Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta

with 6 comments

Tutkijat saivat haltuunsa uutta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja tekivät uuden analyysin kaikista rasvatutkimuksista.

Maissiöljyä

Maissiöljyn luultiin pienentävän sydänriskiä. Kuva: Mike Mozart / flickr

Vuosikymmeniä sitten suoritettiin useita tutkimuksia, joiden oli tarkoitus osoittaa ns. rasvateorian pätevän myös käytännössä ja auttavan vähentämään sydänkuolleisuutta. Rasvateoria kuului niin, että kun ruokavaliossa vähennetään tyydyttynyttä (”kovaa”) rasvaa ja lisätään monityydyttymätöntä (”pehmeää”) rasvaa, veren kolesteroliarvo laskee ja sen seurauksena riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee.

Tutkimuksissa jaettiin suuri joukko ihmisiä satunnaisesti kokeelliselle ruokavaliolle, jolla syötiin runsaasti linolihappoa sisältävää (omega-6) kasviöljyä ja vähennettiin tyydyttyneen rasvan syöntiä, ja vertailuruokavaliolle, jolla tehtiin vain vähäisiä muutoksia. Osassa tutkimuksissa käytettiin myös reilusti alfalinoleenihappoa (omega-3) sisältävää kasviöljyä tai EPA- ja DHA-rasvahappoja (omega-3) sisältävää rasvaista kalaa. Ryhmien sairastumista ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin seurattiin useiden vuosien ajan.

Näistä vanhoista rasvatutkimuksista on julkaistu koostetutkimuksia ennenkin, mutta nyt Christopher Ramsdenin johtama tutkijaryhmä on hankkinut ennen julkaisematonta aineistoa kahdesta vanhasta rasvatutkimuksesta ja lisäksi käyttänyt kaikkien tutkimustulosten analysoinnissa uudempia menetelmiä, joita ei ollut vielä alkuperäisten tutkimusten aikoihin käytössä.

Tutkijaryhmä on saanut uutta tietoa 1970-luvulla julkaistuista tutkimuksista Sydney Diet Heart Study ja Minnesota Coronary Experiment. Sydneyn tutkimuksesta aikaisemmin julkaisematta jätetystä aineistosta selvisi, että kasviöljyn käyttöä lisänneellä ryhmällä oli korkeampi sydänkuolleisuus. Minnesotan tutkimuksesta aikaisemmin julkaisematta jätetystä aineistosta puolestaan selvisi, että niillä, joilla kolesteroli laski eniten, oli korkeampi sydänkuolleisuus. Lisäksi ryhmillä ei havaittu eroa valtimoiden kunnossa ruumiinavauksissa.

Ryhmä teki uuden analyysin, jossa yhdistettiin kaikkien vanhojen rasvatutkimusten tulokset niin, että mukana oli myös aikaisemmin julkaisemattomat tulokset.

Tämän uuden analyysin mukaan tyydyttyneen rasvan vaihtaminen runsaasti linolihappoa sisältävään kasviöljyyn laskee veren kolesterolia muttei laske kuolleisuutta sepelvaltimotautiin tai kuolleisuutta mistä tahansa syystä. Sydneyn ja Minnesotan tutkimusten julkaisuista pois jätetty tieto on johtanut siihen, että kasviöljyjen hyödystä on annettu aikaisemmin todellista myönteisempi kuva. Rasvateoriaa ei ole näytetty toteen.

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin eri tutkimuksissa

Tutkijat arvelevat, että vaikka joissakin lääketutkimuksissa LDL-kolesterolin alentaminen vähentää sydänkuolleisuutta, syynä laihoihin (tai olemattomiin) tuloksiin näissä rasvatutkimuksissa voisi olla linolihapon aiheuttama kudosten ja veren lipoproteiinien hapettuminen, joka puolestaan voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Suomessa yleisesti käytetyistä öljyistä rypsiöljyssä on karkeasti ottaen puolet vähemmän linolihappoa kuin maissiöljyssä, ja oliiviöljyssä puolestaan on noin puolet vähemmän linolihappoa kuin rypsiöljyssä.

Miksikö juuri Sydneyn ja Minnesotan ikävät tulokset jätettiin aikanaan julkaisematta? Sitä emme tiedä, mutta hieman epäilyttävältähän tuo vaikuttaa. Mahdollisesti kyseiset tutkijat olivat harmissaan, kun tulokset eivät sopineetkaan yhteen vallitsevan teorian kanssa. Ehkäpä he luulivat sen olevan merkki tutkimuksen epäonnistumisesta, mutta todellisuudessa rasvateoria oli epäonnistunut.

Tutkimus julkaistiin The BMJ (entiseltä nimeltään British Medical Journal) -lehdessä. Sen koko teksti on vapaasti kenen tahansa luettavissa. Re-evaluation of the traditional diet-heart hypothesis: analysis of recovered data from Minnesota Coronary Experiment (1968-73)

Maitokiista – suomalaisasiantuntijoiden kootut selitykset

with 23 comments

Harvard-professori Mozaffarian otti kantaa rasvattomien maitotuotteiden suosittelua vastaan. Suomalaisasiantuntijat esittivät Iltalehdessä outoja vastaväitteitä.

Kuva: Southern CrossFit / flickr

Kuva: Southern CrossFit / flickr

Time-lehti kertoi tutkimuksesta, jossa rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat rasvahapot veressä olivat yhteydessä puolta pienempään diabetesriskiin. Maineikas tutkija ja Harvard-professori Dariush Mozaffarian kommentoi lehdelle, että ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Mozaffarianin mielestä nimenomaan rasvattomien maitotuotteiden suosittelusta pitäisi luopua. Hän suosittelisi kaikenlaisia maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta.

Myös Iltalehti kertoi tutkimuksesta ja otti yhteyttä kolmeen suomalaiseen ravitsemusasiantuntijaan. Käyn tässä suomalaisasiantuntijoiden kommentit yksi kerrallaan läpi. Lainaukset ovat Iltalehdestä.

– Suomessa rasvaton maito on perustelu ruokajuomaksi muun muassa siksi, että se on tärkeä D-vitamiinin lähde, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Todellisuudessa sekä rasvattomaan maitoon (Fineli) että täysmaitoon (Fineli) lisätään D-vitamiinia. Tämä ilmenee THL:n omasta tietokannasta.

Kuusipalon mukaan [Time-lehden] artikkelissa käsitellään rasvoja yhtenä pahana pakettina, mikä on harhaanjohtavaa.

Todellisuudessa artikkelissa käsitellään nimenomaan maitorasvaa, ja Mozaffarian kommentoi nimenomaan maitotuotteita.

– Ihminen tarvitsee hyviä rasvahappoja. Suomessa ravitsemusta ajatellen on ongelmana se, mistä saisimme tarpeeksi hyviä rasvahappoja; Kuusipalo sanoo.

Todellisuudessa rasvattomissa maitotuotteissa ei takuulla ole enempää hyviä tai välttämättömiä rasvahappoja kuin täysrasvaisissa maitotuotteissa (Fineli).

Kuusipalon mukaan kyseessä on varsin pieni tutkimus verrattuna siihen tietomäärään, jonka perusteella suomalaista ravitsemussuositukset on muun muassa rasvan saannin suhteen määritelty. Ravitsemussuositukset perustuvat tuhansiin, laadukkaiksi arvioituihin tutkimuksiin.

Tällainen tuhansiin nimettömiin tutkimuksiin viittaaminen ei tarjoa mitään keskusteluun. Kuusipalo olisi voinut kertoa, missä tai minkälaisissa tutkimuksissa rasvattomat maitotuotteet on havaittu täysrasvaisia terveellisimmiksi ja millä tavalla, jos sellaisia tutkimuksia on. Harvard-tutkija Mozaffarianin mukaan sellaisia tutkimuksia ei ole.

Lue myös: THL – Tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

– Time-lehdessä käsitelty tutkimus ei liity mitenkään rasvattomaan maitoon, vaikka otsikossa niin annetaan ymmärtääkin, tarkentaa dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimus liittyy rasvattomaan maitoon sillä tavalla, että kun vaihtoehtoina ovat rasvattomat ja täysrasvaiset maitotuotteet, vain jälkimmäisistä jää vereen rasvahappoja, jotka olivat tutkimuksessa yhteydessä jopa puolet pienempään diabetesriskiin.

Tutkijoiden mukaan ihmisen elimistö ei tuota kyseisiä rasvahappoja vereen itse, vaan ne ovat kelvollinen osoitin rasvaisten maitotuotteiden käytöstä.

– Lisäksi on muistettava, että tutkimus on tehty Yhdysvalloissa, jossa ei juuri juoda maitoa. Tiedot eivät siis mitenkään ole sovellettavissa Suomeen, Schwab linjaa.

Tutkimuksessa ei ollut kyse pelkästään maidosta vaan kaikista rasvaisista maitotuotteista. Siinä mukana olleet henkilöt käyttivät maitotuotteita keskimäärin 2,1 annosta päivässä.

Tämän uuden tutkimuksen Discussion-osassa kerrotaan, että vastaavia tutkimuksia on tehty aikaisemminkin ja muuallakin. Rasvaisten maitotuotteiden käytöstä kertovat veren rasvahapot olivat yhteydessä pienempään diabetesriskiin myös kahdeksan euroopan maata käsittäneessä jättitutkimuksessa (Forouhi 2014), australialaisessa tutkimuksessa (Hodge 2007) ja ruotsalaisessa tutkimuksessa (Krachler 2008).

– Ei ole mitään syytä suositella täysmaitoa rasvattoman maidon sijaan, kokoaa professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Mikael Fogelholm kommentoi tuttuun tapaansa aiheen vierestä vain sen, mitä hän itse haluaa sanoa. Mozaffarian ei ehdottanut täysmaidon suosittelua rasvattoman maidon sijaan vaan kaikenlaisten maitotuotteiden suosittelua eikä erityisesti rasvattomien.

Yhteenvetona vaikuttaa siis siltä, että suomalaiset asiantuntijat eivät olleet perehtyneet tutkimukseen tai aiheeseen, jota kommentoivat, vaan keksivät lähinnä ensimmäiseksi mieleen tulleita vastaväitteitä, jotka joko eivät liittyneet aiheeseen lainkaan tai eivät olleet totta. Onko suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden tietotaidon taso todella tässä? Haluaako joku muu ravitsemusasiantuntija pistää paremmaksi? Kommentoikaa.

Written by Jari

10.4.2016 at 11.43

Harvard-professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun

with 11 comments

Time-lehti kirjoitti kahdesta uudesta maitotuotteisiin liittyvästä tutkimuksesta, ja professori Dariush Mozaffarian kertoi kantansa aiheeseen.

mozaffarian

Ensimmäisessä tutkimuksessa, jossa Mozaffarian oli itse mukana tutkijana, analysoitiin tiettyjen veressä olevien rasvahappojen yhteyttä diabetekseen sairastumiseen. Kyseiset veren rasvahapot ovat luotettava merkki rasvaisten maitotuotteiden syönnistä. Aineistona oli kaksi suurta ja pitkäaikaista väestötutkimusta, joissa osalta henkilöistä oli mitattu veren rasvahapot.

Tutkimuksessa selvisi, että niillä henkilöillä, joiden veressä oli paljon näitä rasvaisten maitotuotteiden käyttöä osoittavia rasvahappoja, oli jopa puolet pienempi riski sairastua diabetekseen.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä. Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts

Toisessa tutkimuksessa oli mukana lähes 20 000 naista, jotka olivat tutkimuksen alkaessa normaalipainoisia. Naisia seurattiin 11 vuoden ajan. Runsasrasvaisten maitotuotteiden käytön havaittiin olevan yhteydessä pienempään lihomisen riskiin. Vähärasvaisilla maitotuotteilla ei ollut vastaavaa yhteyttä.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study

Harvard-professori ja tutkija Dariush Mozaffarian sanoi Time-lehdelle seuraavasti: ”Näiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella ravitsemussuosituksia pitäisi muuttaa niin, ettei suositeltaisi pelkästään vähärasvaisia maitotuotteita. Ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Suosituksia ei pitäisi laatia sellaisten teorioiden mukaan, jotka liittyvät yksittäisiin ravintoaineisiin. On tärkeää keskittyä kokonaisiin elintarvikkeisiin.”

Mozaffarian ei kuitenkaan suosittele rasvaisten maitotuotteiden ahmimista diabetesriskin pienentämiseksi vaan muotoilee ajatuksensa näin: ”Vähärasvaisten maitotuotteiden paremmuudesta ei ole näyttöä. On jonkin verran näyttöä siitä, että täysrasvaisista maitotuotteista voi olla etua diabeteksen ehkäisyssä. Miksi siis suosittelisimme vain vähärasvaisia maitotuotteita? Meidän tulisi suositella maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta.

Time-lehden artikkeli (englanniksi): The Case Against Low-fat Milk Is Stronger Than Ever

Lue myös:
Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia
Tanskan ”Pekka Puska”: Maitorasva on ystävämme
Tutkimuskooste: Rasvaiset maitotuotteet hyödyksi painonhallinnassa

Written by Jari

6.4.2016 at 14.28

Kategoria(t): Diabetes, Maitotuotteet

Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi

with one comment

Sepelvaltimotaudilta suojaavat kasvikset, pähkinät, kertatyydyttymätön rasva ja Välimeren ruokavalio. Sille altistavat hiilihydraattikuorma ja transrasva.

Kuva: A.Ddiction / flickr

Kuva: A.Ddiction / flickr

Valtion ravitsemusopin mukaan rasvaa tulisi syödä kohtuullisen vähän*. Sen lisäksi opin mukaan rasva on jaettu ”hyvään” ja ”pahaan” rasvaan. Paha rasva sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja, ja vanhakantaisimmat asiantuntijat väittävät sen jopa aiheuttavan sydän- ja verisuonitauteja. Valtion opin tiedottajat kertovat, että oppi perustuu valtavan laajaan tutkimustietoon, kokonaiskuvaan tuhansista tutkimuksista.

Kanadalaistutkijat perehtyivät vuonna 2009 julkaistussa tiedekatsauksessa juuri näytön kokonaisuuteen. He kävivät järjestelmällisesti läpi kaikki väestönseurantatutkimukset ja satunnaistetut ruokavaliokokeet, joissa tutkittiin eri ruokien ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. He ottivat huomioon myös tieteellisen näytön laadun ja vahvuuden. Kriteerit täyttäneitä tutkimuksia löytyi vuodesta 1950 lähtien yhteensä 189 kappaletta.

Tiedekatsauksen tulos tuli varmasti monille yllätyksenä, vaikka viimeaikaista tutkimustietoa seuranneille se olikin ollut arvattavissa.

Tutkijoiden mukaan tieteellinen näyttö rasvan kokonaismäärän, tyydyttyneen rasvan tai monityydyttymättömän rasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin ei ole riittävää.

Sen sijaan vahvimman tieteellisen näytön mukaan sepelvaltimotaudilta suojaavia tekijöitä olivat kasvisten ja pähkinöiden syönti, kertatyydyttymättömät rasvahapot sekä välimerellinen ruokavaliomalli. Taudille altistavia tekijöitä olivat transrasva ja korkea glykeeminen indeksi (GI) tai glykeeminen kuorma (GK).

Glykeeminen indeksi tarkoittaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta verenkiertoon. Glykeeminen kuorma muodostuu sekä hiilihydraattien määrästä että imeytymisnopeudesta, eli se on eräänlainen hiilihydraattien sisältämän glukoosin kokonaiskuormitus elimistölle.

Katsaus julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease

*Tämä arkistokirjoitus vuodelta 2009 on julkaistu täällä uuden blogin puolella pienin muutoksin. Nykyisissä ravitsemussuosituksissa rasvan kokonaismäärää ei pidetä kovin merkityksellisenä, mutta sille on silti asetettu rajoitus.

Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia

with 6 comments

Tuoreen tutkimuksen mukaan verenpainetta ja kolesteroliarvoja laskeva DASH-ruokavalio toimii vähintäänkin yhtä hyvin, kun sen vähärasvaiset maitotuotteet vaihdetaan täysrasvaisiin.

Kuva: Melissa Wiese / Flickr

Kuva: Melissa Wiese / Flickr

USA:n kansanterveyslaitos NIH kehitti DASH-ruokavalion (”Dietary Approaches to Stop Hypertension”) 1990-luvulla laskemaan verenpainetta, yhtä keskeisistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Lisäksi DASH-ruokavalion on havaittu laskevan kolesteroliarvoja. Ruokavalio perustuu hedelmiin, kasviksiin, täysjyväviljatuotteisiin ja vähärasvaisiin maitotuotteisiin. Kuulostaako tutulta? Kyllä vain, se muistuttaa kovasti myös suomalaisia ravitsemussuosituksia.

Yhdysvaltalaiset tutkijat kokeilivat, mitä tapahtuu, kun DASH-ruokavaliossa vaihdetaankin vähärasvaiset maitotuotteet täysrasvaisiin. Tutkimuksessa oli mukana 36 henkilöä, jotka noudattivat satunnaisessa järjestyksessä vuorotellen tavanomaista DASH-ruokavaliota, DASH-ruokavaliota täysrasvaisilla maitotuotteilla ja vertailuruokavaliota, kutakin kolmen viikon ajan. Kunkin jakson jälkeen heiltä mitattiin veriarvot.

Tutkimuksessa selvisi, että DASH-ruokavalio sekä vähärasvaisilla että täysrasvaisilla maitotuotteilla laski verenpainetta. Samaten kumpikin DASH-ruokavalio laski yhtä paljon ApoB:tä, joka on tarkka tapa mitata ”pahana” pidettyä LDL-kolesterolia.

Lisäksi täysrasvaisten maitotuotteiden käytön jälkeen triglyseridiarvo oli parempi kuin vähärasvaisten maitotuotteiden käytön jälkeen. Myös ero ”hyvää” HDL-kolesterolia mittaavassa ApoAI:ssa oli kallellaan täysrasvaisten maitotuotteiden eduksi, mutta tämä ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä.

Suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden saarnan yksi perinteisistä osista kuuluu niin, että maitotuotteet pitäisi syödä vähärasvaisina, koska maitotuotteiden sisältämä ”kova” rasva nostaisi kolesteroliarvoja ja siten lisäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jälleen yksi tutkimus on kumonnut moiset puheet.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial

Esimerkkiruokalista

Esimerkkiruokalista

Veriarvot

Veriarvot

Written by Jari

9.1.2016 at 10.04

Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa

leave a comment »

Finravinto-tutkimuksen mukaan eläinrasvan osuus on noin 58 % ja kasvirasvan 42 % kaikesta rasvasta. Vastaavasti eläinproteiinin osuus on noin 72 % ja kasviproteiinin 28 % kaikesta proteiinista.

Tämän kirjoituksen kaaviokuvat on laadittu Finravinto 2012 -tutkimuksen sähköisen liitetaulukon 7 pohjalta. Aineistona on 25-64-vuotiaita miehiä ja naisia. Osaa taulukon raaka-aineluokista ei ollut mahdollista jakaa täsmällisesti eläin- ja kasvikuntaan, joten muutaman prosenttiyksikön virhe on mahdollinen.

Seuraavissa kuvissa on merkittävät rasvan ja proteiinin lähteet suomalaisten ruokavaliossa. Numero tarkoittaa prosenttiosuutta kaikesta rasvasta tai proteiinista.

Finravinto 2012 Merkittävät rasvan lähteet

Finravinto 2012 Merkittävät proteiinin lähteet

Seuraavissa kuvissa on vielä rasvan ja proteiinin jakautuminen eläin- ja kasvikunnan tuotteisiin.

Finravinto 2012 Rasvan jakauma eläin- ja kasvikuntaan

Finravinto 2012 Proteiinin jakauma eläin- ja kasvikuntaan

Eläinrasvaa saadaan pääasiassa maitotuotteista, lihasta, voista ja rasvaseoksista. Niiden lisäksi myös hieman kalasta ja kananmunista. Kasvirasvan yleisimpiä lähteitä ovat öljyt, margariinit, kasvirasvalevitteet, palkokasvit, pähkinät ja rasvaseokset.

Eläinproteiini tulee pääasiassa lihasta ja maitotuotteista. Lisäksi eläinproteiinia saadaan hieman kalasta ja kananmunista. Kasviproteiinin ylivoimaisesti yleisin lähde ovat viljatuotteet. Hieman kasviproteiinia saadaan myös palkokasveista ja pähkinöistä.

Written by Jari

6.6.2015 at 11.38

Voi nostaa kolesterolia, kerma ei?

with 8 comments

Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että voiöljy nostaa kolesterolia, mutta vispikerma ei nosta. Eron syyksi arvellaan maitorasvapallosten solukalvoa, jota voissa on jäljellä hyvin vähän.

Korjaus 1.6.2015: Kumpikin ryhmä joi rasvatonta maitoa.

Tutkimuksessa oli mukana 57 ylipainoista miestä ja naista, jotka söivät kahdeksan viikon ajan muun ruokavalionsa ohella päivittäin joko desilitran vispikermaa (40 % rasvaa), desilitran rasvatonta maitoa ja veteen leivotun välipalaleivän tai desilitran rasvatonta maitoa ja voiöljyllä (40 g) leivotun välipalaleivän. Vispikerma oli pastöroitua muttei homogenoitua, ja sitä ei saanut kuumentaa, sekottaa mihinkään tai vatkata. Voiöljy (tai kirkastettu voi) on voita, josta on poistettu vesi ja maidon kuiva-aineet lähes täysin. Koehenkilöt eivät saaneet käyttää muita maitotuotteita.

Kokeen jälkeen voiöljyä syöneillä kokonaiskolesteroli ja mitattu LDL-kolesteroli olivat nousseet ja vispikermaa syöneillä ne olivat pysyneet ennallaan. Kolesteroliarvoista paras sydän- ja verisuonitautien riskin ennustaja eli apolipoproteiinien B ja A1 suhde muuttui voiöljyä syöneillä huonompaan suuntaan ja vispikermaa syöneillä parempaan suuntaan.

Tutkijat arvelevat, että eron syynä on vispikerman korkea maitorasvapallosten solukalvon (maitorasvapallokalvo, engl. MFGM, milk fat globule membrane) määrä. Siis mikä kalvo? Tiina Saario kirjoitti diplomityössään seuraavasti:

Maito sisältää yli 400 erilaista rasvahappoa, joista suurinta osaa esiintyy vain vähäisinä jääminä. Maidon rasvahappokoostumus vaihtelee riippuen ketjujen pituudesta sekä rasvan tyydyttyneisyysasteesta. Tämä koostumus antaa maitorasvalle sen ominaisen maun sekä tuntuman suussa.

Lähes kaikki lipidit esiintyvät maidossa irrallisina maitorasvapallosina (MFG, Milk Fat Globule), mistä syystä maitoa voidaan pitää rasvapallosista koostuvana emulsiona vesifaasissa. Kun halutaan tehdä muutoksia maitoon, täytyy tietää tarkasti tämän emulsion fysikaaliskemialliset ominaisuudet, sillä ne saattavat vaikuttaa varastointiin tai käsittelyprosesseihin.

Raakamaidon rasvapallosten halkaisija on 0,1–15 µm (keskiarvo 3,4 µm) ja yksi millilitra maitoa sisältää tavallisesti yli 1010 rasvapallosta. Rasvapallosen ydin koostuu triglyserideistä ja sitä ympäröi ohut kuori, emulgoitunut, pinta-aktiivinen maitorasvapallokalvo (MFGM, Milk Fat Globule Membrane), joka mahdollistaa maitorasvapallosten pysymisen irrallaan maidossa. Tämä kuori vastaa noin 2,6 % koko rasvapallon massasta ja se koostuu lähinnä proteiineista (75 %), fosfolipideistä (20 %), kolesterolista (2 %) ja pienistä määristä muita ainesosia, kuten neutraaleista glyserideistä, vedestä, A-vitamiinista, raudasta ja kuparista.

Hypoteesi MFGM:n vaikutuksesta veren kolesteroliarvoihin sai alkunsa jo 1970-luvun lopulla, mutta aihetta ei ole tutkittu kovin paljon. Maitotuotteiden MFGM ja fosfolipidit voivat laskea kolesteroliarvoja. Mekanismista ei ole varmuutta, mutta myös MFGM:n aiheuttama geenien toiminta on yhteydessä kolesteroliarvoihin.

MFGM-pitoisuus vaihtelee eri maitotuotteissa. Voissa sitä on kirnuamisen seurauksena vähemmän kuin muissa maitotuotteissa. Kermassa sitä on kaksi kertaa yhtä paljon kuin voissa.

Maitorasvasta ja tyydyttyneestä rasvasta on saatu toisinaan ristiriitaisia tutkimustuloksia, ja MFGM voi omalta osaltaan selvittää ristiriitaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa voilla on havaittu suurempi vaikutus kolesteroliarvoihin kuin juustolla. Lisäksi joissain tutkimuksissa maitorasva on havaittu terveellisemmäksi kuin lihan tyydyttynyt rasva.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Potential role of milk fat globule membrane in modulating plasma lipoproteins, gene expression, and cholesterol metabolism in humans: a randomized study

Written by Jari

29.5.2015 at 15.16