinaisesta saannista, mutta eivät pysty eliminoimaan näitä.

              Mie

              14.4.2016 at 20.04


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: