”Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Maailman arvostetuimpiin tutkijoihin lukeutuvat Frank Hu ja Ronald Krauss kolleegoineen ovat julkaisseet The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä meta-analyysin eli eräänlaisen yhteenvedon 21 laadukkaasta tutkimuksesta, joissa on seurattu ”kovan” eli tyydyttyneen rasvan sekä sydän- ja verisuonitautien yhteyttä. Yhteenvedon aineistossa oli mukana lähes 350 000 henkilöä ja 23 vuoden seuranta-aika.
Tämän erittäin laajan aineiston perusteella tyydyttyneen rasvan käytöllä ei ole ollut minkäänlaista yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Eniten ja vähiten tyydyttynyttä rasvaa syöneet henkilöt sairastuivat näihin tauteihin yhtä usein. Henkilöiden ikä ja sukupuoli eivät vaikuttaneet tulokseen.
Hu ja Krauss kirjoittavatkin samassa lehdessä, että sydän- ja verisuonitautien torjunnassa pitäisi ruokavalion osalta painottaa käsiteltyjen hiilihydraattien syönnin vähentämistä ja ylipainon ehkäisyä.
Tutkimustulos vahvistaa myös viime vuonna julkaistun laajan tiedekatsauksen tuloksen. Katsauksessa kanadalainen tutkijaryhmä kävi järjestelmällisesti läpi kaikki väestönseurantatutkimukset ja satunnaistetut ruokavaliokokeet, joissa tutkittiin eri ruokien ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. Kriteerit täyttäneitä tutkimuksia löytyi vuodesta 1950 lähtien yhteensä 189 kappaletta. Tutkijoiden mukaan tieteellinen näyttö tyydyttyneen rasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin ei ole riittävää.
Tämä tuore tutkimusyhteenveto ei sovi valtion ravitsemuspolitiikkaan, ja kenties sen vuoksi Yleisradio ja merkittävimmät suomalaiset tiedotusvälineet ovat jättäneet sen uutisoimatta.
Lähteet:
Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease
A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease
Saturated fat, carbohydrate, and cardiovascular disease
Keskustelua aiheesta käydään myös muualla:
Ravintomedia: Tyydyttyneiden rasvojen sydänterveysriski kyseenalaistettiin
veteraaniurheilija: Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin
Manninen Nutraceuticals: Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin
Ravitsemusterapeutin ravinto- ja terveysuutiset: Tyydyttynyt rasva -ei yhteyttä sydän- tai aivoinfarkteihin?
Aamiainen ruohikolla: Rasvalaiva pyörii ympyrää
Tohtori Tolonen: Rasvainen ruoka ei aiheuta valtimotauteja
Toe Hold: Tarkastelussa tyydyttynyt rasva ja kolesteroli
Marita Kaatrala: Tutkimus: Eläinrasvoilla ei yhteyttä sydäntauteihin
Ravitsemus ja terveys 
Uutistoimisto Reuters on viimein poiminut tämän tutkimuksen uutiseksi:
Study fails to link saturated fat, heart disease
http://www.reuters.com/article/idUSTRE61341020100204
Toivon mukaan suomalaisetkin tiedotusvälineet heräilevät vähitellen.
ravitsemusjaterveys
6.2.2010 at 11.58
Ja mitähän tämän tutkimuksen perusteella pitäsi tehdä? Syömään taas voita?
Verisuonitautien kehittymiseen vaikuttavat myös perintötekijät. Suomessa tehtiin 70-luvulla kattava selvitys, että runsas kovan rasvan saanti suurenti veren kolesterolia. Kun voi käyttöä vähennettiin ja panostettiin pehmeisiin rasvoihin. Rasva-arvot paranivat ja kuolleisuus väheni. Varsinkin itä-suomalaisilla on on geeniperimässään slaavilaisuutta ja näillä veren kolesteroli on alttiimpi nousemaan herkästi. Suomalaisilla kolesterolin nousu on siis perinnöllistä ja siksi voita ei voi suositella.
Huomautan muuten tässä metaanalyysissä ei ollut pienintäkään mainintaan Pohjois-Karjala -projektin laajoista tutkimuksista.
Hyvä ravitsemus rakentuu kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Toinen suuri ryhmä on kuitupitoiset hiilihydraatit. Maitovalmisteet ja liha pidetään aina vähärasvaisena kovan rasvan vuoksi. Rypsiöljy on pehmeän rasvan suhteiltaan jopa oliiviöljyä parempi. Sitä tulisi suosia päivittäisessä ruoanvalmistuksessa. Voi kuuluu ainoastaan juhlahetkiin jos sitä ylipäätään haluaa käyttää.
Suomalaisten, kuten amerikkalaisten ravitsemussuositukset rakentuvat pitkä ajan monien tutkimusten varaan ja ne eivät kumoudu yhden metanalyysin vuoksi.
Markus
6.4.2010 at 13.32
Maitorasvaa ja rasvaista lihaa voi syödä hyvillä mielin. Ne parantavat HDL-kolesterolia, triglyseridejä ja LDL:n partikkelikokoa. Nämä tekijät yhdessä ovat merkityksellisempiä kuin pelkkä kokonaiskolesteroli.
Pohjois-Karjala-projektista ei voida päätellä juuri mitään. Emme tiedä, johtuiko laskeva sydänkuolleisuus jostakin projektin monesta muutoksesta vaiko jostakin muusta yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta. Samaan aikaan kuolleisuus laski myös muualla Suomessa ja monessa muussa maassa.
Olen tutustunut suomalaisten ravitsemussuositusten lähdeviitteisiin ja ne ovat monen keskeisen osan suhteen heikolla pohjalla. Työn alla on pitkä artikkeli, jossa käyn keskeiset lähdeviitteet läpi, mutta pelkästään muotoiluun kuluu paljon aikaa.
Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio on suurelle osalle väestä huono vaihtoehto painonhallinnan ja veren rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan kannalta.
ravitsemusjaterveys
6.4.2010 at 13.46
Paitsi että olet väärässä siltä osin, että ravitsemus nimenomaan rakentuu mm. kasviksista ja marjoista, ja näiden lisäksi rasvaisesta lihasta sekä täysrasvaisista maitotuotteista samalla karsien hiilihydraatteja; saa niitä kuituja ihan tarpeeksi kasviksistakin. Eli ei siihen mitään höttöleipää tarvi.
Ainakaan tietääkseni hiilihydraateissa ei ole mitään suoja-aineita tai vitamiinien imeytyvistä auttavia aineita 🙂
Esko Lahti
11.9.2010 at 3.27
En ymmärrä miksi vieläkin puhua 70 luvulla tehdyistä tutkimuksista, kun ottaa huomioon että ravintotiede on edennyt viimeisen viiden vuoden aikana enemmän kuin sitä edeltävän viiden Kymmenen vuoden aikana. Karjala projektin tulokset on vähintäänkin kyseinalaistettu jo vuosia sitten, ja kevytlevitteiden suosiminen oli alun perin margariinitehtaiden itse keksimä mainoskikka, johon valjastettiin erinäisiä lääkealan ”ammattilaisia” edistämään margariinin myyntiä. Ensimmäiset margariinit olivat aikoinaan 100% trans-rasvaa. Lääketiede on aina edennyt epätasaisesti, ja jokaista edistystä on edeltänyt pitkä ja uppiniskainen uusien faktojen kieltäminen. Ravinto-opissa länsimaalainen lääketiede on kauan ollut täysin hakuteillä esimerkiksi liikapainon ja kolesteroolin suhteen. Yhä useammat kyseisen tutkimuksen kaltaiset löydöt alkavat avartaa vanhoja käsityksiä, mutta tottakai jääräpäitä löytyy vieläkin.
Marcus R
22.3.2013 at 16.30
Markus: Rypsiöljy ei todellakaan ole suhteiltaan oliiviöljyä parempi!!
Mimmi
22.3.2013 at 22.47
Mimmi: rypsi- ja oliiviöljystä – miten niin ei olisi parempi ? Faktoja, kiitos.
Derego
29.8.2013 at 15.13
Jos tutustut itse tuohon tutkimukseen niin huomaat että Pohjois-Karjala -projekti on täysin epäpätevä nollatutkimus, joka ei täytä tieteellisen tutkimuksen periaatteita. Tutkimuksen aikana kuolleisuus väheni täsmälleen samalla tavalla muuallakin suomessa, sekä muualla euroopassa, eikä tällä ollut mitään tekemistä Pohjois-Karjala -projektin kanssa (ellei jotenkin taianomaisesti Pohjois-Karjalaisten oletettu margariinin syönti vähentänyt koko euroopan kuolleisuutta). Tutkimuksessa ei ollut minkäänlaista kontrolliryhmää, joka olisi syönyt kovia rasvoja, jolloin olisi voitu vertailla näiden kahden ryhmän välistä kuolleisuutta. Samoin kyselytutkimustyyppinen kontrolloimaton ravintotutkimus on erittäin epävarma tapa saada todellista tietoa. Ei voida siis tietää että vähensivätkö Pohjois-Karjalaiset oikeasti kovien rasvojen käyttöä. Ylipäätään tuohon aikaan ravintotietoisuus ja elintaso lisääntyivät ja varmasti myös lääketiede on kehittynyt, jolloin kuolleisuus luonnollisesti laskee.
Minttu
23.3.2013 at 12.48
Itse asiassa Pohjois-Karjala-projektin merkityksestä on nykyään aika turha “kiistellä”, koska Pekka Puska on itsekin sanonut, ettei se todista mitään.
Videopätkä löytyy tuolta: http://www.youtube.com/watch?v=sdlUlzR6RYo
Jari
23.3.2013 at 12.57
Rypsiöljy on huono vaihtoehto siitä syystä, että se sisältää runsaasti omega 6:sta jota muutoinkin saamme liikaa suhteessa omega 3. Rypsiöljy sisältää kyllä enemmän omega3 oliiviöljyyn verrattuna mutta melkein tuplasti enemmän omega 6. Tiedetään, että liiallinnen omega 6 elimistössä aiheuttaa tulehduksia. Itse olen lopettanut paljon mainostetun rypsiöljyn käytön juuri näistä syistä kokonaan.
Ulla
8.10.2013 at 15.16
Piti vielä sanomani, että vähärasvainen liha ei edes pidä nälkää pois, saati anna kylläisyyden tunnetta. Eivät ne kuidutkaan ihmeitä tee, jos rasvan määrä halutaan itsetuhoisesti pitää virallissairaalloisuus-minimissä.
Esko Lahti
11.9.2010 at 3.29
Suomalaiset maitotuotteet sen sijaan ovat vahvasti yhteydessä molempiin kuten oheisesta laajasta tutkimuksesta on selvästi luettavissa. Kannattaa katsoa diagrammia sivulla 642. http://researcharchive.lincoln.ac.nz/dspace/bitstream/10182/417/1/07_Woodford.pdf
silmä käteen
16.12.2010 at 16.44
Mielenkiintoinen aihe tuo A1/A2-jupakka. Itse en ole siihen ehtinyt juurikaan tutustua.
Wikipediassa siitä esitetään vähän konservatiivisempi näkemys:
http://en.wikipedia.org/wiki/Casein#A1.2FA2_Beta_caseins
Linkkaamasi pdf-tiedoston diagrammi perustuu maiden väliseen vertailuun. Tiedätkö, löytyykö tutkittua tietoa myös Suomen sisäisen A1-maitotuotteiden käytön ja kansantautien yhteydestä?
ravitsemusjaterveys
16.12.2010 at 21.12
Se oleellinen osuus tässä ”rasvasodassa” on juuri se tutkimustieto joka osoittaa että kolesteroli ei ole se mitä pitää pelätä kuin ruttoa. Elimistö kyllä huolehtii kolesterolin tasoista itse. Niinkuin joku tutkija vertasi että kolesteroli on viaton sivustakatsoja tukkeutuneessa suonessa joka kerääntyy katsomaan mitä on tapahtunut. Kuin tavallinen ihminen onnettomuuspaikalla. Eli rasvat liittyvät kolesteroliin mutta se ei ole oleellista sydän ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ongelma syntyy itseasiaasa kaikkein pienimmissä verisuonissa joissa syntyy hapenpuutetta ylipainon, liikunnan puutteen, ja niiden seurauksen eli korkean verenpaineen takia. Ja tupakointi vielä entisestään pahentaa tilannetta. Näissä pienissä suonissa siis tapahtuu tulehtumista, solukuolemia ja sairas kudos ahtauttavat ja kovettavat suurempia suonia. Ja rikkovat lopulta suuremman suonen seinämän. Suoni tukkeutuu ja seuraukset sitten riippuu vähän suonesta ja tuurista.
Pekka Puska voisi pikkuhiljaa myöntää erehtyneensä. Ei se sitä tutkimus dataa tyhjäksi tee. Loppupäätelmä vain on virheellinen. Sen suuremman kuolleisuuden siinä tutkimuksessa aiheutti tupakointi, viina, ylipaino, työttömyys, sosiaalisten verkostojen romahtaminen ja niin edelleen. Tottakai kuolleisuus väheni tutkimuksen aikana kun nuo kaikki edellä mainitut asiat paranivat tutkimuksen aikana.
Kolesterolilääkkeet on lääketeollisuuden suurimpia sumutuksia. Voi olla että alkuun oltiin hyvällä asialla mutta nyt olisi korkea aika myöntää virhe ja lopettaa ihmisten terveydellä leikkiminen ja ahne rahastaminen. Jos lääkäri ehdottaa sinulle kolesteroli lääkitystä niin kieltäydy. Haitat ovat hyötyjä huomattavasti suurempia. Sen sijaan tupakka pois, alkoholia kohtuudella (ei ryyppäämistä ollenkaan), ja runsaasti kevyttä ja mielellään kovempaakin liikuntaa. Ja ruoaksi mahdollisimman monipuolisesti ei prosessoitua luonnollista ruokaa.
Kalle Komonen
19.2.2011 at 17.12
[…] koostetutkimuksissa. Kaikissa on päädytty samaan lopputulokseen: Tyydyttyneellä rasvalla ei ole mitään yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Kerro ystäville:JaaFacebookSähköpostitseTykkää […]
Rasvamyytti: Kova rasva kohottaa veren kolesterolipitoisuutta ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä « Ravitsemus ja terveys
2.11.2011 at 18.34
Kolesteroli ei ole sivustakatsoja.
Kirjassa ”Vitamiini vallankumous (Knut T. Flytlie)” sanottiin hyvin osuvasti ja vertauskuvallisesti kolesterolista. Elimistössä on käynnissä gangsterisota ja siinä kuolee poliiseja (kolesteroleja), joita jää kadulle makaamaan. Vaikka rikospaikalta löydetään poliisiraatoja – ei siitä voi tehdä sitä johtopäätöstä, että poliisit ovat vanhingonaiheuttajia, joiden määrää yhteiskunnasta (verenkierrosta) tulisi supistaa. Kolesteroli on antiksiodantti, jolla on siksi myös tärkeä tehtävä ja suuri kolesterolitaso sensijaan paljastaa, että luvatonta toimintaa (tulehduksia) on käynnissä elimistössä.
Raimo Alha
7.6.2012 at 9.05
Nyt pitäisi kai laittaa tutkimus koetukselle paistamalla kaikki ruoka jatkossa voissa ja katsella sitten tieteen tuloksia. Hauskaa muuten olisi tietää, että mistä tuohon 350 000 ihmisen 23 vuoden aikana tutkimiseen on rahat ja ihmiset haettu/saatu?
Huvittaa hieman. Tuolla aiemmin jotkut kinastelevat siitä, että kumpi on turvallisempaa, rypsi vai oliiviöljy. Minusta oli hauskaa joskus mm. 2000 luvun alussa seurata tv-mainoksia, joissa kannustettiin ihmisiä siirtymään juurikin mm. rasvan käytön puitteissa enemmän sellaiseen välimeren malliin, jossa esim. oliiviöljy ajoi merkittävää osaa.
Kenellekkään ei tietysti tuntunut siinä vaiheessa juolahtavan mieleen sellaista seikkaa, että välimeren alueella ne ruokailu ja rasvankäyttötottumukset ovat tuhatvuotisten perinteiden ikäisiä. Siellä oliiviöljynkin aikoinaan mainostetut terveysvaikutukset johtuvat ajan muokkaamista vaikutuksista perintötekijöihin. Ihmiset saavat jo ns. äidimaidosta ne otolliset geenit välimeren ruokakulttuurin terveysvaikutuksiin. Sama koskee jokaisen muualta tänne tuodun ruokakulttuurin terveysvaikutuksia. Ne eivät voi täällä olla kovinkaan suuret, koska kotimainen geeniperimä ei ole ehtinyt mukautua vaikkapa aasialaiseen ravintoon.
Täällä ollaan vedetty vuosituhannet voita silavan kanssa ja se on myös nähty matalina elinikäodotuksina.
Nyt kun tähän soppaan vielä sotketaan nuo muualta omaksutut ns. vieraiden rasvojen käyttö ja ne ruokailutottumukset, niin siinä on kantasuomalainen geenisäkki ihmeissään.
On aivan tuthaa odottaa, että se ravinto mikä saa ne taatat ja mammat, joissain välimerenmaissa ja aasiassa pitkäikäisiksi, vaikuttaisi täällä vielä aikoihin yhtään samallatavoin.
Kannattaisi vaan hyväksyä se tosiseikka, että ihminen tekee päivittäin itsemurhaa syömällä. Ei ole ravintoaineita, joista ei jotain haittavaikutkusia tulisi sen hajoamisesta elimmistössä. Se ravinnon hajottaminenkin on jo sinällään haittavaikutus, koska kyllähän koneiston käyttäminen sitä koneistoa kuluttaa. On myös ihan turhaa kinastella siitä, että mikä on terveellisimpää ja vastuullisimpaa, yhtälailla kun on turhaa tutkiakkin niitä asioita. Jokainen ravitsemusasiantuntija kun kuitenkin sanoo sitä samaa asiaa, jonka nyt jokaisen luulisi itsekkin tajuavan -syökää kohtuudella ihan mitä haluatte. Ne kaikki ainekset kun kuitenkin löytyvät ravintoympyrästä.
Tähän loppuun jätän tämmöisen pureskeltavan.
Sen lisäksi, että ihminen on varmaan ainoa eläinkuntaan kuuluva laji, joka nousee ylös, kun vielä väsyttää, niin hän syö ja jatkaa syömistä silloin, kun ei enää ole tarvetta.
Kristian Koskenvalta
26.3.2013 at 14.57
Tuohon 350 000 henkilöön sisältyy siis 21 erillisessä tutkimuksessa seuratut henkilöt. Lähteiden kautta löytynee lisää tietoa, mutta yksityiskohdat pitää katsella jokaisesta noista 21 tutkimuksesta erikseen.
Jari
26.3.2013 at 15.03
Kannattaisi katsoa kokonaisnäyttöä, joka selvästi osoittaa LDL-kolesterolin todella vahvan vaikutuksen. Pysyttäytymällä tietyissä epätarkoissa tutkimustyypeissä ja poimimalla sopivat tutkimukset voi väittää mitä tahansa. Pekka Puska ei ole väärässä.
rajansa skeptisyydelläkin
28.3.2013 at 12.14
Kyse ei ole epätarkoista tutkimustyypeistä. Tyydyttyneillä rasvoilla on saatu nollatuloksia sekä interventioissa että prospektiivisissa väestötutkimuksissa, joita pidetään parhaimman luokan näyttönä.
Interventioita on käsitelty seuraavissa kirjoituksissani:
Rasvahypoteesin viimeiset oljenkorret
Tuore rasvakatsaus: Monityydyttymättömät omega-6-rasvahapot saattavat lisätä sydänriskiä
LDL:n kokonaismäärän roolista on hyvää näyttöä, mutta se ei todellakaan ole ainoa riskitekijä. Kokonaisriski koostuu kaikista riskitekijöistä yhdessä eikä pelkästään yhdestä osatekijästä. Siksi LDL-teoria ei aina mene yhteen käytännön tutkimushavaintojen kanssa.
Jari
28.3.2013 at 12.39
http://ajcn.nutrition.org/content/91/3/497.long
http://ajcn.nutrition.org/content/92/2/459.2.long
Siinä muuten kritiikit Siri-Tarinon analyysiin. Ei kovin vakavastiotettava tutkimus.
rajansa skeptisyydelläkin
28.3.2013 at 12.19
Käsittääkseni Siri-Tarino ja kumppanit ovat myös vastanneet saamaansa kritiikkiin. Olisiko ollut reilua liittää myös heidän vastauksensa mukaan?
Jari
28.3.2013 at 12.43
Tämä taitaa olla se vastaus:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2904039/
Jari
28.3.2013 at 12.53
Valitettavasti tämä vastaus koski vain yhtä pientä merkityksetöntä yksityiskohtaa kyseisessä kritiikissä.
rajansa skeptisyydelläkin
28.3.2013 at 16.00
Suosittelen!
K. Arppaaja
28.3.2013 at 19.00
[…] Tässä kirjoitus ja alkuperäinen englanninkielinen lähde lopussa. […]
Rasvoista, ravintosuosituksista ja GMO | thetki
18.4.2013 at 16.37
”Omega-3- kuten omega-6-rasvat ovat tärkeitä elimistön säätelyjärjestelmien ainesosia. Eikosanoidit ovat hormonein kaltaisia aineita, jotka ovat hyvin tärkeitä säätelytekijöitä solujen välisessä kommunikaatiossa. Eikosanoidit säätelevät muun muassa tulehdusta, veren hyytymistä ja hyvin monia muita elimistön toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja. Omegarasvat ovat eikosanoidien esiasteita.
Kun puhutaan hyvistä ja huonoista rasvoista, todellinen pahis on arakidonihappo (AA). Elimistö valmistaa itse arakinodihappoa linolihaposta, jotka molemmat ovat omega-6-rasvoja. Elimistö tarvitsee näitä rasvoja, mutta liika on haitallista.
Linolihappo muuttuu delta-6-desaturaasientsyymin avulla gammalinoli-hapoksi (GLA)), joka sitten muuttuu dihomogammalinoleenihapoksi (DGLA), joka on kaikkien, niin hyvien kuin pahojen, eikosanoidien lähde. Hyviä eikosanoideja syntyy itsestään DGLA:sta, kun taas delta-5-desaturaasientsyymi muuttaa DGLA:n arakidonihapoksi, joka vuorostaan on kaikkien ”pahojen” eikosanoidien kantaäiti.
Rypsiöljy sisältää sekä linolihappoa (omega-6), että alfalinoleenihappoa (omega-3 esiaste). Nyt alan teollisuus mainostaa, että nämä rasvat olisivat terveyden lähde.
http://www.rypsioljy.fi
Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa. Rypsiöljyn omegarasvat ovat lyhyempiketjuisia (C18) mitä elimistömme voi käyttää hyväkseen (C20 -22). Teoriassa alfalinoleenihappo voi muuttua pitempiketjuiseksi omega-3-rasvaksi (DHA, EPA) mutta käytännössä niin ei käy, vaan aine jää elimistöön ja helposti hapettuvana rasvana muuttuu haitalliseksi yhdisteeksi.
Jos jatketaan vielä biokemian puolella. Arakidonihappo on erittäin välttämätön rasva, mutta erittäin myrkyllinen, jos sitä on liikaa. Siksi arakidonihapon pitoisuuden säätely on olennaisen tärkeää elimistölle. Arakidonihappo tappaa koe-eläimet suonensisäisesti ruiskutettuna, kun taas muilla rasvoilla ja kolesterolilla ei ole mitään vastaavaa vaikutusta.
Elimistö säätelee arakidonihapon pitoisuutta siirtämällä ylimäärän rasvasoluihin. Siten liika arakidonihappo stimuloi samalla rasvasolujen syntyä ja on siten yksi lihavuuden syitä. Mutta toisaalta ylimääräinen rasva suojelee elimistöä arakidonihapon haitoilta. Tulee mieleen tässä yhteydessä, kuinka terveellisiä ovat nykyisin suositut rasvaimut. Niin katoaa elimistön ainoa mahdollisuus säädellä arakidonihappon pitoisuuksia.
Transrasvat ja alfalinoleenihappo ehkäisevät delta-6-desaturaasientsyymiä, jolloin linoleenihappo ei muutu GLA:ksi ja koko synteesiketju pysähtyy. Tässä kohtaa väitteet rypsiöljyn terveellisyydestä muuttuvat vähintäänkin kyseenalaisiksi. Rypsiöljy estää siten elimistön luonnollisen eikosanoidisynteesin. Se on tässä suhteessa yhtä haitallinen kuin transrasva.
Delta-5-desaturaasiaentsyymiä ehkäisevät vuorostaan EPA ja glukagoni- hormoni, joka on insuliinin vastavaikuttaja. Siten nämä aineet vähentävät arakidonihapon määrää elimistössä ja sitä kautta myös muun muassa tulehdusta. Insuliini vuorostaan stimuloi tätä entsyymiä eli lisää arakidonirasvan määrää ja samalla taipumusta tulehduksiin ja veritulppiin. Onkin mielenkiintoista, että esimerkiksi monen muun teollisuuden tukeman järjestön ohella Suomen diabetesyhdistys suosittelee vapaata insuliinin käyttöä ja rypsiöljyä.
Toivottavasti edellä mainittu valottaa käsitystäni rypsiöljyn haitoista. Rypsiöljy on haitallista sen sisältämän suuren alfalinolihapon pitoisuuden takia, joka estää eikosanoidien luonnollisen synteesin. Paljon parempi vaihtoehto on oliiviöljy, joka sisältää pääasiassa yksityydytettyä oleiinihappoa, jota ihmisen rasvasta on 45 % sekä linolihappoa, mutta erittäin vähän alfalinolihappoa.” Tämä otettu suoraan Antti Heikkilän blogista http://www.anttiheikkila.com/blogi/miksi_en_kayta_rypsioljya/ missä on halukkaille myös lisää infoa ja paljon muutakin hyvää asiaa! Biokemia on melkoisesti kaiken perusta ja sitä luen itsekin sekä opiskelen jatkuvasti näitä ravintoasioita. Ennen vannoin rypsiöljyn nimeen ja valitettavasti jopa paistoin sillä kun luulin tekeväni paremman valinnan kuin voin, kp oliiviöljn, kp avokadoöljyn tai kp kookosöljyn sijasta, jotka kuitenkin ovat niitä joita voi käyttää paistamiseen, kestävät sitä. Voi kuitenkin kaikkein kovimmissa asteissa se paras ja tietenkin luomuvoi :).
Mimmi
30.8.2013 at 17.08
[…] kertatyydyttymättömän rasvan olevan hyödyllistä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä. Lue lisää: “Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin ja Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi […]
Taas uusi tiedekatsaus: rasvan laadulla ei merkitystä sydänriskiin | Ravitsemus ja terveys
18.3.2014 at 6.37
[…] […]
Onko kaikki einesruoka pahasta? - Sivu 2
2.4.2014 at 14.32
[…] tutkimuskoosteissa on kerta toisensa jälkeen todettu, ettei tyydyttyneellä rasvalla ole mitään tekemistä sydänterveyden […]
Arvovaltatappio suositusten laatijoille levitekiistassa | Ravitsemus ja terveys
27.2.2019 at 10.16