Sinä maksat Ursula Schwabin palkan

Jos poliitikko antaa jatkuvasti väärää tietoa, hän ei voi jatkaa työssään. Mitä tehdään, jos kansanterveydestä vastuussa oleva ravitsemusasiantuntija antaa jatkuvasti väärää tietoa?

Iltalehti uutisoi eräästä Minnesotan tutkimuksesta, jonka mukaan kovan rasvan vaihtaminen kasviöljyyn ei alentanut sydäntautiriskiä vaan saattoikin lisätä sitä.

Ursula Schwab kommentoi lehdelle seuraavasti:

Kyseisen tutkimuksen ydinongelman on siinä, että ensinnäkin tutkimusaineisto on peräisin jo vuosilta 1968 – 1973 ja toiseksi että tutkittavat olivat erityisryhmä. Tutkimuksessa oli mukana ihmisiä yhdestä hoitokodista ja kuudesta psykiatrisesta sairaalasta. Tutkimus ei siis millään istu tähän päivään eikä siihen väestöön, joihin veren rasva-arvoihin liittyvää terveysvalistusta yleensä kohdennetaan. Tällä tutkimusuutisella ei siis ole mitään käytännön relevanssia.

Ei siis käytännön relevanssia. Selvä. Palataanpa vuoteen 2014. Ursula Schwab on pääkirjoittajana juuri julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa, joka laadittiin pohjoismaisia ravitsemussuosituksia varten. Schwab kirjoitti seuraavasti (englanniksi):

A meta-analysis of eight RCTs, including 13,614 participants, compared effect of interventions with increased intake of PUFA as a replacement for SFA on CHD. PUFA intake in the intervention groups was 15 E%, compared with 5 E% in the control groups. Results showed an overall significant risk reduction of 19%, corresponding to 10% reduced CHD risk for each 5 E% increase of PUFA intake. Studies of longer duration showed greater benefits (94).

Schwab siis perusteli kovan rasvan vaihtoa pehmeään ja antoi viitteeksi koostetutkimuksen. Kyseinen koostetutkimus sattumalta käsittelee aivan tismalleen samaa Minnesotan tutkimusta, jota Schwab kritisoi Iltalehdelle vanhana ja epäolennaisena, ja muita saman aikakauden rasvatutkimuksia.

Schwabin mielestä Minnesotan tutkimus ja muut yhtä vanhat tutkimukset olivat siis relevantteja vuonna 2014, kun hän käytti niitä perustelemaan rasvapolitiikkaansa.

Vuonna 2016 tutkimuksesta löydettiin ennen julkaisematonta tietoa, jonka mukaan kovan rasvan vaihtaminen kasviöljyyn saattoikin lisätä sydänkuolleisuutta. Tulos ei enää tuekaan rasvapolitiikkaa, joten sillä ei ole enää Schwabin mukaan mitään käytännön relevanssia. Näin se mieli muuttui.

Kun luet jatkossa Ursula Schwabin julkisia kannanottoja, muista, että sinä maksat hänen palkkansa. Tuliko rahalle vastinetta?

Lue myös:
Maitokiista – suomalaisasiantuntijoiden kootut selitykset
Näin Itä-Suomen yliopistolla varmistetaan toivottu tutkimustulos
Ursula Schwab on eri mieltä itsensä kanssa
Schwab: Huostaanottopuheet median luoma kohu
Ursula Schwab hiilihydraattitietoisuudesta (YouTube-video)

Maitokiista – suomalaisasiantuntijoiden kootut selitykset

Harvard-professori Mozaffarian otti kantaa rasvattomien maitotuotteiden suosittelua vastaan. Suomalaisasiantuntijat esittivät Iltalehdessä outoja vastaväitteitä.

Kuva: Southern CrossFit / flickr

Time-lehti kertoi tutkimuksesta, jossa rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat rasvahapot veressä olivat yhteydessä puolta pienempään diabetesriskiin. Maineikas tutkija ja Harvard-professori Dariush Mozaffarian kommentoi lehdelle, että ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Mozaffarianin mielestä nimenomaan rasvattomien maitotuotteiden suosittelusta pitäisi luopua. Hän suosittelisi kaikenlaisia maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta.

Myös Iltalehti kertoi tutkimuksesta ja otti yhteyttä kolmeen suomalaiseen ravitsemusasiantuntijaan. Käyn tässä suomalaisasiantuntijoiden kommentit yksi kerrallaan läpi. Lainaukset ovat Iltalehdestä.

– Suomessa rasvaton maito on perustelu ruokajuomaksi muun muassa siksi, että se on tärkeä D-vitamiinin lähde, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Todellisuudessa sekä rasvattomaan maitoon (Fineli) että täysmaitoon (Fineli) lisätään D-vitamiinia. Tämä ilmenee THL:n omasta tietokannasta.

Kuusipalon mukaan [Time-lehden] artikkelissa käsitellään rasvoja yhtenä pahana pakettina, mikä on harhaanjohtavaa.

Todellisuudessa artikkelissa käsitellään nimenomaan maitorasvaa, ja Mozaffarian kommentoi nimenomaan maitotuotteita.

– Ihminen tarvitsee hyviä rasvahappoja. Suomessa ravitsemusta ajatellen on ongelmana se, mistä saisimme tarpeeksi hyviä rasvahappoja; Kuusipalo sanoo.

Todellisuudessa rasvattomissa maitotuotteissa ei takuulla ole enempää hyviä tai välttämättömiä rasvahappoja kuin täysrasvaisissa maitotuotteissa (Fineli).

Kuusipalon mukaan kyseessä on varsin pieni tutkimus verrattuna siihen tietomäärään, jonka perusteella suomalaista ravitsemussuositukset on muun muassa rasvan saannin suhteen määritelty. Ravitsemussuositukset perustuvat tuhansiin, laadukkaiksi arvioituihin tutkimuksiin.

Tällainen tuhansiin nimettömiin tutkimuksiin viittaaminen ei tarjoa mitään keskusteluun. Kuusipalo olisi voinut kertoa, missä tai minkälaisissa tutkimuksissa rasvattomat maitotuotteet on havaittu täysrasvaisia terveellisimmiksi ja millä tavalla, jos sellaisia tutkimuksia on. Harvard-tutkija Mozaffarianin mukaan sellaisia tutkimuksia ei ole.

Lue myös: THL – Tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

– Time-lehdessä käsitelty tutkimus ei liity mitenkään rasvattomaan maitoon, vaikka otsikossa niin annetaan ymmärtääkin, tarkentaa dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimus liittyy rasvattomaan maitoon sillä tavalla, että kun vaihtoehtoina ovat rasvattomat ja täysrasvaiset maitotuotteet, vain jälkimmäisistä jää vereen rasvahappoja, jotka olivat tutkimuksessa yhteydessä jopa puolet pienempään diabetesriskiin.

Tutkijoiden mukaan ihmisen elimistö ei tuota kyseisiä rasvahappoja vereen itse, vaan ne ovat kelvollinen osoitin rasvaisten maitotuotteiden käytöstä.

– Lisäksi on muistettava, että tutkimus on tehty Yhdysvalloissa, jossa ei juuri juoda maitoa. Tiedot eivät siis mitenkään ole sovellettavissa Suomeen, Schwab linjaa.

Tutkimuksessa ei ollut kyse pelkästään maidosta vaan kaikista rasvaisista maitotuotteista. Siinä mukana olleet henkilöt käyttivät maitotuotteita keskimäärin 2,1 annosta päivässä.

Tämän uuden tutkimuksen Discussion-osassa kerrotaan, että vastaavia tutkimuksia on tehty aikaisemminkin ja muuallakin. Rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat veren rasvahapot olivat yhteydessä pienempään diabetesriskiin myös kahdeksan euroopan maata käsittäneessä jättitutkimuksessa (Forouhi 2014), australialaisessa tutkimuksessa (Hodge 2007) ja ruotsalaisessa tutkimuksessa (Krachler 2008).

– Ei ole mitään syytä suositella täysmaitoa rasvattoman maidon sijaan, kokoaa professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Mikael Fogelholm kommentoi tuttuun tapaansa aiheen vierestä vain sen, mitä hän itse haluaa sanoa. Mozaffarian ei ehdottanut täysmaidon suosittelua rasvattoman maidon sijaan vaan kaikenlaisten maitotuotteiden suosittelua eikä erityisesti rasvattomien.

Yhteenvetona vaikuttaa siis siltä, että suomalaiset asiantuntijat eivät olleet perehtyneet tutkimukseen tai aiheeseen, jota kommentoivat, vaan keksivät lähinnä ensimmäiseksi mieleen tulleita vastaväitteitä, jotka joko eivät liittyneet aiheeseen lainkaan tai eivät olleet totta. Onko suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden tietotaidon taso todella tässä? Haluaako joku muu ravitsemusasiantuntija pistää paremmaksi? Kommentoikaa.