Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Maitokiista – suomalaisasiantuntijoiden kootut selitykset

with 23 comments

Harvard-professori Mozaffarian otti kantaa rasvattomien maitotuotteiden suosittelua vastaan. Suomalaisasiantuntijat esittivät Iltalehdessä outoja vastaväitteitä.

Kuva: Southern CrossFit / flickr

Kuva: Southern CrossFit / flickr

Time-lehti kertoi tutkimuksesta, jossa rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat rasvahapot veressä olivat yhteydessä puolta pienempään diabetesriskiin. Maineikas tutkija ja Harvard-professori Dariush Mozaffarian kommentoi lehdelle, että ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Mozaffarianin mielestä nimenomaan rasvattomien maitotuotteiden suosittelusta pitäisi luopua. Hän suosittelisi kaikenlaisia maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta.

Myös Iltalehti kertoi tutkimuksesta ja otti yhteyttä kolmeen suomalaiseen ravitsemusasiantuntijaan. Käyn tässä suomalaisasiantuntijoiden kommentit yksi kerrallaan läpi. Lainaukset ovat Iltalehdestä.

– Suomessa rasvaton maito on perustelu ruokajuomaksi muun muassa siksi, että se on tärkeä D-vitamiinin lähde, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Todellisuudessa sekä rasvattomaan maitoon (Fineli) että täysmaitoon (Fineli) lisätään D-vitamiinia. Tämä ilmenee THL:n omasta tietokannasta.

Kuusipalon mukaan [Time-lehden] artikkelissa käsitellään rasvoja yhtenä pahana pakettina, mikä on harhaanjohtavaa.

Todellisuudessa artikkelissa käsitellään nimenomaan maitorasvaa, ja Mozaffarian kommentoi nimenomaan maitotuotteita.

– Ihminen tarvitsee hyviä rasvahappoja. Suomessa ravitsemusta ajatellen on ongelmana se, mistä saisimme tarpeeksi hyviä rasvahappoja; Kuusipalo sanoo.

Todellisuudessa rasvattomissa maitotuotteissa ei takuulla ole enempää hyviä tai välttämättömiä rasvahappoja kuin täysrasvaisissa maitotuotteissa (Fineli).

Kuusipalon mukaan kyseessä on varsin pieni tutkimus verrattuna siihen tietomäärään, jonka perusteella suomalaista ravitsemussuositukset on muun muassa rasvan saannin suhteen määritelty. Ravitsemussuositukset perustuvat tuhansiin, laadukkaiksi arvioituihin tutkimuksiin.

Tällainen tuhansiin nimettömiin tutkimuksiin viittaaminen ei tarjoa mitään keskusteluun. Kuusipalo olisi voinut kertoa, missä tai minkälaisissa tutkimuksissa rasvattomat maitotuotteet on havaittu täysrasvaisia terveellisimmiksi ja millä tavalla, jos sellaisia tutkimuksia on. Harvard-tutkija Mozaffarianin mukaan sellaisia tutkimuksia ei ole.

Lue myös: THL – Tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

– Time-lehdessä käsitelty tutkimus ei liity mitenkään rasvattomaan maitoon, vaikka otsikossa niin annetaan ymmärtääkin, tarkentaa dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimus liittyy rasvattomaan maitoon sillä tavalla, että kun vaihtoehtoina ovat rasvattomat ja täysrasvaiset maitotuotteet, vain jälkimmäisistä jää vereen rasvahappoja, jotka olivat tutkimuksessa yhteydessä jopa puolet pienempään diabetesriskiin.

Tutkijoiden mukaan ihmisen elimistö ei tuota kyseisiä rasvahappoja vereen itse, vaan ne ovat kelvollinen osoitin rasvaisten maitotuotteiden käytöstä.

– Lisäksi on muistettava, että tutkimus on tehty Yhdysvalloissa, jossa ei juuri juoda maitoa. Tiedot eivät siis mitenkään ole sovellettavissa Suomeen, Schwab linjaa.

Tutkimuksessa ei ollut kyse pelkästään maidosta vaan kaikista rasvaisista maitotuotteista. Siinä mukana olleet henkilöt käyttivät maitotuotteita keskimäärin 2,1 annosta päivässä.

Tämän uuden tutkimuksen Discussion-osassa kerrotaan, että vastaavia tutkimuksia on tehty aikaisemminkin ja muuallakin. Rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat veren rasvahapot olivat yhteydessä pienempään diabetesriskiin myös kahdeksan euroopan maata käsittäneessä jättitutkimuksessa (Forouhi 2014), australialaisessa tutkimuksessa (Hodge 2007) ja ruotsalaisessa tutkimuksessa (Krachler 2008).

– Ei ole mitään syytä suositella täysmaitoa rasvattoman maidon sijaan, kokoaa professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Mikael Fogelholm kommentoi tuttuun tapaansa aiheen vierestä vain sen, mitä hän itse haluaa sanoa. Mozaffarian ei ehdottanut täysmaidon suosittelua rasvattoman maidon sijaan vaan kaikenlaisten maitotuotteiden suosittelua eikä erityisesti rasvattomien.

Yhteenvetona vaikuttaa siis siltä, että suomalaiset asiantuntijat eivät olleet perehtyneet tutkimukseen tai aiheeseen, jota kommentoivat, vaan keksivät lähinnä ensimmäiseksi mieleen tulleita vastaväitteitä, jotka joko eivät liittyneet aiheeseen lainkaan tai eivät olleet totta. Onko suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden tietotaidon taso todella tässä? Haluaako joku muu ravitsemusasiantuntija pistää paremmaksi? Kommentoikaa.

Written by Jari

10.4.2016 klo 11.43

23 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Tässä on lisää pohdintaa maidosta niin, että otetaan huomioon myös muu ruokavalio eikä vain maitoa.
    http://linkis.com/huffingtonpost.com/3Oi3e

    Juhani Knuuti

    10.4.2016 at 13.32

    • Kirjoittaja David Katz (ilmeisesti sisätautilääkäri ja kansanterveystieteen maisteri) ei esiinny tuhansien tutkimusten varmuudella vaan kertoo, ettei asiaa tiedetä varmuudella. Erilaisia maitotuotteita vertailevia tutkimuksia ei ole riittävästi. Hänen mielestään riippuu ruokavalion muista osista, kannattaako käyttää rasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita.

      Tässä joitain Katzin ajatuksia:
      -Jos käyttää maitotuotteita, täysrasvaiset voivat pitää paremmin kylläisenä.
      -Jos syö vähärasvaisesti ja kasvisvoittoisesti, mistään maitotuotteista ei ole hyötyä.
      -Jos syö reilusti rasvaa, maitorasvan lisäämisestä ei ole hyötyä.
      -Jotkut muut rasvan lähteet ovat terveellisempiä kuin maitorasva.
      -Jos syö kohtuullisesti rasvaa ja hyvin vähän roskaruokaa, maitorasvan lisäämisestä ei ole hyötyä.
      -Jos syö vain vähän maitotuotteita, rasvapitoisuudella ei ole väliä.

      Meriiteiltään (koulutus, julkaisut, luottamustehtävät) Katz ei taida yltää Mozaffarianin tasolle, kuten eivät myöskään nämä suomalaisasiantuntijat.

      Jari

      10.4.2016 at 14.28

      • D.Katz on kunnostautunut ainakin vastustajiensa mustamaalaamisessa: ”I have never seen such unanimous revulsion as when Miss Teicholz’s name comes up. She is an animal unlike anything I’ve ever seen before.” Despite requests, he cited no examples of her unprofessional behaviour.” Tuollainen nimittely vetää pohjaa pois hänen mahdollisilta tieteellisiltä saavutuksiltaan, jos sellaisia on. http://www.theguardian.com/society/2016/apr/07/the-sugar-conspiracy-robert-lustig-john-yudkin

        Ari

        10.4.2016 at 15.46

      • Ei kai nuo kuitenkaan huonoja ajatuksia taida olla?

        Juhani Knuuti

        11.4.2016 at 17.07

        • Osittain hyviä ajatuksia, osittain menee arvailun puolelle.

          Minusta maitorasvan ei tarvitse olla vaihtoehto muille rasvoille. Kummallekin voi tehdä tilaa vähentämällä epäterveellistä syötävää, ja hyödyt voivat tulla osin erilaisten mekanismien kautta. Tutkittavaa riittää vielä.

          Suomessa julkinen tiedotus tai keskustelu on mennyt aika pitkälti kovarasva-pehmeärasva-kolesteroli-linjoilla, mitä sekä Mozaffarian että Katz kritisoivat.

          Jari

          11.4.2016 at 18.11

          • Minusta noissa pohdinnoissa on loogista se, että jos haluaa korvata huonot hiilarit ja muut hötöt rasvalla, on tavoiteltavampaa, että korvaa ne miillä rasvoilla, jotka on osoitettu terveyttä edistäviksi eikä niillä, jotka olisivat neutraaleja. Eikö totta?

            Juhani Knuuti

            12.4.2016 at 7.20

            • Ei tuo ole ollenkaan mikään päivänselvä juttu, että jokin rasva edistäisi terveyttä yksiselitteisesti enemmän kuin maitorasva tai että molemmat vaikuttaisivat saman mekanismin kautta.

              Vanhojen rasvanvaihtokokeiden tulokset (yksitellen ja meta-analyysit) olivat hyvin laihoja, ja väestötutkimustenkaan puolella näyttö ei ole kovin yksiselitteistä (esim. Menten katsauksessa pufalle ei löytynyt riittävää näyttöä). Nämä jotenkin kummasti unohtuvat niiltä, jotka vetoavat tuhansiin tutkimuksiin.

              Jos haluttaisiin tuijottaa pelkästään kolesteroliarvoja, niin silloinhan kannattaisi ottaa melkein koko energia rypsiöljystä. Mutta onko se järkevää? Itse kannatan kuitenkin monenlaisten rasvojen käyttöä mahdollisimman vähän prosessoituina. Siihen mahtuu niin pähkinät kuin maitorasvatkin (jos yleensäkään käyttää maitotuotteita).

              Jari

              12.4.2016 at 8.03

            • Juhani Knuuti, huomasin muuten webbistatistiikan kautta TS:n blogistasi, että olet kuitenkin Mozaffarianin kanssa samaa mieltä. Mukava kuulla.

              ”Ei tuossa kommentista kuitenkaan mitään vikaa ole. Hänen mielestään ei siis ole tutkimusnäyttöä sille että vähärasvaiset maitotuotteet olisivat enemmän terveyttä edistäviä kuin normaalirasvaiset. Voin uskoa, että pitää paikkaansa.”

              Jari

              12.4.2016 at 9.47

            • Aivan, siis selvää näyttöä ei ilmeisesti ole tämän väitteen tueksi. Kuitenkin tämän ohella pohdin myös tuota näkökulmaa liittyen ruokavalion kokonaisuuteen. Kokonaisnäyttö ei kuitenkaan tulkintani mukaan tukisi sitä, että maitotuotteiden sitten _pitäisi_ olla rasvaisia. Jos ei halua lisätä energiamäärää, kannattaisiko maitorasvan sijaan lisätä kasvisperäisten öljyjen ja rasvaisen kalan määrää samalla kun välttää huonoja hiilihydraatteja?

              Juhani Knuuti

              12.4.2016 at 16.07

            • Ei ole toistaiseksi riittävää näyttöä myöskään siitä, että maitotuotteiden kannattaisi olla nimenomaan täysrasvaisia.

              Tuo toinen asia käsiteltiin jo.

              Jari

              12.4.2016 at 19.42

  2. Mikael Fogelholm on itse todennut johtamassaan tutkimuksessa, että maitorasva saattaa laihduttaa eikä siitä ole ainakaan haittaa. Ja Schwab, että aihetta tulisi tutkia lisää. Tutkimuksia maitorasvan puolesta olen koonnut blogissa korppiaiti.blogspot.fi On myös eräs eurooppalainen tutkimus, jossa oli mukana myös suomalaisia, aiheesta, että täysmaitoa tulisu ehdottomasti suosittaa lasten infektioiden ehkäisemiseksi. Tutkijat ympäri maailmaa sanovat, etteivät allekirjoita ravintosuositusten maitorasvakieltoa, mozafarrian lisäksi mm. ruotsalaiset ja brasialalaiset. Vaikkei luomumaitoon lisätä d:tä eikö sitä voi vastaavasti ottaa enempi purkista? D on rasvaliukoinen, joten mitä hyötyä on d-vitaminoida rasvatonta maitoa. Maitorasva on yksi parhaista valmiin butyraatin lähteistä, tosin ehkä parempi tapa saada sitä, on syödä kuituja, jotka fermentoituu suolistossa. Itse suosisin kasvis-hedelmä-kala-maitorasva ruokavaliota.

    korppikotka

    10.4.2016 at 14.00

  3. ”Suggestive evidence was found for a protective role against increasing weight from whole grains, cereal fibre, high-fat dairy products and high scores in an index describing a prudent dietary pattern. ” – Mikael Fogelholm ja pari muuta tutkijaa. Että miten meni niin kuin omasta mielestä?

    High-fat dairy = rasvaton maito?

    korppikotka

    10.4.2016 at 14.26

    • Kannattaisiko kyseisestä tutkimuksesta lainata hieman pidempi pätkä, jotta saisi paremman kokonaiskuvan eikä vain yhtä virkettä? Ja hyvä muistaa, että analyysi keskittyi vain painoon ja vyötärölihavuuteen (WC).

      ”We found probable evidence for high intake of dietary fibre and nuts predicting less weight gain, and for high intake of meat in predicting more weight gain. Suggestive evidence was found for a protective role against increasing weight from whole grains, cereal fibre, high-fat dairy products and high scores in an index describing a prudent dietary pattern. Likewise, there was suggestive evidence for both fibre and fruit intake in protection against larger increases in WC. Also suggestive evidence was found for high intake of refined grains, and sweets and desserts in predicting more weight gain, and for refined (white) bread and high energy density in predicting larger increases in WC. The results suggested that the proportion of macronutrients in the diet was not important in predicting changes in weight or WC. In contrast, plenty of fibre-rich foods and dairy products, and less refined grains, meat and sugar-rich foods and drinks were associated with less weight gain in prospective cohort studies. The results on the role of dietary macronutrient composition in prevention of weight regain (after prior weight loss) were inconclusive.”

      Juhani Knuuti

      12.4.2016 at 9.35

      • Niin, tarkoitus olikin, että jokainen voi lukea itse lähteestä. En tarkoituksella jättänyt muita pointteja kertomatta vaan otin tuon maitorasvaa käsittelevän virkkeen esiin, jotta nähdään, ettei fogelholmkaan ole täysin maitorasvaa vastaan. Tuskin on tarkoitus juoda vain täysmaitoa ja syödä voita, vaan kokonaisuus ratkaisee.

        Korppikotka

        15.4.2016 at 7.03

  4. ”Ei tuo ole ollenkaan mikään päivänselvä juttu, että jokin rasva edistäisi terveyttä yksiselitteisesti enemmän kuin maitorasva tai että molemmat vaikuttaisivat saman mekanismin kautta.”

    Semantiikkaa? ON päivänselvää, että tyydyttymättömät rasvat kasvi- ja kalalähteistä edistävät terveyttä maitorasvan ollessa joko neutraalia (jos ja kun se tulee hapanmaitotuotteista joiden koostumus blokkaa LDL-arvojen nousun) tai haitallista (kerma, voi). Rasvaisten maitotuotteiden edut ovat käsittääkseni rasvakoostumuksesta riippumattomia (fermentointi, K-vitamiini).

    ”Vanhojen rasvanvaihtokokeiden tulokset (yksitellen ja meta-analyysit) olivat hyvin laihoja, ja väestötutkimustenkaan puolella näyttö ei ole kovin yksiselitteistä (esim. Menten katsauksessa pufalle ei löytynyt riittävää näyttöä). Nämä jotenkin kummasti unohtuvat niiltä, jotka vetoavat tuhansiin tutkimuksiin.”

    Sinulta puolestaan unohtuu se, että ym. tutkimuksissa – ja siten niistä tehdyissä meta-analyyseissä – on keskeisiä ongelmia: esim. toteutuneet muutokset ovat niin pieniä, että erot lipidiarvoissa ovat marginaalisia –> kliinistä etua ei löydy (toki muitakin, esim. tilastollisen voiman puute, rasvakorvauksen sijaan/ohella rasvavähennys yms). Esim. Hooper et alissa (meta-analyysi) muutos LDL-arvossa oli luokkaa 0,2 mmol/L. Vrt. ne tutkimukset, joissa saadaan toteutettua SELKEITÄ muutoksia ruokavalioon, luokkaa 1 mmol/L vähemmän LDL-C:tä –> sv-tautitapahtumat laskevat.

    ”Jos haluttaisiin tuijottaa pelkästään kolesteroliarvoja, niin silloinhan kannattaisi ottaa melkein koko energia rypsiöljystä. Mutta onko se järkevää?”

    Ei tietenkään, kuten ei ole järkevää syödä pelkästään pähkinöitä. Tästä EI kuitenkaan seuraa, etteikö tilanteessa jossa sitä ruokavaliota täytyy PARANTAA rasvan osalta ei kannattaisi valita rypsiöljyä ja pähkinöitä ennemmin kuin maitotuotteita.

    Mie

    12.4.2016 at 19.16

    • ”Vrt. ne tutkimukset, joissa saadaan toteutettua SELKEITÄ muutoksia ruokavalioon, luokkaa 1 mmol/L vähemmän LDL-C:tä –> sv-tautitapahtumat laskevat.”

      Laita toki viitteitä niihin tutkimuksiin.

      Jari

      12.4.2016 at 19.37

      • Oslo Diet Heart ja LA Veterans ovat esimerkkejä näistä. Oletan että ovat tuttuja? Voin toki laittaa varsinaiset lähdeviitteetkin jos haluat.

        Mie

        12.4.2016 at 19.53

        • Ovat tuttuja. Oliko vielä muita?

          Jari

          12.4.2016 at 20.11

          • Ei näin suoralta kädeltä tule mieleen.

            Jos ovat tuttuja, niin tiedät sitten mistä on kyse.

            Mie

            12.4.2016 at 20.30

            • Ajattelin, että tiedossasi olisi ollut useampiakin, kun käytit monikkoa.

              Kumpaakin olen käsitellyt tässä blogissa, kun noita isoja rasvakokeita ei tosiaan ole kovin montaa.

              Oslon tutkimuksessa tulkintaa hankaloittaa runsas kalan syönti, transrasvaa sisältäneen margariinin syönnin vähentäminen ja jonkin lähteen mukaan tupakoinnin rajoittaminen. Ehkä rasvaisen kalan ansioksi voisi jonkinlaisella varmuudella laskea, mutta tuskin pelkän safa-pufa-vaihdoksen eduksi.

              LA:ssa tutkijat itse ovat analysoineet tuloksia hieman optimistisemmin kuin meta-analyysien tekijät myöhemmin. Skeaffin ja Mozaffarianin meta-analyysien mukaan siinä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tautitapahtumissa. Tässä(kin) oli vertailuryhmässä enemmän tupakoivia.

              Aikaisemmat kirjoitukseni aiheesta:
              Kymmenen klassista rasvatutkimusta
              Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret
              (Linkit taisi olla myös aikaisemmassa kommentissa.)

              Pidän kyllä kolesterolimuutosten ja väestötutkimusten vuoksi todennäköisenä, että rasvamuutos vaikuttaa hyödyllisesti kolesteroliarvojen kautta, mutta käytännössä ero on jäänyt aika pieneksi.

              Jari

              12.4.2016 at 21.57

            • ”Oslon tutkimuksessa tulkintaa hankaloittaa runsas kalan syönti, transrasvaa sisältäneen margariinin syönnin vähentäminen ja jonkin lähteen mukaan tupakoinnin rajoittaminen. Ehkä rasvaisen kalan ansioksi voisi jonkinlaisella varmuudella laskea, mutta tuskin pelkän safa-pufa-vaihdoksen eduksi.”

              Kokonaiskuvassa siis keskeisenä lipidiiarvojen muokkaus. Oslon suhteen tämä oli keskeisistä riskitekijöistä ainut jossa tuli tilastollisesti merkitsevä tulos (verenpaineen ja tupakoinnin suhteen ei siis vastaavaa merkitystä). Huomaa myös pitkä kesto ja selkeästi esim. tuota MCE:tä (huomasin Paulin blogista että olit käynyt kommentoimassa, palailen itse asiaan siellä kohtsillään) parempi toteutus ylipäätään

              ”LA:ssa tutkijat itse ovat analysoineet tuloksia hieman optimistisemmin kuin meta-analyysien tekijät myöhemmin. Skeaffin ja Mozaffarianin meta-analyysien mukaan siinä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tautitapahtumissa.”

              Ei ole olemassa ”optimistista” analyysiä, on vain perusteltua ja perustelematonta. Huomaa, että LA Veteransissa ero tuli tilastollisesti merkittäväksi KAIKKIEN päätetapahtumien myötä, ei pelkästään primääripäätetapahtumien. Kaikkien kuolettavien ateroskleroottisten päätetapahtumien suhteen koeryhmässä oli til. merkitsevällä tavalla parempi tilanne. Metoihin ei välttämättäi poimita tällaisia kok.valtaisia yhdistelmiä. Pitäen mielessä sen, että Oslo ja tämä olivat kuitenkin selvästi pienempiä kuin esim. lääketrialit, on mielekästä tarkastella sv-terveyttä laajalla skaalalla.

              ”Pidän kyllä kolesterolimuutosten ja väestötutkimusten vuoksi todennäköisenä, että rasvamuutos vaikuttaa hyödyllisesti kolesteroliarvojen kautta, mutta käytännössä ero on jäänyt aika pieneksi.”

              Verrattuna kokonaiskuvaan – joka on suositusten mukaan huom. laajempi kuin rasvan laatu – olet oikeassa. Mutta en pidä järin loogisena esittää, että yhdestä terveen ruokavalion pilarista pitäisi lipsua ja/tai sillä ei olisi väliä siksi, että sen hyöty on väistämättä rajallisempi kokonaisuuteen nähden. Oletus lienee se, että pyritään mahdollisimman hyvään lopputulokseen, eikö totta?

              Mie

              14.4.2016 at 18.37

  5. […] myös: Maitokiista – suomalaisasiantuntijoiden kootut selitykset Näin Itä-Suomen yliopistolla varmistetaan toivottu tutkimustulos Ursula Schwab on eri mieltä […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: