Ravitsemus ja terveys

Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Harvard-professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun

with 11 comments

Time-lehti kirjoitti kahdesta uudesta maitotuotteisiin liittyvästä tutkimuksesta, ja professori Dariush Mozaffarian kertoi kantansa aiheeseen.

mozaffarian

Ensimmäisessä tutkimuksessa, jossa Mozaffarian oli itse mukana tutkijana, analysoitiin tiettyjen veressä olevien rasvahappojen yhteyttä diabetekseen sairastumiseen. Kyseiset veren rasvahapot ovat luotettava merkki rasvaisten maitotuotteiden syönnistä. Aineistona oli kaksi suurta ja pitkäaikaista väestötutkimusta, joissa osalta henkilöistä oli mitattu veren rasvahapot.

Tutkimuksessa selvisi, että niillä henkilöillä, joiden veressä oli paljon näitä rasvaisten maitotuotteiden käyttöä osoittavia rasvahappoja, oli jopa puolet pienempi riski sairastua diabetekseen.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä. Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts

Toisessa tutkimuksessa oli mukana lähes 20 000 naista, jotka olivat tutkimuksen alkaessa normaalipainoisia. Naisia seurattiin 11 vuoden ajan. Runsasrasvaisten maitotuotteiden käytön havaittiin olevan yhteydessä pienempään lihomisen riskiin. Vähärasvaisilla maitotuotteilla ei ollut vastaavaa yhteyttä.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study

Harvard-professori ja tutkija Dariush Mozaffarian sanoi Time-lehdelle seuraavasti: ”Näiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella ravitsemussuosituksia pitäisi muuttaa niin, ettei suositeltaisi pelkästään vähärasvaisia maitotuotteita. Ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan vähärasvaisten maitotuotteiden käyttäjät olisivat terveempiä kuin täysrasvaisten maitotuotteiden käyttäjät. Suosituksia ei pitäisi laatia sellaisten teorioiden mukaan, jotka liittyvät yksittäisiin ravintoaineisiin. On tärkeää keskittyä kokonaisiin elintarvikkeisiin.”

Mozaffarian ei kuitenkaan suosittele rasvaisten maitotuotteiden ahmimista diabetesriskin pienentämiseksi vaan muotoilee ajatuksensa näin: ”Vähärasvaisten maitotuotteiden paremmuudesta ei ole näyttöä. On jonkin verran näyttöä siitä, että täysrasvaisista maitotuotteista voi olla etua diabeteksen ehkäisyssä. Miksi siis suosittelisimme vain vähärasvaisia maitotuotteita? Meidän tulisi suositella maitotuotteita monipuolisesti, rasvapitoisuudesta riippumatta.

Time-lehden artikkeli (englanniksi): The Case Against Low-fat Milk Is Stronger Than Ever

Lue myös:
Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia
Tanskan ”Pekka Puska”: Maitorasva on ystävämme
Tutkimuskooste: Rasvaiset maitotuotteet hyödyksi painonhallinnassa

Mainokset

Written by Jari

6.4.2016 at 14.28

Kategoria(t): Diabetes, Maitotuotteet

Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi

with one comment

Sepelvaltimotaudilta suojaavat kasvikset, pähkinät, kertatyydyttymätön rasva ja Välimeren ruokavalio. Sille altistavat hiilihydraattikuorma ja transrasva.

Kuva: A.Ddiction / flickr

Kuva: A.Ddiction / flickr

Valtion ravitsemusopin mukaan rasvaa tulisi syödä kohtuullisen vähän*. Sen lisäksi opin mukaan rasva on jaettu ”hyvään” ja ”pahaan” rasvaan. Paha rasva sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja, ja vanhakantaisimmat asiantuntijat väittävät sen jopa aiheuttavan sydän- ja verisuonitauteja. Valtion opin tiedottajat kertovat, että oppi perustuu valtavan laajaan tutkimustietoon, kokonaiskuvaan tuhansista tutkimuksista.

Kanadalaistutkijat perehtyivät vuonna 2009 julkaistussa tiedekatsauksessa juuri näytön kokonaisuuteen. He kävivät järjestelmällisesti läpi kaikki väestönseurantatutkimukset ja satunnaistetut ruokavaliokokeet, joissa tutkittiin eri ruokien ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. He ottivat huomioon myös tieteellisen näytön laadun ja vahvuuden. Kriteerit täyttäneitä tutkimuksia löytyi vuodesta 1950 lähtien yhteensä 189 kappaletta.

Tiedekatsauksen tulos tuli varmasti monille yllätyksenä, vaikka viimeaikaista tutkimustietoa seuranneille se olikin ollut arvattavissa.

Tutkijoiden mukaan tieteellinen näyttö rasvan kokonaismäärän, tyydyttyneen rasvan tai monityydyttymättömän rasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin ei ole riittävää.

Sen sijaan vahvimman tieteellisen näytön mukaan sepelvaltimotaudilta suojaavia tekijöitä olivat kasvisten ja pähkinöiden syönti, kertatyydyttymättömät rasvahapot sekä välimerellinen ruokavaliomalli. Taudille altistavia tekijöitä olivat transrasva ja korkea glykeeminen indeksi (GI) tai glykeeminen kuorma (GK).

Glykeeminen indeksi tarkoittaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta verenkiertoon. Glykeeminen kuorma muodostuu sekä hiilihydraattien määrästä että imeytymisnopeudesta, eli se on eräänlainen hiilihydraattien sisältämän glukoosin kokonaiskuormitus elimistölle.

Katsaus julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease

*Tämä arkistokirjoitus vuodelta 2009 on julkaistu täällä uuden blogin puolella pienin muutoksin. Nykyisissä ravitsemussuosituksissa rasvan kokonaismäärää ei pidetä kovin merkityksellisenä, mutta sille on silti asetettu rajoitus.

Tutkimus: rasvaiset maitotuotteet eivät nostaneet kolesterolia

with 6 comments

Tuoreen tutkimuksen mukaan verenpainetta ja kolesteroliarvoja laskeva DASH-ruokavalio toimii vähintäänkin yhtä hyvin, kun sen vähärasvaiset maitotuotteet vaihdetaan täysrasvaisiin.

Kuva: Melissa Wiese / Flickr

Kuva: Melissa Wiese / Flickr

USA:n kansanterveyslaitos NIH kehitti DASH-ruokavalion (”Dietary Approaches to Stop Hypertension”) 1990-luvulla laskemaan verenpainetta, yhtä keskeisistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Lisäksi DASH-ruokavalion on havaittu laskevan kolesteroliarvoja. Ruokavalio perustuu hedelmiin, kasviksiin, täysjyväviljatuotteisiin ja vähärasvaisiin maitotuotteisiin. Kuulostaako tutulta? Kyllä vain, se muistuttaa kovasti myös suomalaisia ravitsemussuosituksia.

Yhdysvaltalaiset tutkijat kokeilivat, mitä tapahtuu, kun DASH-ruokavaliossa vaihdetaankin vähärasvaiset maitotuotteet täysrasvaisiin. Tutkimuksessa oli mukana 36 henkilöä, jotka noudattivat satunnaisessa järjestyksessä vuorotellen tavanomaista DASH-ruokavaliota, DASH-ruokavaliota täysrasvaisilla maitotuotteilla ja vertailuruokavaliota, kutakin kolmen viikon ajan. Kunkin jakson jälkeen heiltä mitattiin veriarvot.

Tutkimuksessa selvisi, että DASH-ruokavalio sekä vähärasvaisilla että täysrasvaisilla maitotuotteilla laski verenpainetta. Samaten kumpikin DASH-ruokavalio laski yhtä paljon ApoB:tä, joka on tarkka tapa mitata ”pahana” pidettyä LDL-kolesterolia.

Lisäksi täysrasvaisten maitotuotteiden käytön jälkeen triglyseridiarvo oli parempi kuin vähärasvaisten maitotuotteiden käytön jälkeen. Myös ero ”hyvää” HDL-kolesterolia mittaavassa ApoAI:ssa oli kallellaan täysrasvaisten maitotuotteiden eduksi, mutta tämä ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä.

Suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden saarnan yksi perinteisistä osista kuuluu niin, että maitotuotteet pitäisi syödä vähärasvaisina, koska maitotuotteiden sisältämä ”kova” rasva nostaisi kolesteroliarvoja ja siten lisäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jälleen yksi tutkimus on kumonnut moiset puheet.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial

Esimerkkiruokalista

Esimerkkiruokalista

Veriarvot

Veriarvot

Written by Jari

9.1.2016 at 10.04

Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa

leave a comment »

Finravinto-tutkimuksen mukaan eläinrasvan osuus on noin 58 % ja kasvirasvan 42 % kaikesta rasvasta. Vastaavasti eläinproteiinin osuus on noin 72 % ja kasviproteiinin 28 % kaikesta proteiinista.

Tämän kirjoituksen kaaviokuvat on laadittu Finravinto 2012 -tutkimuksen sähköisen liitetaulukon 7 pohjalta. Aineistona on 25-64-vuotiaita miehiä ja naisia. Osaa taulukon raaka-aineluokista ei ollut mahdollista jakaa täsmällisesti eläin- ja kasvikuntaan, joten muutaman prosenttiyksikön virhe on mahdollinen.

Seuraavissa kuvissa on merkittävät rasvan ja proteiinin lähteet suomalaisten ruokavaliossa. Numero tarkoittaa prosenttiosuutta kaikesta rasvasta tai proteiinista.

Finravinto 2012 Merkittävät rasvan lähteet

Finravinto 2012 Merkittävät proteiinin lähteet

Seuraavissa kuvissa on vielä rasvan ja proteiinin jakautuminen eläin- ja kasvikunnan tuotteisiin.

Finravinto 2012 Rasvan jakauma eläin- ja kasvikuntaan

Finravinto 2012 Proteiinin jakauma eläin- ja kasvikuntaan

Eläinrasvaa saadaan pääasiassa maitotuotteista, lihasta, voista ja rasvaseoksista. Niiden lisäksi myös hieman kalasta ja kananmunista. Kasvirasvan yleisimpiä lähteitä ovat öljyt, margariinit, kasvirasvalevitteet, palkokasvit, pähkinät ja rasvaseokset.

Eläinproteiini tulee pääasiassa lihasta ja maitotuotteista. Lisäksi eläinproteiinia saadaan hieman kalasta ja kananmunista. Kasviproteiinin ylivoimaisesti yleisin lähde ovat viljatuotteet. Hieman kasviproteiinia saadaan myös palkokasveista ja pähkinöistä.

Written by Jari

6.6.2015 at 11.38

Voi nostaa kolesterolia, kerma ei?

with 8 comments

Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että voiöljy nostaa kolesterolia, mutta vispikerma ei nosta. Eron syyksi arvellaan maitorasvapallosten solukalvoa, jota voissa on jäljellä hyvin vähän.

Korjaus 1.6.2015: Kumpikin ryhmä joi rasvatonta maitoa.

Tutkimuksessa oli mukana 57 ylipainoista miestä ja naista, jotka söivät kahdeksan viikon ajan muun ruokavalionsa ohella päivittäin joko desilitran vispikermaa (40 % rasvaa), desilitran rasvatonta maitoa ja veteen leivotun välipalaleivän tai desilitran rasvatonta maitoa ja voiöljyllä (40 g) leivotun välipalaleivän. Vispikerma oli pastöroitua muttei homogenoitua, ja sitä ei saanut kuumentaa, sekottaa mihinkään tai vatkata. Voiöljy (tai kirkastettu voi) on voita, josta on poistettu vesi ja maidon kuiva-aineet lähes täysin. Koehenkilöt eivät saaneet käyttää muita maitotuotteita.

Kokeen jälkeen voiöljyä syöneillä kokonaiskolesteroli ja mitattu LDL-kolesteroli olivat nousseet ja vispikermaa syöneillä ne olivat pysyneet ennallaan. Kolesteroliarvoista paras sydän- ja verisuonitautien riskin ennustaja eli apolipoproteiinien B ja A1 suhde muuttui voiöljyä syöneillä huonompaan suuntaan ja vispikermaa syöneillä parempaan suuntaan.

Tutkijat arvelevat, että eron syynä on vispikerman korkea maitorasvapallosten solukalvon (maitorasvapallokalvo, engl. MFGM, milk fat globule membrane) määrä. Siis mikä kalvo? Tiina Saario kirjoitti diplomityössään seuraavasti:

Maito sisältää yli 400 erilaista rasvahappoa, joista suurinta osaa esiintyy vain vähäisinä jääminä. Maidon rasvahappokoostumus vaihtelee riippuen ketjujen pituudesta sekä rasvan tyydyttyneisyysasteesta. Tämä koostumus antaa maitorasvalle sen ominaisen maun sekä tuntuman suussa.

Lähes kaikki lipidit esiintyvät maidossa irrallisina maitorasvapallosina (MFG, Milk Fat Globule), mistä syystä maitoa voidaan pitää rasvapallosista koostuvana emulsiona vesifaasissa. Kun halutaan tehdä muutoksia maitoon, täytyy tietää tarkasti tämän emulsion fysikaaliskemialliset ominaisuudet, sillä ne saattavat vaikuttaa varastointiin tai käsittelyprosesseihin.

Raakamaidon rasvapallosten halkaisija on 0,1–15 µm (keskiarvo 3,4 µm) ja yksi millilitra maitoa sisältää tavallisesti yli 1010 rasvapallosta. Rasvapallosen ydin koostuu triglyserideistä ja sitä ympäröi ohut kuori, emulgoitunut, pinta-aktiivinen maitorasvapallokalvo (MFGM, Milk Fat Globule Membrane), joka mahdollistaa maitorasvapallosten pysymisen irrallaan maidossa. Tämä kuori vastaa noin 2,6 % koko rasvapallon massasta ja se koostuu lähinnä proteiineista (75 %), fosfolipideistä (20 %), kolesterolista (2 %) ja pienistä määristä muita ainesosia, kuten neutraaleista glyserideistä, vedestä, A-vitamiinista, raudasta ja kuparista.

Hypoteesi MFGM:n vaikutuksesta veren kolesteroliarvoihin sai alkunsa jo 1970-luvun lopulla, mutta aihetta ei ole tutkittu kovin paljon. Maitotuotteiden MFGM ja fosfolipidit voivat laskea kolesteroliarvoja. Mekanismista ei ole varmuutta, mutta myös MFGM:n aiheuttama geenien toiminta on yhteydessä kolesteroliarvoihin.

MFGM-pitoisuus vaihtelee eri maitotuotteissa. Voissa sitä on kirnuamisen seurauksena vähemmän kuin muissa maitotuotteissa. Kermassa sitä on kaksi kertaa yhtä paljon kuin voissa.

Maitorasvasta ja tyydyttyneestä rasvasta on saatu toisinaan ristiriitaisia tutkimustuloksia, ja MFGM voi omalta osaltaan selvittää ristiriitaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa voilla on havaittu suurempi vaikutus kolesteroliarvoihin kuin juustolla. Lisäksi joissain tutkimuksissa maitorasva on havaittu terveellisemmäksi kuin lihan tyydyttynyt rasva.

Tutkimus julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Potential role of milk fat globule membrane in modulating plasma lipoproteins, gene expression, and cholesterol metabolism in humans: a randomized study

Written by Jari

29.5.2015 at 15.16

Mikael Fogelholm sekoittaa eläinrasvan ja tyydyttyneen rasvan

with 3 comments

Mikael Fogelholm puhui Vox-tapahtumassa rasvaan liittyvistä väärinkäsityksistä. Samalla hän käsitti itse väärin rinnastamalla eläinrasvan ja tyydyttyneen rasvan, vaikka eläinrasvassa on usein alle puolet tyydyttynyttä (”kovaa”) rasvaa.

Fogelholm on tunnustanut jo aikaisemmin, ettei tyydyttyneellä rasvalla ole itsenäistä vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin. Joidenkin tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että hiilihydraattien vaihtaminen tyydyttyneeseen rasvaan (tai päinvastoin) ei paranna eikä heikennä sydän- ja verisuoniterveyttä, mutta hiilihydraattien (tai tyydyttyneen rasvan) vaihtaminen monityydyttymättömään rasvaan (”pehmeään” rasvaan) parantaa sitä.

Fogelholm on aikaisemmin argumentoinut, että tästä syystä hiilihydraatteja ei kannata vaihtaa tyydyttyneeseen rasvaan – se ei paranna terveyttä. Tämä on sinänsä ihan looginen ja pitävä argumentti. (Vaikka toisaalta niinkin voi tehdä, jos ruokavalio kokonaisuudessaan on terveyttä parantava.)

Tällä kertaa Fogelholm laajensi argumenttiaan tyydyttyneestä rasvasta eläinrasvaan: eläinrasvaa ei kannattaisi lisätä, koska se ei paranna terveyttä. Tässä Fogelholmin logiikka meni metsään, sillä eläinrasvassa on usein alle puolet tyydyttynyttä rasvaa. Alla on videoleike Fogelholmin puheesta Vox-tapahtumassa:

 

Lohen rasvahapoista 21 % on tyydyttyneitä. Broilerin ja kananmunan rasvahapoista 32 %. Sianlihan rasvahapoista 40 %. Naudanlihan rasvahapoista 56 %. Voin rasvahapoista 68 % on tyydyttyneitä. Voin rasvastakin on siis melkein kolmannes Fogelholmin suosittelemaa ”pehmeää” rasvaa, naudanrasvasta lähes puolet ja muista mainituista eläirasvoista yli puolet. Broilerin rasvasta 15 % on aivan samaa monityydyttymätöntä linolihappoa kuin vaikkapa rypsiöljyssäkin. Sian rasvasta 10 %. (Lähde: Fineli)

Fogelholm puhuu, että ruokavaliossa tärkeää on kokonaisuus, joten hänen pitäisi varsin hyvin ymmärtää (ja sen lisäksi kommunikoida yleisöllekin), ettei eläinrasvan terveellisyyttä määritä vain yksi alalaji sen sisältämistä erilaisista rasvahapoista. Jos hiilihydraatteja vaihdetaan eläinrasvaan, niitä vaihdetaan samalla sekä ”kovaan” että ”pehmeään” rasvaan, ja keskeistä on niiden yhteisvaikutus eikä vain tiettyjen rasvahappojen vaikutus. Lisäksi tietenkin vielä muut kuin rasvaan liittyvät ominaisuudet.

Kertauksen vuoksi vielä: Mikael Fogelholm, eläinrasva ei ole sama asia kuin tyydyttynyt rasva.

Koko tapahtuman videon voi katsoa täällä: VOX 19: Ristiriitainen ruoka

USA:n ravitsemusterapeutit lopettaisivat kovasta rasvasta varoittelun

with 11 comments

Yhdysvaltain ravitsemusterapeuttien yhdistys (A.N.D.) suosittelee lopettamaan varoittelun kovasta rasvasta ja kiinnittämään enemmän huomiota lisättyyn sokeriin.

Academy of Nutrition and Dietetics on Yhdysvaltojen suurin ravitsemusammattilaisten yhdistys, jonka jäsenet ovat pääasiassa ravitsemusterapeutteja. Yhdistys on juuri julkaissut kannanottonsa luonnosvaiheessa oleviin uusiin yhdysvaltalaisiin ravitsemussuosituksiin liittyen.

Ravitsemussuositusten luonnoksessa on jo lopetettu ravinnon sisältämästä kolesterolista varoittelu, mutta yhdistys haluaisi sen lisäksi lopettaa tyydyttyneestä (eli ”kovasta”) rasvasta varoittelun, koska sen yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin ei ole näyttöä.

Yhdistyksen mukaan sydän- ja verisuonitautien riskin vähentämisessä paras neuvo ei ole kovan rasvan vaihtaminen ”pehmeään” rasvaan vaan hiilihydraattien vaihtaminen pehmeään rasvaan. Hiilihydraatit ovat todennäköisesti yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautien riskiin, kovalla rasvalla ei ole yhteyttä riskiin ja pehmeällä rasvalla on yhteys pienempään riskiin.

Yhdystys ei ottanut tässä kantaa hiilihydraattien laatuun, mutta eroja on tietenkin olemassa.  Hiilihydraattien vähentäminen kannattaa tehdä ensisijaisesti ns. höttöhiilareista eli esimerkiksi prosessoiduista vähäkuituisista viljatuotteista.

Yhdistys on huolissaan myös suolasuosituksesta, joka on liian matala osalle väestöstä. Lisäksi yhdistys haluaisi kiinnittää enemmän huomiota lisätyn sokerin käytön rajoittamiseen.

Lue lisää: Academy Submits 2015 DGA Recommendations